Lukijaristeily2017

Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ”Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Timo Harakka.

Ylellä pitkään toimittajana työskennelleen Timo Harakan muistio kesältä 2011 avaa jälleen uuden näkökulman Ylen journalistiseen kulttuuriin ja toimittajien ja toimituksen johdon ja ennen kaikkea päätoimittaja Atte Jääskeläisen väliseen suhteeseen.

Suureen toimituskokoukseen valmisteltiin muistio ajankohtaistoimituksen kokemista epäkohdista, joihin Atte Jääskeläinen joutui vastaamaan kohta kohdalta.

Muistio on ollut esille aiemminkin, vuonna 2011 Jääskeläinen kommentoi sen sisältämiä tietoja yksityiskohtaisesti Voima-lehdessä. Uutta tietoa muistion osalta on se, että muistion on laatinut Timo Harakka.

Viime ja tällä viikolla ryöpsähtänyt keskustelu Jääskeläisen toimista Ylen johdossa myös nostaa tapahtumat viiden vuoden takaa uuteen valoon. Harakka kommentoi muistiota Demokraatille perjantaina uudempien tapahtumien valossa.

— Moni on kysynyt, miksi erosin Yleisradiosta loppuvuonna 2014 lähes 17 vuoden uran jälkeen. Kuten Pekka Ervasti, olen erosopimuksessa sitoutunut olemaan kertomatta irtisanoutumiseen liittyvistä syistä. Sen voin kuitenkin sanoa, että oma uskoni Ylen journalismiin, josta olin hyvin ylpeä, alkoi horjua kesällä 2011.

Ylellä pyöri samaan aikaan 10 kirjaa rahasta -sarja, joka palkittiin Kultaisella Venlalla. Se ei Harakkaa paljon lohduttanut.

— Lähtölaskenta alkoi, Harakka sanoo.

Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä.

Demokraatti nostaa nyt esiin otteita, joita nykyinen SDP:n kansanedustaja Harakka kirjasi 15.6.2011 päivättyyn muistioonsa isoa toimituskokousta varten Ylellä vuonna 2011. Jo tuolloin toimittajien parissa oli Harakan mukaan kovaa kritiikkiä Atte Jääskeläistä kohtaan.

Muistioon kirjatut kohdat liittyvät etenkin Jääskeläisen tapaan käsitellä keskustaa koskenutta uutisointia.

Ylen keskusta-uutisointi on jälleen noussut tikun nokkaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Terrafame-uutisoinnissa.

Seuraavassa Demokraatti nostaa esiin lainauksia Timo Harakan muistiosta. Muistio on tehty hänen omissa nimissään ja siihen on siis kirjattu hänen henkilökohtaiset näkemyksensä asioiden kulusta, vaikka hän käyttääkin siinä me-muotoa viitaten laajemmin toimittajayhteisöön.

Harakan muistio on otsikoitu: ”Luotettavaa journalismia – kenen silmissä?” Alaotsikkona on ”Puuttuminen riippumattomaan ajankohtaisjournalismiin lopetettava”.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan, Harakka aloittaa muistionsa johdannossa.

– Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan Suomen Keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä. Tätä kuvaa vahvistavat päätoimittaja Jääskeläisen toteamukset, joiden mukaan Yleisradion rahoitusratkaisu liittyy Ylen journalismin ”luotettavuuteen” (viimeksi HS 27.5.). Nämä viestit ovat ristiriidassa journalistisen riippumattomuuden periaatteittemme kanssa. Toisekseen ne voivat johtaa itsesensuuriin, kun toimittaja haluaa välttää johdolle epämieluisia aiheita, Harakka kirjoittaa.

Tämän jälkeen seuraa Harakan argumentointia tukevia esimerkkejä. Yksi tapauksista liittyy pääministeri Mari Kiviniemeen ja Nuorisosäätiö-uutisointiin. Yle teki asiassa oikaisun.

– Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt. Pidettyään sekä Tampereella että Helsingissä toimituksille jyrkät puhuttelut päätoimittaja Jääskeläinen pyysi virhettä anteeksi julkisesti ja näyttävästi, Harakka kirjoittaa.

– Oliko vaihetta anteeksipyyntöön vielä kiistämisten ja oikaisujen jälkeen? Olisiko siihen ryhdytty, jos kyseessä olisi ollut vähäisempi taho kuin johtava poliitikko? Olisiko toimittu näin myös muulloin kuin vaalien alla? hän jatkaa ja katsoo, että anteeksipyyntö lähetti viestin alttiudesta poliittiselle painostukselle.

– Päätoimittajan voimakas reaktio sattumanvaraiseen virheeseen antoi merkin siitä, että toimittajien on syytä ennakoida poliittisten päättäjien kielteiset reaktiot ja välttää niitä. Toimittajan tulee ajatella Yleisradio Oy:n etua, ennen kaikkea yhtiön rahoitusta. Tämä johtaa helposti itsesensuuriin, kun suunnitellaan poliittisia aiheita.

