”Yksikin uusi alkoholiriippuvainen nuori on liikaa” – Sd-kansanedustaja huolissaan lakiuudistuksen haitoista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan eduskunnan lähetekeskusteluun huomenna siirtyvä alkoholilain uudistus ulkoistaa alkoholista syntyvät haitat ja kustannukset yhteiskunnan kannettavaksi kasvattaen hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistus myös hyödyttää vähittäiskauppaa ja ulkomaista alkoholiteollisuutta Alkon kustannuksella.

– Lisäksi muutos toisi entistä näkyvämmän kanavan markkinoida väkiviinapohjaisia juomia lapsille ja nuorille vähittäiskaupassa, eikä muutos myöskään millään tavalla edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa edistäen ravintola-alan työllisyyttä.

– Alkoholipolitiikan tavoitteena tulee olla erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin haitoilta. Eduskunnan käsittelyyn tulossa olevan lakimuutoksen myötä kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisväkevyyttä lisättäisiin 4,7 %:sta 5,5 %:iin.

Vahvan oluen ja lonkeron lisäksi vähittäiskaupoissa voitaisiin myydä uudistuksen myötä aiempaa laajempi valikoima väkiviinapohjaisia juomasekoituksia, jotka vetoaisivat Elorannan mukaan erityisesti nuoriin. Hänen mukaansa markkinatutkimusten mukaan juuri nuoret kokevat värikkäiden limuviinojen ulkoasun houkuttelevaksi.

– Sanotaan jopa, että limuviinat on luotu totuttamaan nuoria alkoholin kuluttajiksi. Joillekin nuorille limuviina aiheuttaa jopa riippuvuutta. Toivottavasti järki voittaa eikä vahvempia limuviinoja tuoda ruokakauppaan. Yksikin uusi alkoholiriippuvainen nuori on liikaa, hän painottaa.

Eloranta pitää lakiuudistusta myös merkittävänä uhkana hyvässä kasvussa olevalle suomalaiselle pienpanimoteollisuudelle.

– Kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisväkevyyden nosto lisää kauppojen valikoimaa tuntuvasti ja samasta hyllytilasta tulee taistelemaan myös huima määrä kansainvälisiä viinabrändejä ja tuontioluita, hän muistuttaa.

– Siinä välissä pienpanimoilla tulee olemaan todella ahdasta, sillä harvalla pienpanimolla on valmiuksia pärjätä hintakilpailussa, jonka muutos tulee tuomaan.

Olisi toivottavaa, että laki tulisi voimaan vasta huhtikuussa.

Elorannan mukaan olisi toivottavaa, että laki tulisi voimaan vasta huhtikuussa. Alkoholituottajat ovat jo jättäneet alkuvuoden tarjoukset keskusliikkeille.

– Globaalit toimijat ovat tarjonneet olemassa olevat vahvat tuotteensa kaupalle, mutta pienet kotimaiset tuottajat eivät ole nykysäännöksillä tarjonneet mitään, koska heillä ei vastaavia tuotteita vielä ole.

– Jos laki tulisi voimaan vasta keväällä uuden valikoimajakson alkaessa, kaikki olisivat samalla viivalla tuotteineen ja aikaa tuotekehitykseen olisi riittävästi.

Uudistuksessa on Elorannan mukaan hyvää se, että pienpanimoille tulee mahdollisuus suoramyyntiin. Tosin tämäkin uudistus oli hänestä jäämässä torsoksi.

– Vielä keväällä näytti siltä, että suoramyyntioikeus olisi koskenut vain enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärää eli vain kaikkein pienimpiä pienpanimoita.

– Lähestyin asiassa peruspalveluministeri Annika Saarikkoa (kesk.), jonka myötävaikutuksella kaikki pienpanimot ovatkin saamassa suoramyyntioikeuden, Eloranta toteaa.

Eloranta korostaa alkoholin olevan myrkky.

Eloranta korostaa alkoholin olevan myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Eloranta esittää alkoholin olevan Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti.

– Alkoholin suurkuluttajia on jo puoli miljoonaa. Alkoholi aiheuttaa jopa miljardin vuosikustannukset, välillisesti jopa 3-5 miljardia. Se aiheuttaa myös mittaamattoman määrän sivullisten kärsimystä, haittoja ja turvattomuutta. Juominen vaikuttaa aina myös lähiympäristöön, erityisesti lapsiin.

– Vuosittain noin 600:lle vastasyntyneelle on äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö aiheuttanut jonkin asteisen vaurion. 1960-luvun kahdesta litrasta on naisten alkoholin kulutus kuusinkertaistunut ja miesten kaksinkertaistunut.

Lisätty ”Eloranta esittää alkoholin” kolmanneksi viimeiseen kappaleeseen klo 17:05.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

 

Vihreiden puheenjohtajalta tyly niitti hallituksen kaavailuille: ”Ei näe kevättä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi blogikirjoituksessaan hallituksen tänään esittelemää luonnosta laiksi soten valinnanvapaudesta.

– Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena piti olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen. Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita,  Aalto sanoo.

– On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu, hän jatkaa.

Aallon mukaan laajennettu asiakassetelijärjestelmä heikentää kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa ja sote-yhtiöillä on edelleen mahdollisuus kermankuorintaan markkinoinnin ja asiakasvalinnan kautta, hän sanoo.

– Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu, Aalto toteaa.

Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä. Nyt se Aallon mukaan heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.

– Hallitus näyttää luottavan siihen, että perustuslaki taipuisi sen esityksen edessä. Hallitus ei näytä ottaneen opikseen vaan ajaa täysillä kohti perustuslakiseinää, Aalto sanoo.

Twitterissä Aalto kirjoittaa, ettei hallituksen sote-malli näe kevättä.

Keskustelua aiheesta