Kotimaa
15.12.2016 11:08 ・ Päivitetty: 15.12.2016 11:08
“Yksityiset sijoitukset eivät korvaa kehitysapua” – Raportti: köyhimmät jäävät yksin
Kehitysapua suunnataan entistä enemmän yksityisten investointien houkuttelemiseen ja pakolaisten vastaanottamiskuluihin kotimaassa.
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa varoittaa riskeistä.
– Kaikkein köyhimmät ihmiset ja ihmisoikeuksien edistäminen uhkaavat jäädä ilman riittävää tukea, Kepan julkaisemasta raportista ilmenee.
Lisäksi kehitysmaissa on riskinä uusi velkakriisi.
Kepa laskee, että köyhät maat tarvitsevat arviolta 1 400 miljardia dollaria julkista ja yksityistä rahaa vuosittain, jotta ne saavuttavat YK:n kestävän kehityksen eli Agenda 2030 -tavoitteet. Kehitysyhteistyön osuus on tällä hetkellä vain noin 130 miljardia dollaria.
Uutta kestävän kehityksen rahoitusta etsitään nyt yksityisistä rahastoista ja uusista rahoitusinstrumenteista. Erityisesti joukkovelkakirjoja tai bondeja on tullut rahoitusmarkkinoille paljon.
Tuoreen raportin laatinut Kepan asiantuntija Eva Nilsson on huomannut, että vastuullisen sijoittamisen suosio on kasvanut huimasti.
Lisää aiheesta
– Määritelmät siitä, mikä on vastuullista tai kestävää kehitystä edistävää sijoittamista vaihtelevat ja ovat epämääräisiä. On epäselvää, mitkä näiden sijoitusten kehitysvaikutukset ovat. Näillä eväillä yksityisistä sijoituksista ei ole vielä kehitysavun korvaajaksi.
Kehitysponnisteluista on tullut voitontekoa.
Julkisten budjettien kasvattamiseksi monet kehitysmaat ovat ottaneet uutta lainaa. Aikaisemmin lainoittajina toimivat lähinnä länsimaat ja niiden rahoittamat kansainväliset järjestöt kuten IMF. Nyt kehitysmaat ottavat entistä enemmän lainaa yksityisiltä pankeilta ja kasvavilta talouksilta.
– Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskettua ja talouskasvun hiivuttua erityisesti Afrikassa monet matalan tulon maat saattavat ajautua uuteen velkakriisiin”, Nilsson arvioi.
Tilastojen mukaan yksityistä rahaa virtaa eniten kasvaviin talouksiin ja keskitulon maihin. Vain noin kaksi prosenttia yritysten ulkomaaninvestoinneista suuntautuu vähiten kehittyneisiin maihin. Ylivoimaisesti eniten näihin maihin investoivat kiinalaiset yritykset.
Suomalaiset sijoittavat kehitysmaihin ja erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin hyvin vähän.
– Kehitysponnisteluista on tullut voitontekoa ja lainojen merkitys on lisääntynyt. Myös Suomen kehitysapua käytetään entistä enemmän yksityisen rahoituksen houkuttelijana, Nilsson huomauttaa.
Hänen mukaansa kehitysavulla halutaan taata Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvien investointien riskit sekä tukea innovaatioita kehitysmaissa.
Raportin mukaan kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei yksityinen sektori osallistu ponnisteluihin. Perinteinen kehitysapu on kuitenkin edelleen tärkeää köyhimmille maille ja ihmisille, koska yksityiset investoinnit eivät tavoita kaikkein köyhimpiä.
– Tarvitaan reippaasti enemmän poliittista tahtoa parantaa kansainvälistä investointi-, vero- ja velkapolitiikkaa niin, että yksityiset rahavirrat hyödyttävät kaikkia ihmisiä, Nilsson korostaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.