– Toimituksen johdon paniikkimielialasta kertoo myös se, että torstaina 26.1. hyllytettiin A-Talk-ohjelman puffi, joka oli jo ehtinyt pyöriä televisiossa. Yksikään keskustapoliitikko ei ollut suostunut Nuorisosäätiö-aiheiseen keskusteluun, mutta kohun keskushenkilö oli silti antanut haastattelun. Puffi kuului näin: ”Vaalirahakohu paisuu. Keskusta vaikenee, mutta Antti Kaikkonen puhuu. Katso A-Talk.” Tämä oli siis liikaa.

Toisena esimerkkikokonaisuutena Timo Harakan muistiossa nousee esiin kevään 2011 merkittävä teatteritapaus Eduskunta Helsingin Ryhmäteatterissa. Poliittisena näytelmänä Eduskunta ottaa kantaa myös vuoden 2009 lautakasajupakkaan eli Silminnäkijä-ohjelmaan, jossa väitettiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen saaneen Nuorisosäätiön ansiosta rakennustarvikkeita ilmaiseksi. Vanhanen kiisti väitteet, joita ei voitu julkisesti vahvistaa.

Harakka kirjoittaa muistiossaan siitä, mitä hänen mukaansa tapahtui, kun A-Studio 2.3. käsitteli näytelmää.

– Toimituspäällikkö Matti Virtanen hyväksyi 2.3. A-Studioon tehdyn jutun käsikirjoituksen, mutta päätoimittaja Jääskeläinen tulkitsi, että nimenomaan Yle ottaa kantaa itse lautakasa-asiaan. Hän vaati muutoksia juontoihin, joita toimittajat itse pitivät neutraaleina. Virtanen muokkasi juontoja Jääskeläisen toiveiden mukaisesti, niin että mm. korostetaan: ”Teatterissa eivät kuitenkaan päde journalismin eettiset ohjeet, joten julkisuuteen voidaan päästää myös varmistamattomia väitteitä.”, Timo Harakka kirjoittaa.

Tämäkään ei Harakan mukaan riittänyt, vaan näytelmäkatkelmasta piti myös poistaa yksi Vanhaseen ja lautakasaan liittynyt fiktiivisen henkilön repliikki, joka kuului seuraavasti: ”no mutta siis ihan oikeesti, et sille on rakennettu kämpät ilmaseks, ja sitten jotkut toiset on velkavankeudessa.”

Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää.

Kolmas Harakan muistion tapaus liittyy vaalikampanjaan, jossa Ylessä oli Harakan mukaan syntynyt oivallus, että perussuomalaisten menestys mielipidetutkimuksissa on raakadatassa vielä hurjempaa kuin korjauskertoimin käsitellyissä julkaistuissa tuloksissa.

– Aivan yllättäen lupa jutuntekoon oli haettava itse päätoimittajalta, joka suhtautui aiheeseen kielteisesti. Syyksi kerrottiin, että Ylen ja Taloustutkimuksen ennusteet epäonnistuivat 2007, mikä on edelleen arka asia.

– Toimittajan oli poikkeuksellisesti esitettävä suoraan päätoimittajalle käsikirjoitusluonnoksia. Jääskeläinen ei luottanut toimittajan ammattitaitoon. Jutuntekolupaa anoessa kului useita viikkoja kuuminta vaalikampanjaa, niin että Helsingin Sanomat ehti tarttua aiheeseen ennen A-Studiota, samoin ainakin Aamulehti. Lopullista juttua leikattaessakin päätoimittaja oli läsnä ja vaati varsin yksityiskohtaisia korjauksia, sanamuotoja myöten, Harakka kirjoittaa.

Neljäntenä tapauksena Harakka nostaa esiin Pressiklubin toukokuulta 2011. Tässä oli kyse siitä, saako Pressiklubissa näyttää jo A-studiossa esitetyn vuoden 1980 videon, jossa presidentti Urho Kekkonen kaatui. Kaatumista oli verrattu Suomen MM-kultajoukkueen Pasi Nurmisen kaatumiseen lentokoneen portaiden alapäässä. Keskustan Suomenmaa-lehti oli pääkirjoituksessaan närkästynyt Kekkos-videon rinnastamisesta jääkiekkolijoiden koheltamiseen.

Suomenmaan pääkirjoituksessa todettiin, että Ylen johdon on syytä pitää vähintään puhuttelu talon sisällä, ”eikä haittaisi, vaikka laajempikin anteeksipyyntö tulisi jakeluun”.

Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt perusteli päätöstä näyttää Kekkosen kaatumisesta Pressiklubissa lyhennetty otos sillä, että päätös lyhentää kohta johtui siitä, että A-studion jutusta tuli varsin runsaasti kielteistä palautetta eikä haluttu tökkiä uudestaan ihmisten tunteita.

Esimerkkitapausten jälkeen Harakka kirjoittaa otsikolla ”Luottamus on palautettava”, miten toimituksen työnjohto on hänen mukaansa ontunut pahasti jokaisessa mainitussa tapauksessa. Toisaalta hän myös antaa ymmärrystä viittaamalla johdon työpaineisiin.

– Ilmeisesti toimituksen johtoa kuormitetaan niin paljon hallinnollisilla tehtävillä, että he eivät pysty paneutumaan journalistiseen työhön, josta kantavat vastuuta. Kiire on tuottanut virheitä, vääriä tilannearvioita ja hätiköityjä ratkaisuja. Sisältöjen johtaminen on alimitoitettua.

