Yle: Sairaanhoitajien mitta tuli täyteen kiireestä Kuopiossa – ryhtyivät kapinaan

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Yleisradio uutisoi, että ruuhkat Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä ovat sairaalan henkilöstön edustajan mukaan johtaneet potilasturvallisuuden vaarantamiseen.

Uutisen mukaan KYSin tilanne on poikkeuksellinen, sillä päivystyspoliklinikan henkilöstö on päätynyt kantelemaan asiasta ulkopuoliselle viranomaiselle.

Tilanne kärjistyi tammikuun alussa, kun hoitohenkilökunta vaati lisätyöntekijöitä kirjelmässään sairaalan johdolle.

– Johto oli ymmärtäväinen, mutta kun keskustelu alkoi kääntyä hoitajien määrän nostamiseen, niin keskustelu loppui. Talo ei tunnusta, että meillä on liian vähän porukkaa, kuvaa henkilöstöä edustava sairaanhoitaja Ari Kinnunen kertoo Ylelle.

Henkilökunta ei ole suostunut tekemään äkillisesti sairastuneiden henkilöiden työpanosta.

Neuvottelujen tyssätessä hoitohenkilökunta päätti muuttaa taktiikkaa.

Henkilökunta ei ole keväästä lähtien suostunut tekemään äkillisesti sairastuneiden henkilöiden työpanosta, vaikka aikaisemmin tämä on KYSissä ollut tapana. Vastaavaa sairaanhoitajien kapinaa ei Suomessa ole aikaisemmin nähty.

Päätöksen seurauksena sairastuneiden hoitajien tilalle on värvätty enemmän sijaisia muualta. Ylen uutisen mukaan tämä ei ole aina onnistunut, vaan toisinaan päivystys on pyörinyt vajaalla miehityksellä.

Tällöin KYSin linjauksen mukaisesti on tingitty tiiviistä seurantaa vaativien potilaiden intensiivivalvonnasta. Aina kun näin on tapahtunut, vastaava hoitaja on jättänyt omalla nimellään kantelun tai ilmoituksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Yle tietojen mukaan viime perjantaihin mennessä niitä oli tullut AVIin 17 kappaletta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen kertoi perjantaina Ylelle KYSin käyneen läpi kaikki ilmoitetut tapaukset. Selvityksen perusteella joukossa ei ole potilasturvallisuutta vaarantanutta tapausta.

Henkilöstön edustaja Kinnunen kertoo Ylelle olevansa eri mieltä.

– Siellä on pahimmillaan 25 potilasta ja 3–4 hoitajaa, eivätkä potilaat ole niin kutsutusti silmän alla. Se meidän mielestä vaarantaa potilasturvallisuuden.

– Kaiken hälinän keskellä joku sekava vanhus saattaa maata 12 tuntia. On ikävä seurata, kun vointi alkaa mennä huonompaan suuntaan ja sekavuus lisääntyy, eikä ole käsiä hoitamaan.

Meillä on henkilöstömitoitus käynnissä.

Kinnusen mielestä ongelmaan on selvä syy: hoitajia poliklinikalla on yksinkertaisesti liian vähän. Henkilökunta on esittänyt, että sairaalan tulisi palkata seitsemän uutta työntekijää.

– Meillä on henkilöstömitoitus käynnissä ja kun tulokset valmistuvat kesän jälkeen, päästään siihen että on myös konkreettista suunnitelmaa asian kanssa. Nyt ei vielä pysty sanomaan mitään määrästä, Miettunen puolestaan sanoi Ylelle perjantaina.

Kestämätön tilanne on Kinnusen mielestä ollut päällä viime vuoden lopulta lähtien, jolloin potilasmäärät alkoivat jostain syystä kasvamaan. KYS onkin palkannut kuluvan vuoden puolella 3 uutta työntekijää, mutta lisäys on kuitenkin suhteessa pienempi kuin potilasmäärien kasvu.

Kasvua on selitetty väestön ikääntymisestä johtuvalla hoitomäärä kasvulla ja ihmisten aikaisempaa herkemmällä hoitoon hakeutumisella. Lisäksi muualla maakunnassa on vuosien varrella suljettu yöllä päivystäviä yksiköitä.

Yle kertoo uutisessaan, että aluehallintavirasto aikoo tutustua elokuussa poliklinikan arkeen ja toimintaan. Mikäli virasto ei löydä sairaalan toiminnassa mitään korjattavaa, on tilanne Kinnusen mukaan kestämätön.

– Silloin saadaan hyväksyntä yhtälölle, jossa potilasmäärät ja läpimenoajat kasvavat ja ainoa asia, joka pysyy vakiona, on henkilöstön määrä, hän toteaa Ylelle.

Kaatuneen luotsiveneen nostoa suunnitellaan maanantaille

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Suruliputus rakennuksen edustalla, jossa on luotsausliikelaitos Finnpilot Pilotage Oy:n toimipaikka, Kampissa Helsingissä.

Suomenlahdella kaatuneen luotsiveneen nostoa suunnitellaan maanantaille, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Veneen nostamisajankohta riippuu saatavilla olevasta kalustosta ja aallokosta, Nurmi sanoo. Sää maanantaina päivällä vaikuttaa sopivalta, eli jos paikalle saadaan nosturi ja sukeltajia, nosto on mahdollista, Nurmi lisää.

Vene on noin 20–30 metrin syvyydessä.

Kaksi ihmistä kuoli perjantaina, kun luotsivene kaatui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa. Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä.

Vetokoirien suosio kasvaa Lapissa – koiria saatetaan pitää liian kylmissä kopeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huskytarhoja on noussut Lappiin viime vuosina useita, koska turistit suosivat vetokoiria yhä enemmän.

Vetokoirabisnes työllistää eläinlääkäreitä erittäin paljon, sanoo Tunturi-Lapin ympäristöhuollon kunnaneläinlääkäri Marianne Mannela. Hän on vetokoirien kanssa tekemisissä Enontekiöllä ja Muoniossa päivittäin.

Koiria hoidetaan tarhoilla pääasiassa hyvin, Mannela sanoo.

Yleisimmät eläinlääkärin apua vaativat tapaukset ovat tappeluhaavoja tai vahinkoastumisia. Vakavimmissa laiminlyönneissä koiria on pidetty ilman kunnollista sääsuojaa.

Kunnaneläinlääkäri Marja Nuorgam kertoo, että Inarissa liian kylmiin koppeihin törmättiin viime vuonna pari kertaa. Tilanne korjaantui, kun asiasta huomautettiin.

Koiratarhoja on Lapissa kymmeniä, ja koiria niissä on kymmenistä useisiin satoihin.

Lapin ammattikorkeakoulussa koiratarhojen yleistymiseen on reagoitu hankkeella, jossa yrittäjiä pyritään valistamaan eläinten hyvinvoinnista.

– Näimme vaaran, että kysyntään vastattaisiin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo projektisuunnittelija Karoliina Majuri Lapin ammattikorkeakoulusta.

Majurin mukaan vetokoirayrittäjät ovat kuitenkin projektin vetäjien yllätykseksi osoittautuneet “erittäin valveutuneiksi”. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli heikompi. Silloin yleisiä ongelmia olivat esimerkiksi koirien liian lyhyessä liekanarussa pitäminen tai koirien huonot ja kylmät kopit, sanoo Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Harri Rinne.

– Surkeita ratkaisuja tuli vastaan.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan.

Ylivoimaisesti suurin osa koiratarhayrittäjistä toimii Rinteen mukaan ammattimaisesti.

On kuitenkin ulkomailta tai muualta Suomesta tulevia yrittäjiä, jotka perustavat Lappiin koiratarhan vain yhdeksi kaudeksi esimerkiksi parakkirakennusten varaan.

Rinteen mukaan näitä tulee avin tietoon muutamia vuosittain, mutta oikea määrä voi olla suurempi. Eläinlääkäri Marja Nuorgamin mukaan väliaikaiset tarhat ovat jokatalvinen ilmiö.

Vetokoiria saatetaan pitää liian kylmissä oloissa Lapissa. Kuva: Lehtikuva

Koiratarhan pitäjä on eläinsuojelulain perusteella velvollinen ilmoittamaan toiminnastaan viranomaisille, jotka tekevät koiratarhoille vuosittain tarkastuksia. Väliaikaiset tarhanpitäjät eivät välttämättä tällaista ilmoitusta tee.

Yrittäjät eivät myöskään aina ota huomioon Lapin todella kylmiä talvia. Ne voivat olla arktisillekin roduille liikaa ilman kunnollisia suojia.

– Se on husky, sen pitää pärjätä, Nuorgam kuvaa virheellistä ajattelutapaa. Ilman kuivaa suojaa huskykään ei kuitenkaan pärjää.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan, ja äänestää sen jälkeen jaloillaan.

Satojen koirien hallitseminen vaikeaa, eläinten tunteminen keskeistä.

Satojen koirien hallitseminen on kenelle tahansa vaikeaa, eläinlääkärit sanovat. Siksi koirien hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että yrittäjät ja työntekijät tuntevat eläimet.

Tarhoilla työskentelee yleensä kausityöntekijöitä, ja heidän voi olla vaikea nähdä, onko koira esimerkiksi kipeä. Siksi eläinlääkäri Mannela toivoo, että tarhoilla olisi pysyviä työntekijöitä, jotka tuntisivat koirayksilöt.

– Kokenut työntekijä huomaa heti, jos laumassa tai yksilössä on jokin vinossa.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto saa yhteydenottoja vetokoirista vähän, kertoo toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Yleisin huolenaihe on, miten koiria kohdellaan kausien ulkopuolella ja saavatko ne levätä tarpeeksi.

Järjestäjä tunnustaa: Alpakkatapahtuma pyrki syrjäyttämään 612-marssin Töölöntorilta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Alpakka Suomen 100-vee synttäreillä Töölön jalkapallostadionilla Helsingissä 6. joulukuuta 2017.

Ainakin jotkut itsenäisyyspäivän alpakkatapahtuman järjestäjistä olivat tietoisia äärijärjestöjen 612-marssista ja pyrkivät syrjäyttämään sen Helsingin Töölöntorilta.

Asiasta kertoo alpakkatapahtuman järjestäjiin kuulunut Aleksi Pahkala Facebook-kirjoituksessaan.

”Minä uskon siihen, että hyvällä saa asioita aikaan. Rasismia ja muita epäkohtia vastaan pitää ehdottomasti taistella, mutta jakamalla hyvää itsensä ja muiden ympärille. Siksi itsenäisyyspäivänä iloisen lastentapahtuman järjestäminen tuntui ihanalta. Ajatus siitä, että kaupungissamme järjestetään kaikkea kivaa satavuotiaan maamme kunniaksi on minusta paljon parempi idea, kuin istua pelkäämässä kotona”, Pahkala muun muasssa kirjoitti.

Tapahtumaa suunniteltiin jo marraskuussa suljetussa Peli poikki -Facebook-ryhmässä, ja sen tarkoitusperästä kertoi Heikki Eskola blogissaan.

Tapahtuman järjesti kuitenkin epävirallinen Töölön lapselliset -porukka, joka omassa Facebook-kirjoituksessaan kiisti, että olisi halunnut estää 612-marssin.

Lopulta alpakkatapahtuma joutui väistämään 612-marssia Töölön jalkapallostadionille, koska poliisin mielestä sen järjestäminen Töölöntorilla yhtä aikaa 612-marssin kanssa ei olisi ollut turvallista.

Tutkija moskeijahankkeesta: Persianlahdelta ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainin islamilainen yhteisö -hyväntekeväisyysjärjestöstä (vas.) ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari Helsinkiin suunnitellun palvelu-, dialogi- ja moskeijahankkeen eli Oasis-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Persianlahden maista ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Lähi-idästä Suomeen suuntautuva rahoitus on ollut esillä Helsingin moskeijahankkeen yhteydessä, sillä hankkeen ohjausryhmä on järjestellyt mahdollista rahoitusta Bahrainin kanssa.

Tarkkaa suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi ei vielä ole, mutta ohjausryhmän tarkoituksena on kerätä hankkeen rahoitus suurelta osin ulkomailta.

Alaranta näkee ulkomaisen rahoituksen ongelmallisena. Hän sanoo, että vaikka rahoituksen takana ei olisi suoraan yksittäisiä valtioita, ne ovat yleensä kuitenkin vaikuttamassa rahaa antavien toimijoiden takana.

– On vakavan pohdinnan paikka, millä ehdoin rahoitusta otetaan vastaan, Alaranta sanoo.
Vastaavaa keskustelua moskeijoiden ulkopuolisesta rahoituksesta on käyty esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.

