tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Yle: Sairaanhoitajien mitta tuli täyteen kiireestä Kuopiossa – ryhtyivät kapinaan

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Yleisradio uutisoi, että ruuhkat Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä ovat sairaalan henkilöstön edustajan mukaan johtaneet potilasturvallisuuden vaarantamiseen.

Uutisen mukaan KYSin tilanne on poikkeuksellinen, sillä päivystyspoliklinikan henkilöstö on päätynyt kantelemaan asiasta ulkopuoliselle viranomaiselle.

Tilanne kärjistyi tammikuun alussa, kun hoitohenkilökunta vaati lisätyöntekijöitä kirjelmässään sairaalan johdolle.

– Johto oli ymmärtäväinen, mutta kun keskustelu alkoi kääntyä hoitajien määrän nostamiseen, niin keskustelu loppui. Talo ei tunnusta, että meillä on liian vähän porukkaa, kuvaa henkilöstöä edustava sairaanhoitaja Ari Kinnunen kertoo Ylelle.

Henkilökunta ei ole suostunut tekemään äkillisesti sairastuneiden henkilöiden työpanosta.

Neuvottelujen tyssätessä hoitohenkilökunta päätti muuttaa taktiikkaa.

Henkilökunta ei ole keväästä lähtien suostunut tekemään äkillisesti sairastuneiden henkilöiden työpanosta, vaikka aikaisemmin tämä on KYSissä ollut tapana. Vastaavaa sairaanhoitajien kapinaa ei Suomessa ole aikaisemmin nähty.

Päätöksen seurauksena sairastuneiden hoitajien tilalle on värvätty enemmän sijaisia muualta. Ylen uutisen mukaan tämä ei ole aina onnistunut, vaan toisinaan päivystys on pyörinyt vajaalla miehityksellä.

Tällöin KYSin linjauksen mukaisesti on tingitty tiiviistä seurantaa vaativien potilaiden intensiivivalvonnasta. Aina kun näin on tapahtunut, vastaava hoitaja on jättänyt omalla nimellään kantelun tai ilmoituksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Yle tietojen mukaan viime perjantaihin mennessä niitä oli tullut AVIin 17 kappaletta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen kertoi perjantaina Ylelle KYSin käyneen läpi kaikki ilmoitetut tapaukset. Selvityksen perusteella joukossa ei ole potilasturvallisuutta vaarantanutta tapausta.

Henkilöstön edustaja Kinnunen kertoo Ylelle olevansa eri mieltä.

– Siellä on pahimmillaan 25 potilasta ja 3–4 hoitajaa, eivätkä potilaat ole niin kutsutusti silmän alla. Se meidän mielestä vaarantaa potilasturvallisuuden.

– Kaiken hälinän keskellä joku sekava vanhus saattaa maata 12 tuntia. On ikävä seurata, kun vointi alkaa mennä huonompaan suuntaan ja sekavuus lisääntyy, eikä ole käsiä hoitamaan.

Meillä on henkilöstömitoitus käynnissä.

Kinnusen mielestä ongelmaan on selvä syy: hoitajia poliklinikalla on yksinkertaisesti liian vähän. Henkilökunta on esittänyt, että sairaalan tulisi palkata seitsemän uutta työntekijää.

– Meillä on henkilöstömitoitus käynnissä ja kun tulokset valmistuvat kesän jälkeen, päästään siihen että on myös konkreettista suunnitelmaa asian kanssa. Nyt ei vielä pysty sanomaan mitään määrästä, Miettunen puolestaan sanoi Ylelle perjantaina.

Kestämätön tilanne on Kinnusen mielestä ollut päällä viime vuoden lopulta lähtien, jolloin potilasmäärät alkoivat jostain syystä kasvamaan. KYS onkin palkannut kuluvan vuoden puolella 3 uutta työntekijää, mutta lisäys on kuitenkin suhteessa pienempi kuin potilasmäärien kasvu.

Kasvua on selitetty väestön ikääntymisestä johtuvalla hoitomäärä kasvulla ja ihmisten aikaisempaa herkemmällä hoitoon hakeutumisella. Lisäksi muualla maakunnassa on vuosien varrella suljettu yöllä päivystäviä yksiköitä.

Yle kertoo uutisessaan, että aluehallintavirasto aikoo tutustua elokuussa poliklinikan arkeen ja toimintaan. Mikäli virasto ei löydä sairaalan toiminnassa mitään korjattavaa, on tilanne Kinnusen mukaan kestämätön.

– Silloin saadaan hyväksyntä yhtälölle, jossa potilasmäärät ja läpimenoajat kasvavat ja ainoa asia, joka pysyy vakiona, on henkilöstön määrä, hän toteaa Ylelle.

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kuva: Lehtikuva

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.

Keskustelua aiheesta

”Historiamme suurin huijaus” – omistatko omakotitalon syrjäseudulta? Mikael Jungnerilla on sinulle hyvin huonoja uutisia

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner väittää Facebook-päivityksessään, että Suomea rakennetaan nyt uusiksi ja uuteen paikkaan.

Jungner laskee, että seuraavan 25 vuoden aikana rakennetaan miljoona uutta asuntoa ja niistä peräti 750 000 tulee Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle.

Mitä tämä tarkoittaa? Jungner vastaa.

”Kun Suomen väkimäärä ei ole kasvussa, tarkoittaa tämä sitä, että sadattuhannet asunnot muualla muuttuvat arvottomiksi. On niillä toki käyttöarvo mutta ei jälleenmyyntiarvoa.”

Jungner kärjistää, että ”pidetään koko Suomi asuttuna” -höpötys on paljastumassa historiamme suurimmaksi huijaukseksi.

”Suurimman hinnan siitä maksavat huijatut. He jotka rakensivat haja-asutusalueille asuntonsa. Nimittäin syrjäseudun omakotitalon hinnalla saa kohta Helsingistä enää yhden jäätelötuutin.”

Poikien elinajanodote korkein Ahvenanmaalla, tytöillä Pohjanmaalla

Kuva: Thinkstock

Vastasyntyneiden poikien elinajanodotteissa on isoja eroja alueittain, selviää tuoreesta analyysista. Vuonna 2015 syntyneiden poikien matalimman ja korkeimman elinajanodotteen ero on noin neljä vuotta.

Korkein poikien elinajanodote on Ahvenanmaalla, reilut 80 vuotta. Etelä-Savossa se on reilut 76 vuotta.

Tyttöjen korkeimman ja matalimman elinajanodotteen ero on kaksi vuotta. Korkein odote on Pohjanmaan yli 85 vuotta ja matalin Pohjois-Karjalan lähes 83 vuotta.

Porin konsernihallinnossa toteutettuun analyysiin on käytetty Kelan ja THL:n tietoja. Analyysi on osa sote-uudistusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Miltä suomalaisten kansanterveys näyttää sote-uudistuksen jälkeen? – ”Se, mitä voi tapahtua valinnanvapauden tuoman kermankuorinnan kautta, voi olla hyvin yllättävää”

Kuva: Jari Soini

Mikko Vienonen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mikä olisi ensisijainen asia alkoholilakiuudistuksessa.

– Ensisijainen asia minun mielestäni olisi se, ettei yhtä osaa uudistuksesta tehtäisi lainkaan. Väkeviä oluita, siidereitä ja limuviinoiksi kutsuttuja aineita ei pitäisi vähittäiskauppaan siirtää, vaan pitää ne edelleen Alkossa. Vielä parempi olisi, jos mentäisiin toiseen suuntaan, ja siirrettäisiin myös keskiolut Alkoon. Olisin jo ihan tarpeeksi tyytyväinen kansanterveyden kannalta, ettei mennä tuhoamaan sitä, mitä on jo aikaansaatu, ja ajatellaan ihmisten terveyttä ja elämää, jota ei pidä
tuhota, Vienonen luonnehtii.

Lisäksi hän vastaa, miltä suomalaisten kansanterveys näyttää sote-uudistuksen jälkeen.

– Jos sen tietäisin, saisin varmasti Nobelin palkinnon. Uudistuksesta on tulossa suuri. Itse olen aikanaan WHO:ssa neuvonut, ”älkää tehkö vallankumousta, menkää evoluution kautta”. Nyt meillä on hyvin monia samanaikaisia uudistuksia menossa. Mielestäni voimavarojen keskittäminen suuremmille hartioille on ihan hyvä ja monta hyvää periaatetta siellä on. Se, mitä voi tapahtua valinnanvapauden tuoman kermankuorinnan kautta, voi olla hyvin yllättävää. Olen nähnyt sitä
tapahtuvan hyvin monessa maassa ja vaarallisella lailla.

Mikko Vienosen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä 17. elokuuta.

Keskustelua aiheesta

Veturimiesten lakko päättyi – aamun junaliikenne on käynnistynyt normaalisti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Veturimiesten liiton mielenilmaus on päättynyt ja aamun junaliikenne on käynnistynyt normaalisti, kertoo VR.

Ensimmäiset lähijunat lähtivät liikenteeseen hieman puolen yön jälkeen ja kaukojunat aloittivat liikennöinnin noin viiden aikaan aamulla. VR kehottaa matkustajia kuitenkin seuraamaan VR:n verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia mahdollisen muutosten takia.

Liikenne oli poikki maanantai-illasta saakka veturinkuljettajien työnseisauksen vuoksi. Veturinkuljettajat protestoivat työnseisauksellaan hallituksen suunnitelmia pilkkoa VR ja avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle vaiheittain vuoteen 2026 mennessä.

Työnseisauksen aiheuttamalta suuremmalta liikennekaaokselta vältyttiin sekä eilen että toissapäivänä. Linja-autoyhtiöistä kerrottiin STT:lle tiistaina, että bussiliikenne onnistui paikkaamaan puuttuvat junat. Liikennevirasto puolestaan kertoi, ettei esimerkiksi Helsingin ulosmenoteillä ollut ruuhkia.

Seitsemän kuljetusalan liittoa ilmoitti maanantaina olevansa tarvittaessa valmiita päättämään toimista, joilla liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus saadaan luopumaan suunnitelmista VR:n pilkkomiseksi. Ne eivät yksilöineet toimia tarkemmin. Liitot eivät ottaneet osaa työnseisaukseen.

Kouvolan ja Lappeenrannan välillä junat saattavat olla myöhässä.

VR:n liikennetilanne-sivuston mukaan aamuliikenteessä on kuitenkin joitakin myöhästymisiä. Esimerkiksi Kouvolan ja Lappeenrannan välillä junat saattavat olla myöhässä noin 10–30 minuuttia, sillä Liikennevirasto jatkaa viikonlopun Kiira-myrskyn aiheuttamaa liikenteenohjauksen laitevian korjaamista.

Esimerkiksi IC 102 -juna korvataan linja-autolla Imatran ja Kouvolan välillä. Myös joitakin muita junia korvataan linja-autoilla. Linja-autojen matka-aika on pidempi kuin junien.

Juttua on korjattu klo 8:21.

AVAINSANAT