Harakka kuitenkin jatkaa, että aidosti riippumaton, rohkea journalismi on mahdollista vain, jos toimituksen johto tukee ja kannustaa toimittajia.

– Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää. Jos täytyy valita, toimituksen johto on vallanpitäjien eikä journalistien puolella, Harakka kirjoittaa.

– Luotettavuus on Ylen uutisten ydinarvo. Näyttää siltä, että journalismimme pitää olla nimenomaan vallanpitäjien kannalta luotettavaa. Poliittisen vallan pitää voida luottaa Yleen. Parhaassa tapauksessa yllämainitut puuttumiset ovat ylimenokauden ongelma, kahden toimituskulttuurin törmäys. Pahimmillaan on niin, että ajankohtaistoimitusta halutaan kesyttää, vaimentaa ja vaientaa, hän jatkaa.

– Toivomme, että päätoimittaja Jääskeläinen vakuuttaa meidät siitä, että ajankohtaistoimitukseen luotetaan. Että hän jopa toivoo kovia juttuja aiheista, jotka päättäjät mieluiten pitäisivät salassa. Että jutuista mahdollisesti syntyvä meteli ei ole missään tapauksessa julkaisemisen este – että johto kokee tärkeäksi tehtäväkseen olla tarvittaessa puskurina, Harakan muistio päättyy.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Atte Jääskeläinen.

Atte Jääskeläinen.

Journalistietiikkaani sisältyy ajatus siitä, että pitää olla kohteille reilu.

Atte Jääskeläinen sanoo perjantaina Demokraatille muistavansa, että Harakka laati muistion. Jääskeläisenkin mukaan muistion tapahtumat myös käsiteltiin toimituksen kanssa kokouksessa. Jääskeläisen mielestä muistiossa oli virheitä joka kohdassa.

Jääskeläinen sanoo myös, että muistion asiat liittyvät paljolti vaalirahajupakkaan 2011 ja lautakasaan.

— Ne olivat siihen aikaan poliittisen journalismin keskeisimmät aiheet. Niihin liittyi se, että lautakasa oli Ylelle aika traumaattinen aihe.

Jääskeläinen vertaa silloista tilannetta Ylen MOT-ohjelman viime kevään Sipilä-uutisointiin.

— Jos on kerran ajautunut tilanteeseen, jossa yhtiön journalismi ei pysty osoittamaan oikeaksi väitettä siitä, että pääministeri (Vanhanen) on ottanut vastaan korruptiota, silloin on kohtuullisen huolella mietittävä uudelleen sen väitteen uudelleen esittämistä.

Lautakasajupakka ei johtanut lopulta Vanhasen kohdalla edes esitutkintaan.

Miten kommentoit syytöksiä, että asetut vallanpitäjien puolelle toimittajia vastaan?

— Journalistietiikkaani sisältyy ajatus siitä, että pitää olla kohteille reilu. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että jos julkaistaan vallanpitäjistäkin negatiivisia tietoja, niiden pitää pitää paikkansa ja kritiikin pitää perustua tosiasioihin ja sen lisäksi heitä pitää kuulla.

— Tässä muistiossa viitataan siihen, että ei olisi pitänyt pyytää anteeksi (Kiviniemeltä), ensinnäkin en ole silloin pyytänyt anteeksi vaan pahoitellut sitä, että julkaisimme yksittäisistä ihmisistä virheellisiä tietoja heitä etukäteen kuulematta. Sellaisessa tilanteessa koin tarpeelliseksi pahoitella heille aiheuttamaamme vahinkoa.

Jääskeläinen ei pidä toimintaansa tältä osin paheksuttavana.

Miksi fiktiivisen näytelmän repliikkiä ei voi esittää Ylen ohjelmassa?

— Pohdimme toimituspäällikkö Matti Virtasen kanssa asiaa eettisesti perusteellisesti. Eduskunta-näytelmähän oli journalismin ja fiktion välimuoto. Se oli näytelmä, jonka sanottiin perustuvan autenttisiin lähteisiin. Kannattaa muistaa, että meillä oli alla oikea lautakasa-väite.

Jääskeläinen on kommentoinut kysymystä myös Voima-lehdessä 2011. Demokraatille hän sanoo nyt:

— En halunnut ja muistaakseni Matti Virtanen oli samaa mieltä, että jutun olemus ei muuksi muuttunut, kun siitä poistettiin kyseinen lause.

Ymmärrätkö, miksi moni tuntee, ettei uskalla tai saa tehdä sellaista journalismia Ylellä kuin haluaisi?

— Viisi vuotta sitten oli tilanne, että Yleisradion uutistoiminta, jota olin johtanut jo aika monta vuotta, ja ajankohtaistoiminta yhdistettiin samaa yksikköön. Uutistoiminnan puolella tällaisia kulttuuriongelmia ei oikeastaan koskaan ollut. Oli totuttu siihen, että ollaan hyvin huolellisia faktojen kanssa ja siihen, että toimituksen johto on mukana myös silloin, kun on vaativia harkinnan paikkoja. Ajankohtaistoiminnan puolella tällaista kulttuuria ei ollut, vaan siellä toimitus itse vastasi pitkälti kaikesta. Kun siirryimme yhdenmukaisiin toimintoihin uutis- ja ajankohtaistoiminnassa, tuli ajankohtaistoiminnassa kulttuurishokki siitä, että heidän juttujaan tarkastetaan enemmän kuin he olivat tottuneet. Ja siitä itse asiassa taitaa olla kysymys tässä viime päivienkin asiassa.

Kysymykseen keskusta-yhteyksistään Jääskeläinen vastaa, ettei hänellä ole ”mitään yhteyksiä keskustaan eikä mitään sympatioitakaan”. Hän sanoo olleensa ”maalaistalon poikana” keskustanuorissa teinivuosinaan.

— Olen varmaan pragmaattinen porvari, hän kuvailee nykyistä poliittista suuntautuneisuuttaan.

Jääskeläinen myöntää, että Ylessä on vakava ilmapiiriongelma. Osa porukasta ei luota Jääskeläiseen ja osa taas luottaa, mutta kokee ”ajojahdin” Yleä ja häntä kohtaan kohtuuttomaksi.

Hän kertoo pitäneensä perjantaina puolentoista tunnin keskustelun työntekijöiden kanssa.

— Tilanne on paha kaikille. Mutta siellä oli erittäin rakentavia puheenvuoroja. Koen, että se oli hyvä pohja rakentaa jatkoa.

Koetko oman asemasi turvatuksi?

— Se ei ole relevantti kysymys. Tehtäväni on kantaa päätoimittajan vastuuta niin kauan tehtävässä olen. Sen mandaatin antaa Ylen hallitus.

Pääministeri Juha Sipilästä (kesk.) Jääskeläinen sanoo, ettei tämä anna palautetta usein. Jääskeläisen mukaan hän ei ole saanut pääministeriltä palautetta kuin asioista, jotka liittyvät Sipilän henkilökohtaiseen varallisuuteen, yritystaustaan tai uskonnolliseen vakaumukseen. Näissä kysymyksissä Sipilä on kokenut Jääskeläisen mukaan tulleensa loukatuksi.

— On johtavia suomalaisia poliitikkoja, jotka reagoivat paljon useammin kuin Sipilä, mutta kyllä Sipilän viime perjantain reaktio oli ihan omaa luokkaansa rajuudessaan.

Toimittajat: Rane Aunimo, Johannes Ijäs

Juha Sipilä: Iskut osuivat kenttään

Kuva: lehtikuva/merkku ulander
Pääministeri Juha Sipilä ja puolisonsa saapuivat siunaustilaisuuteen.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Mauno Koiviston kädenjälki näkyy yhä, Hän puhui siunauksen jälkeen Säätytalon tilaisuudessa.

– Vaikka Mauno Koiviston presidenttikausi päättyi jo 23 vuotta sitten, hänen kädenjälkensä näkyy vahvana tämän päivän yhteiskunnallisessa elämässä.

– Ulkopolitiikan johtajana hän luotsasi Suomen varmalla kädellä kylmän sodan maailmasta Euroopan unioniin.

– Sisäpolitiikassa hän edisti vakautta ja kehitystä kohti aitoa parlamentarismia. Hänen presidenttikaudellaan järjestettiin kolmet eduskuntavaalit, joiden jälkeen Koiviston nimittämät hallitukset istuivat koko vaalikauden. Tämä käytäntö on vakiintunut osaksi suomalaista parlamentarismia.

– Kuulun poliitikkona eri polveen kuin Mauno Koivisto, joten jätän muistosanoihin tavallisesti kuuluvan luonnearvion piirtämisen hänet lähemmin tunteneille. Totean vain, että Koiviston kirjoittamat kirjat, hänen antamansa haastattelut ja muut julkiset esiintymiset sekä hänet kohdanneiden ihmisten kokemukset todistavat kaikki yhtäpitävästi, että Koivisto oli paitsi korkeasti oppinut myös sivistynyt ihminen sanan syvimmässä tarkoituksessa. Hän oli uskollinen omaksumilleen arvoille. Kodin hengellinen perintö kantoi läpi elämän.

– Minulle Koivisto oli ainutlaatuinen yhdistelmä talouden ammattilaista ja ulkopolitiikan osaajaa.

Näen edelleen silmissäni ne uutiskuvat lentopallon pelaamisesta, missä joukkueen keski-ikä oli niin korkea, että hirvitti. Silti passit osuivat kohdalleen ja iskut kenttään.

Lännen Median kysely: Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä

Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli
Jyväskyläläinen Touko Aalto on suosituin ehdokas vihreiden puheenjohtajaksi.

Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä vihreiden puheenjohtajana, käy ilmi Lännen Median kyselystä.

Kyselyn mukaan Aalto voittaa Emma Karin siirtoäänivaalissa prosentein 59–41. Aallon suosio on kuitenkin laimeaa Helsingissä ja Uudellamaalla, mikä lisää Karin mahdollisuuksia.

Kyselyssä Aallon nimeää ykkössuosikikseen 32,0 prosenttia vihreistä (83 vastaajaa) ja Karin 29,3 prosenttia (76).
Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen saavat kummatkin 15 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä kyselyn mukaan putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas Mika Flöjt ja toisena Olli-Poika Parviainen.

