”Yksin saisimme olla lakossa hamaan tappiin” – jättiliitto päättää, hyväksyä vai hylätä tulos

Kuva: Nora Vilva
Riku Oraskari (vasemmalta), Reijo Räsänen ja Eini Kirsikka-aho antavat suuret kiitokset JHL:n neuvottelijoille rankalla kierroksella.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajisto päättää tänään hyväksyykö se vai hylkää viime viikolla saavutetun kunta-alan neuvottelutuloksen.

Palkankorotukset noudattavat kierroksen aikana muotoutunutta yleistä linjaa. Osa maksetaan prosentteina, osa euroina.

Haastattelukierroksen perusteella JHL:läiset olisivat valmiita hyväksymään ratkaisun.

– Vaadimme lisää rahaa, ja ainakin meidän alueellamme korotukset olisi haluttu euroina. Mutta realismia on se, ettei kukaan olisi antanut meille enemmän kuin teollisuusliitoille, liikelaitoskuntayhtymä Servican pääluottamusmies Reijo Räsänen Siilinjärveltä huomauttaa.

Samaa mieltä on työtoveri, saman yhtymän työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies Eini Kirsikka-aho Kuopiosta.

– Olisiko pitänyt koetella kepillä enemmän jäätä. En tiedä. Ei se olisi välttämättä auttanut. Oli kuitenkin tiukka neuvottelu pitkiin aikoihin.

JHL:läisten varapääluottamusmies ja -työsuojeluvaltuutettu, Raaseporin kaupungilla kuljettajana työskentelevä Riku Oraskari on valmis hyväksymään ratkaisun. Häntä jäi kuitenkin mietittymään se, että sopimuksen mukaan kuntatyöntekijä saa jäädä vapaalle hoitamaan 12-vuotiasta lasta. Ikärajaa siis nostettiin.

– Me häviämme näin kilpailussa yksityiselle sektorille. Oikeus pitäisi olla kaikilla tai ei kenelläkään.

Oraskari on huolissaan siitä, että kuntatyönantajalla on jo nyt vaikea rekrytoida esimerkiksi pätevää keittiöhenkilökuntaa palkkojen pienuuden takia.

– Saako työnantaja helpommin työntekijöitä markkinoimalla parempia hoitovapaita vai maksamalla oikeudenmukaista palkkaa? Sitä voi jokainen miettiä.

Hänen mielestään myöskään isyysvapaan pituus ei kuuluisi työmarkkinapöytiin.

Räsänen on hieman toista mieltä. Tosin hän toteaa, että asia olisi ehkä voitu sopia paikallisesti tapaus kerrallaan.

Kuntapuoli otti lomarahojen leikkauksen totaalisesti käyttöön, mutta yksityiset eivät.

Ylipäänsä kilpailu kuntien ja yritysmaailman kesken käy kolmikon mielestä yhä kiivaammaksi. Lomarahan kompensoinnin jääminen hieman puolitiehen ei heidän mukaansa auta asiaa.

– Kuntapuoli otti lomarahojen leikkauksen totaalisesti käyttöön, mutta yksityiset eivät. Se vaikuttaa työntekijöiden saamiseen julkiselle sektorille – ratkaisu mietityttää siksikin, että eläköityminen vauhdittuu. Meillä ei ole koskaan ollut hyvät palkat, joten sen sijaan pitäisi olla tarjolla jotain muuta. Kyllä se jännästi kosiskelee tuo yksityinen puoli, laitoshuollon puolella työskentelevä Kirsikka-aho pohtii.

Oraskari huomauttaa, että lomarahojen leikkaus iski suoraan kunta-alan työläisten ostovoimaan ja se vaikuttaa muun muassa kotimaan matkailuun.

Räsänen katsoo jo tulevaisuuteen. Hänen mielestään JHL:n ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin soisi lähestyvän enemmän toisiaan esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla – samoilla aloilla kun liikutaan.

– Saataisiin vähän hermopainetta työnantajiin.

Koko kolmikko antaa suuret kiitokset JHL:n neuvottelijoille, joilla oli kovat paineet.

– Kaikki muut kunta-alan osapuolet ovat jo hyväksyneet sopimukset. Yksinäisenä liittona me saisimme olla lakossa hamaan tappiin, Räsänen kuvailee ennen edustajiston päätöksiä.

Anna Grip ja Karoliina Silvennoinen kertovat, että neuvottelutuloksesta on tullut yllätävän vähän palautetta heille.

Karoliina Silvennoinen pitää JHL:läisten puolta Joensuun kaupungilla pääluottamusmiehenä. Jäseniä on noin 600. Virkasisko, arkistonhoitaja Anna Grip on vastaavassa tehtävässä Sotkamon kunnassa, jossa JHL:läisiä on noin 170.

Silvennoinen on tyytyväinen siitä, että kunta-alan palkkaus noudattelee yleistä linjaa.

– Mutta kyllä ihmiset ovat aika pettyneitä siihen, että lomarahan menetystä kolmelta vuodelta ei korvata kokonaan. Itse en sitä odottanutkaan, hän pohtii.

Grip on samoilla linjoilla.

– Se vähän närästää. Mutta ei ratkaisua varmaan lakkoilemallakaan olisi saatu paremmaksi. Siihen nähden olen ihan tyytyväinen neuvottelutulokseen.

Sekamalli palkankorotuksissa hieman mietityttää. Ensimmäinen korotus, vähintään 1,25 prosenttia tulee toukokuun alussa.

– Se ei hirveästi ensimmäisessä tilissä tunnu. Isompi helpotus olisi ollut, jos olisi saatu koko palkankorotussumma kerralla, Grip huomauttaa.

Silvennoinen on hyvillään siitä, että naisvaltaiselle alalle tärkeitä eurokorotuksia on myös tulossa.

He kertovat saneensa yllättävän vähän palautetta viimeviikkoisen neuvottelun tuloksesta.

– Väki tuntuisi olevan ihan tyytyväistä. Tsemppiä on tullut siitä, että päästiin tähän tulokseen.

Naiset uskovat, että ylityö- ja vuoronvaihtokiellot vauhdittivat ratkaisuun pääsemistä, mutta ne myös huolestuttivat lasten ja vanhusten parissa työskenteleviä.

– Monella on ollut huono omatunto. Mutta toisaalta tämä työtaistelutoimi osoitti, ettei ole oikein, että normaali työaika ei riitä työn tekemiseen kunnolla. Kyllä se varmaan herätti kaikki tahot, Grip ja Silvennoinen uskovat.

Keskustelua aiheesta

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta