JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa, että hallitus on itse aiheuttanut lakot ”jääräpäisellä heikennyspolitiikallaan”.

– Hallitus ajaa kovia leikkauksia sosiaaliturvaan ja työntekijöiden oikeuksiin. Lakiesitykset hyödyttävät voimakkaasti työnantajia. Kunnollisia neuvotteluita uudistuksista ei ole käyty missään vaiheessa. JHL on valmis neuvottelemaan työelämän uudistuksista, mutta yksipuoliseen saneluun emme taivu, Ekström sanoo tiedotteessa.

Mukana lakossa on noin tuhat JHL:n jäsentä. JHL:n lakot vaikuttavat rautateiden tavaraliikenteeseen ja lukuisien satamien toimintaan eri puolilla Suomea. Lakkokohteita ovat muiden muassa Helsingin, Turun, Kokkolan, Loviisan, Naantalin ja Oulun satamat sekä VR Transpoint. Kaikki kohteet löytyvät JHL:n verkkosivuilta.

Ammattiliitto JHL kertoo tukevansa rahallisesti myös muita ammattiliittoja, joiden jäseniä on lakossa suuri määrä.

– Työehtojen puolustaminen on koko ammattiyhdistysliikkeen yhteinen asia. Haluamme osoittaa tukemme kaikille työntekijöille, jotka ovat mukana lakossa, Ekström korostaa.

JHL muistuttaa, että hallituksen leikkuri on jo iskenyt muun muassa asumistukiin ja työttömyysturvaan. Sosiaaliturvan muutokset lisäävät eriarvoisuutta ja vaikuttavat voimakkaasti niihin, jotka ovat jo nyt pienituloisia. Osa leikkauksista kertyy samoille ihmisille, eli he menettävät rahaa useiden tukien leikkauksista, liitto huomauttaa.

JHL:n mukaan hallituksen tavoitteena on myös horjuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kyseenalaistaa luottamusmiesten asemaa ja rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Muutoksia perustellaan talousnäkymien ja työllisyyden parantamisella. JHL huomauttaa, että todellisuudessa esimerkiksi tukilakkojen rajoittamiselle ei ole laskettu työllisyysvaikutuksia.

Yksi hallituksen tavoitteista on sitoa kaikkien alojen palkankorotukset niin kutsuttuun vientimalliin. JHL muistuttaa tiedotteessa sen tarkoittavan, että mikään ala ei käytännössä voisi saada suurempia korotuksia kuin vientiteollisuuden alat. Tästä ei voitaisi sopia toisin edes valtakunnansovittelijan johdolla.

Miesten ja naisten palkkaerot ovat Suomessa jo nyt suurempia kuin EU-maissa keskimäärin, Håkan Ekström muistuttaa.

– Emme voi hyväksyä mallia, joka juurruttaisi palkkaerot Suomeen ikiajoiksi. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja vanhustenhoito kärsivät jo nyt työvoimapulasta. Niiden vetovoima kärsii entisestään, jos palkkaeroja ei korjata.