Lännen Median kyselyyn vastasi 259 vihreää vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vihreät valitsee puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Tulos kerrotaan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Puheenjohtaja valitaan siirtoäänivaalilla eli jokainen vihreiden jäsen saa merkitä vaalilippuunsa paremmuusjärjestykseen kaikki kuusi ehdokasta, mutta halutessaan voi äänestää vain yhtä ehdokasta. Ensimmäisenä pudonnutta ehdokasta äänestäneiden lipuista katsotaan kakkossuosikit, jotka saavat hyväkseen uusia ääniä seuraavan kierroksen ääntenlaskennassa. Joka kierroksella putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas.

Vaali ratkeaa vasta, kun joku saa yli 50 prosenttia äänistä.

”Suomi ei ole kenenkään omistama” – Nasima Razmyar ihailee suomalaista sisua

Kuva: Jari Soini

Lapsesta asti kansanedustaja Nasima Razmyaria (sd.) on innostanut ajatus ”jos teet hyviä asioita, ne ehkä kohtaavat sinua”. Razmyarista hienointa suomalaisissa on teeskentelemättömyys. Ihmiset ovat sitä, mitä ovat eivätkä esitä muuta. Hän ihailee, miten suomalaiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa.

– Ihmettelin, mistä nämä lihakset tulevat, ja kuka tätä kaikkea rakentaa ja tekee? Täällä on hyvällä tavalla sisua ja periksiantamattomuutta, hän kiittelee.

”Suomi on vain suomalaisille” ajatukset ärsyttävät. Razmyarin mielestä tärkeintä on se, etteivät ovet ole kotoutuville lukittuna. Hänen oma isänsä vaikutti Afganistanin varapääministerinäkin, mutta ei työllistynyt Suomessa. Razmyar tietää, miten paljon isällä olisi ollut annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän ei vaan saanut mahdollisuutta.

– Suomalaisuus voi merkitä eri ihmisille eri asioita, eivätkä ne ole sen vähempiarvoisia. Suomen ei pitäisi olla vain jonkun rakentama ja joillekin tarkoitettu. Suomi ei ole kenenkään omistama.

Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa.

Hänestä paras tapa kotoutua on päästä tekemään ja osallistumaan toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi. On olennaista, etteivät nuoret kasva kiinni vihakulttuuriin.

Razmyar on vasta valittu SDP:n kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ehdokkaaksi Helsingin apulaispormestarin tehtävään. Hän halusi hakea sitä voidakseen vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän ja nopeammin. Nämä toimialat tuntuvat omalta, koska hän on omassa työssään nähnyt, miten nuorten syrjäytymistä voi estää, ja miten kulttuurin kautta voi kehittää osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nasima Razmyarista Helsingin tulisi olla yhtä hyvä paikka turvapaikanhakijalle kuin ikänsä Helsingissä asuneelle vanhukselle. Hän näkee kulttuuria joka puolella. Se voi yhtä hyvin olla katutaidetta, oopperaa kuin vaikkapa kirjastokäynti.

– Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa, ja Helsinki antaisi mahdollisuuksia eikä veisi niitä pois.

Kolmipäiväinen postinkanto liikahti eteenpäin eduskunnassa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kolmipäiväinen postinjakelu liikahti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi mietinnön postilain muuttamisesta.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kirjeposti voidaan tulevaisuudessa jakaa vain kolmena päivänä viikossa alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelu.

Jakelu jatkuisi kuitenkin viisipäiväisenä alueilla, joilla ei ole lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaisi sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuvat neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa olivat lakiehdotuksen hylkäämisen kannalla. Heidän mielestään lakiehdotus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella postilähetysten jakelussa.

Keskustelua aiheesta

Jos Halla-aho valitaan, lähteekö PS tai kaatuuko hallitus – Pekkarinen edellyttäisi kannanmuutosta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituspuolue perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan runsaan kahden viikon kuluttua Jyväskylän puoluekokouksessaan. Puoluejohdon suosikiksi nostettu ja ministeriksikin keväällä kohonnut Sampo Terho on kyselyissä menettänyt dramaattisesti kannatustaan puheenjohtajakisan toiselle kärkiehdokkaalle europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle.

Viimeisimmän toukokuun 17. päivä julkaistun Taloustutkimuksen mittauksen mukaan Halla-ahoa kannattaa perussuomalaisten jäsenistä 40 prosenttia ja Terhoa 26 prosenttia.

Erityisesti hallituspuolue kokoomuksen edustajien, ainakin Jan Vapaavuoren kannanottojen mukaan puoluejohtaja Halla-aho olisi askel kohti hallituskriisiä.

Kokoomuksen sisällä kysymys Halla-aho hiertää osaa kansanedustajista. Toiset suhtautuvat hänen mahdolliseen puheenjohtajuuteensa pragmaattisemmin. Konkarikansanedustaja Ilkka Kanerva tunnustaa tilanteen poikkeuksellisuuden.

– Seuraamme vaalia suurella mielenkiinnolla. On selvää, että se on merkittävä momentum, johon sisältyy paljon julkista huomioarvoa ja näin ollen tietysti sitä myöskin totta kai kumppanipuolueet seuraavat silmä tarkkana.

Kanerva tyytyy tässä vaiheessa seurailemaan tilannetta eikä halua julkisesti pohtia mitä Halla-ahon valinnasta seuraisi.

– Harva sitä on halukas hirttosilmukkaa kaulansa ympärille itse pistämään ja tässä olisi siitä kysymys, jos lähtisi spekuleeraamaan tällä.

Hän ei myöskään kerro omaa puheenjohtajasuosikkiaan, koska ei ole varma olisiko kertomisesta suosikille hyötyä vai haittaa.

Jos koko porukka jatkaa ja hän lähtee Brysseliin, niin ei siitä sitten suurta ongelmaa ole.

Toinen kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja Pertti Salolainen ei pidä näiltä osin kynttiläänsä vakan alla.

– Rehellisesti sanottuna toivomus on tietysti, että Terho valittaisiin. Se on varmasti yleinen toivomus, mutta mistään puolueen linjasta ei voi puhua. Semmoista ei ole olemassa, Salolainen sanoo.

Saloinen antaa ymmärtää, että jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, mutta hän lähtisi Brysseliin ja puolueen nykyisen ministerit jatkaisivat, tilanne saattaisi säilyä nykyisellään.

– Jos koko porukka jatkaa ja hän lähtee Brysseliin, niin ei siitä sitten suurta ongelmaa ole.

Me ei todellakaan olla pohdittu sitä.

Tarkoitatko, että sitten hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa voitaisiin jatkaa?

– En minä tarkoita mitään, kun sanon, että meillä ei ole mitään linjaa. Me ei olla päätetty tätä asiaa millään tavalla mihinkään suuntaan. Katsotaan ensi mitä siellä tapahtuu.

Totta kai te olette pohtineet sitä, kun puoluekokoukseen on kaksi ja puoli viikkoa?

– Ei olla, ei olla pohdittu. Me ei todellakaan olla pohdittu sitä.

Salolainen kuitenkin myöntää perussuomalaisten puheenjohtajavaalin nousevan esiin käytävä- ja kuppilakeskusteluissa. Myös Jaana Laitinen-Pesola (kok.) sanoo, ettei kokoomuksessa ole hänen tietojensa mukaan virallisesti puitu puheenjohtajavaalin vaikutusta hallitusyhteistyöhön. Hänen oman näkemyksensä mukaan Halla-ahon valinta toisi mukanaan vaikeuksia.

– Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että voi olla vaikeata linjauksissa, jos ne ovat niin kriittisiä mitä ulostulot tähän mennessä ovat olleet.

Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko on pitänyt mahdollisena hallitusyhteistyön jatkamista myös Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Risikon mielestä ratkaisevaa on hallitusohjelmasta kiinni pitäminen. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) vaikuttaisi olevan mielipiteiltään hieman samoilla linjoilla.

– Katsotaan ensin, millä moodilla perussuomalaiset tulevat puoluekokouksesta ulos, mitään ei pidä lyödä lukkoon etukäteen. Tosi tärkeätä on se, pidän jo tässä hallitusyhteistyössä siitä kiinni, että meillä on yhtenäiset sävelet, kun puhutaan Eurooppa-politiikasta ja ulkopolitiikasta. Ne ovat tärkeitä asioita, niistä emme todellakaan halua lipsua, oli ratkaisu sitten mikä tahansa.

Mahdolliseen hallituskriisiin on julkisessa pohdinnassa ja eduskunnan käytäväpuheissa esitelty useammanlaisia ratkaisuja.

Keskusten ja kokoomuksen marraskuussa 2015 käymän sote-riidan tuoksinassa arveltiin, että kokoomuksen tilalle olisi hallituksen hajotessa noussut KD ja RKP. Tuolloin Sipilän ei tarvinnut kävellä presidentin luokse vaan keskusta ja kokoomus sopivat riitansa. KD ja RKP ovat käytäväpuheiden perusteella edelleen mahdolliset hallituskumppanit, mikäli Halla-ahon valinta kaataisi hallituksen.

Toinen vaihtoehto olisi uudet eduskuntavaalit. Ne varmaankin sopisivat kannatuksensa melko hyvin pitäneelle kokoomukselle paremmin kuin gallupeissa vajonneelle pääministeripuolue keskustalle.

Pekkarinen edellyttäisi Halla-aholta kannanmuutosta.

Eduskunnan varapuhemies, pitkäaikainen keskustapoliitikko Mauri Pekkarinen haluaa tehdä täysin selväksi, ettei hän missään tapauksessa lähde sanomaan kenestä pitäisi tulla perussuomalaisten uusi puheenjohtaja.

– Minusta se ei sovi toisen puolueen edustajalle.

Jos Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, millainen asetelma se hallituksen kannalta on?

– Minusta kaikki on mahdollista. Hallitus voi jatkaa tai hallitus ei voi jatkaa. Jos Halla-aho muuttaa puheensa ja uhkauksensa tai jos se mitä hän on sanonut toteutuu, niin sehän on tietysti sitten tosi iso riski hallituksen pystyssä pysymiselle. Mutta jos hän tarkistaa kantansa ja ottaa realiteetit vahvasti käsiinsä, muuttaa asentoaan, se on tietysti toinen asia.

Pekkarinen ei avaa tarkemmin mihin Halla-ahon lausuntoihin hän viittaa. Kannanmuutosta hän Halla-aholta kuitenkin odottaisi, jos pöydällä olisi hallitusyhteistyön jatkuminen.

Nyt mentiin jo pääministerin rooteliin.

– Se on välttämätön ehto varmaan sille, että hallitusyhteistyö voi jatkua, mutta ei riittävä ehto. Riittävä ehto tulee vasta sitten, että muut luottavat siihen, että se mitä hän valinnan jälkeen sanoo on totta, eikä se, mitä hän sanoo ennen valintaa. Uskon, että hallitus luottaa miehen sanaan. Se edellyttää, että muut luottavat. Jos on kerran miehen vahva sana, niin silloin se onnistuu.

Pekkarinen ei halua arvioida miten keskustassa ja kokoomuksessa mahdollisesti suhtauduttaisiin, jos Halla-aho muuttaisi kantojaan lähemmäs hallituksen linjaa.

– Nyt mentiin jo pääministerin rooteliin. Minulla on oma käsitys siitä, mutta tuossa minä olen tarkkana, että en käy arvioimaan sitä, mikä on pääministerin rootelissa oleva juttu. Minulla on kyllä siitä oma näkemys, mutta en käy sitä arvioimaan.

Keskusta perui keskiviikolle kaavaillut alkoholipoliittiset rauhanneuvottelut, joissa sen oli määrä keskustella uudestaan vuosi sitten kokoomuksen kanssa tehdystä sopimuksesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan keskustaa hiertää nyt uudelleen ajatus nelosoluen ja limuviinojen myymisestä ruokakaupoissa. Eduskunnassa keskustan äkkikäännöstä luetaan myös perussuomalaisten puheenjohtajavaaliin liittyvänä ratkaisuna.

Yksi mahdollinen perussuomalaiset korvaava hallituskumppani olisi RKP:n ohella tiukasta alkoholilainmuutosta vastustava KD. Kaikkonen ei nnostu tulkinnasta, jonka mukaan keskusta siirtäisi alkoholilakia KD:n mahdollisen hallitukseentulon vuoksi.

– Siitä ei ole kysymys. Ei.

Ei missään tapauksessa?

– Ei, ei, ei vaan sisällöstä.

Tämähän oli valmiiksi neuvoteltu paketti?

– Meillä on osa ryhmästä, joka äänesti aikanaan tätä pakettia vastaan. Tämä on sen verran iso kysymys, että täytyy vielä jatkaa keskustelua.

Nyt se on palannut vainoamaan?

– No alkoholi on haastava kysymys. Monella suomalaisella ei ole ongelmia sen kanssa, mutta valitettavan monella on. Tietysti nämä kansanterveydelliset kysymykset on tässä sellaisia mitkä osaa eduskuntaryhmää huolettaa. Osa on kyllä valmis etenemään tässä aiemmin linjatulla tavalla.

KD:n ei pidä lähteä hallitukseen tällaisessa tilanteessa.

KD:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo henkilökohtaisena mielipiteenään, ettei puolueen tulisi suostua hallitukseen, jos hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa päättyy.

– Minun mielestäni se tarkoittaisi ilman muuta uusia vaaleja. KD:n ei pidä lähteä hallitukseen tällaisessa tilanteessa. Hallitus on työskennellyt jo yli puolet kaudestaan omalla pohjallaan ja poliittinen tilanne on sillä tavalla elänyt ja muuttunut, että demokratian kannalta uudet vaalit olisivat silloin se ainoa tie hallituksen muodostamiseen, jos tämä hallitus kaatuu. Se olisi minun mielestäni väärin yrittää jonkinlaista keplottelua siinä.

KD:n Sari Essayah on puheenjohtajana huomattavasti varoivaisempi sanoissaan. Hän myöntää kuitenkin jännittävänsä Jyväskylän puoluekokousta.

– Kädet suorastaan hikoilevat, eikö, Essayah nauraa.

Miten KD:ssa on nyt pohdittu sitä, että jos kutsu käy hallitukseen?

– Me emme ole spekuloineet edelleenkään asialla. Useammalta taholta olemme kuulleet sen, että perussuomalaiset päättävät itse puheenjohtajastaan ja hallitusohjelmaa noudatetaan ja hallitusohjelman mukaan edetään niin ei ole mitään syytä spekuloida asialla.

Tietenkin me olemme tyytyväisiä, jos alkoholilakiuudistus tuon muotoisena kaatuu.

Venkoileeko keskusta teidän ja mahdollisen hallitusyhteistyön takia alkoholilainsäädännöllä?

– Tätä pitää kysyä keskustalaisilta, mitä ne venkoilevat, mutta tietenkin me olemme tyytyväisiä, jos alkoholilakiuudistus tuon muotoisena kaatuu. Ehdottomasti sitä tuemme vaikka oppositiosta käsin, siinä ei ole raja-aitaa.

Onko tullut hallituspuolueista yhteydenottoja?

– Ei ole tullut. Kyllä minulla puhelin on auki 24h ihan kaikkia yhteydenottoja varten.

RKP:n Eva Biaudet spekuloi, että jokainen puolue haluaisi lähtökohtaisesti olla mukana hallitusyhteistyössä. Hän lähtisi itse liikkeelle hallitusohjelmasta.

– Täytyy lähteä myös ohjelmasta eikä voi vain olla siitä kiinni, että yksi puolue lähtee ja sitten se ohjelma jää. Minä näen kyllä, että se pitää olla laajempi keskustelu ohjelmasta eikä myöskään ole kysymys vaan mistään pienestä budjettisummasta johonkin kohteeseen tai muuhun.

Puheita Vaasan laajan päivystyksen sairaalasta RKP:n kynnyskysymyksenä, Biaudet kuittaa stereotypiana. Hallitus on luopumassa Vaasan laajasta päivystyksestä sote-uudistuksen myötä. RKP on vastustanut muutosta äänekkäästi.

– Se ei ole minun käsitykseni meidän puolueesta. Meillä on ehkä se ongelma, että olemme joissakin asioissa niin hirveän kaukana hallituksen ajatusmaailmasta. Se liittyy yhdenvertaisuuteen, vähemmistöjen suojaan ja maahanmuuttopolitiikkaan ja siihen, että meidän mielestämme koulutusleikkaukset ovat olleet epäviisaita.

Onko Sipilä soittanut?

– Ei, enkä minä tietäisi välttämättä, jos olisi. En tiedä mistään sellaisesta. Kyllä varmaan eri ihmisten välillä on käyty epävirallista keskustelua, ihmisethän spekuloivat. Kyllähän poliitikotkin keskenään istuvat kahvipöydässä ja miettivät näitä.

Mutta siis periaatteessa teidän puolueellanne olisi valmius neuvotella?

– Olisi tyhmä sanoa, että ei neuvotella, mutta onhan se tosi hankala tulla näin keskellä sisään varsinkin, kun on pieni puolue. Sehän riippuu ihan hallituksen valmiudesta käydä uudelleen hallitusohjelmakeskusteluita. Toisaalta, tämä nyt on ihan spekulaatiota. Voisin kuvitella, että myöskin kokoomus ja keskusta ehkä haluaisivat käydä uudestaan sen ohjelmakeskustelun, koska miksi yhden suuren puolueen lähtö ei jättäisi mitään muutoksia linjoihin. Jatkettaisiin ikään kuin samalla ohjelmalla, sekin tuntuu hassulta, tai hullulta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korostaa, ettei kukaan tiedä tässä vaiheessa mitä runsaan parin viikon päästä tapahtuu.

Onko teihin oltu yhteydessä?

– Ei ole oltu yhteydessä.

Ei ole ollut edes alustavia keskusteluja?

– Ei

Oletteko itse keskustelleet tästä RKP:ssa?

– No politiikassahan pitää aina olla varautunut kaikkeen mahdolliseen. Sen verran pitää olla kartalla, mutta mitään keskusteluja ei ole käyty. Me katsomme nyt mitä hallitus tekee ja seurataan tilannetta. Ihan hyvällä mielellä. Eihän tässä mitään.

Olisitteko yllättyneitä, jos kokoomus jatkaisi hallitusyhteistyötä vaikka Halla-aho valittaisiin?

– Sehän on kokoomuksesta itsestään kiinni, että missä arvomaailmassa haluavat esiintyä ja onko se sitten niin, että sillä ei ole väliä. Tämä on heidän sisäinen asiansa, mitä heidän pitää itse sisäisesti pohtia.

Minä en puutu pitkällä tikullakaan heidän valintoihinsa.

– Kyllähän se kertoo jotakin, että Jan Vapaavuori tässä ennen kuntavaaleja oli aika selkeä omassa näkemyksessään. Toki hän ei ole eduskuntaryhmän jäsen enää, mutta entinen ministeri ja korkean tason kokoomusvaikuttaja. Kyllähän se nyt jotakin viestii.

Kokoomukselle yksi, ehkä silti epätodennäköinen mahdollisuus olisi kaataa hallitus vasta syksyllä, kun sote- ja maakuntalainsäädäntö on saatu maaliin, ja pitää eduskuntavaalit yhtäaikaa maakunta- ja presidentinvaalien kanssa. Vaalien yhtäaikaiselle järjestämiselle ei ole laillista estettä. Todennäköisempää olisi kenties kuitenkin uusien hallituskumppaneiden mukaan ottaminen Halla-ahon johtamien perussuomalaisten tilalle.

Aihe on ymmärrettävästi hallituspuolueissa hyvin herkkä. Myös kokoomuksen tuore oikeusministeri Antti Häkkänen sanoutuu irti julkisesta pohdinnasta.

– Minä en puutu pitkällä tikullakaan heidän valintoihinsa. Sen jälkeen, kun he tulevat uuden johtajan kanssa varmasti jossain määrin uudessa asennossa ja ehkä joittenkin tavoitteiden tai muiden kanssa, sitten käydään varmaan jonkinlainen pohjakeskustelu ja sitten hallituspuolueet arvioivat, mikä on homman jatko.

Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Keskustelua aiheesta