Bahrainin tapauksessa kannattaa ottaa huomioon myös se, että maalla on läheiset suhteet naapuriinsa Saudi-Arabiaan, joka puolestaan on merkittävä vallankäyttäjä alueella.

Lisäksi mietityttää, mistä moskeijan imaamit tulisivat.

Alarannan mukaan parasta olisi, jos muslimiyhteisöt pystyisivät paikallisesti rahoittamaan toimintansa. Rahoituksen lisäksi toiseksi ongelmalliseksi kysymykseksi hän nostaa, mistä moskeijan imaamit tulisivat ja millaisia heidän opetuksensa olisivat.

Moskeijahankkeen ohjausryhmään kuuluvan Suomen muslimiliiton puheenjohtajan Pia Jardin mukaan moskeija ja monitoimikeskus olisivat avoimia kaikille uskontokunnasta riippumatta.

Perjantaina Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala kertoi ehdottavansa, että kaupunki varaa Sörnäisistä alueen jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten.

Kyseessä ei ole vielä toteutukseen tähtäävä tontinvaraus, vaan jatkoselvitykset mahdollistava määräaikainen suunnitteluvaraus.

Helsingin asettamana ehtona on esimerkiksi perusteellinen selvitys hankkeen rahoituksesta ja sen riippumattomuudesta.

”Tapaus on hämmentävä” – Kaatuneen luotsiveneen onnettomuustutkinnassa keskitytään veneen vakauteen

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / RAJAVARTIOLAITOS
Merivartioston sukeltajat valmistelevat kääntöä - Kahta kaatuneessa luotsiveneessä ollutta ihmistä etsittiin yhä perjantaina 8. joulukuuta 2017 iltamyöhällä Suomenlahdella, kaatuminen tapahtui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa.

Meren pohjaan eilen Suomenlahdella uponneen luotsiveneen vakaus on onnettomuustutkinnassa keskeinen asia, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi STT:lle.

Kaksi ihmistä kuoli eilen, kun luotsivene kaatui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa Porvoon majakan eteläpuolella.

Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä. Poliisi on aloittanut kuolemansyyntutkinnan ja Onnettomuustutkintakeskus oman tutkintansa.

Ilmoitus luotsiveneen kaatumisesta tuli noin kello 17. Noin 15 metriä pitkä nopea luotsivene kellui pinnalla meressä pohja ylöspäin.

Merivartiosto yritti kääntää kaatunutta venettä, mutta vene vajosi kesken noston, eikä sen uppoamista voitu Rajavartiolaitoksen mukaan estää. Sukeltajat löysivät kutterinhoitajat uponneesta luotsiveneestä kuolleina.

Tapaus on hämmentävä.

Vaativat keliolot vaikeuttivat pelastustöitä, mutta luotsiveneet on suunniteltu toimimaan paljon vaikeammassakin säässä, Nurmi sanoo.

– Kun ensitieto tuli en tahtonut itsekään uskoa, että on voinut tapahtua niin, että luotsivene on kaatunut, koska keli ei ollut niin paha, Nurmi toteaa.

– Tietojemme mukaan keliolosuhteet tapahtumahetkellä olivat kovat, mutta luotsiveneiden täytyy pystyä toimimaan paljon pahemmissakin olosuhteissa. Siinä mielessä tämä tapaus on hämmentävä, Nurmi lisää.

Onnettomuuden silminnäkijöitä ei olla vielä kuultu.

Finnpilotin työntekijä näki läheisen aluksen kannelta, kun eilen Suomenlahdella uponnut luotsivene kaatui, kertoo luotsausliikelaitos Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen STT:lle.

– Käsittääkseni meidän henkilöstö oli hakemassa ulosmenevästä aluksesta luotsia pois. Meidän vene oli aika lähellä laivaa, ja meidän luotsi oli jo luotsattavan laivan kannella eli hän oli valmistumassa poistumaan. Hän ja varmasti myös muu henkilökunta näki kannelta, kun vene kaatui, Kosonen kertoo.

Nurmen mukaan onnettomuuden silminnäkijöitä ei olla vielä kuultu.

– Kuulemisessa edetään riippuen siitä, miten he ovat kuulemiskunnossa, Nurmi sanoo.
Finnpilot ja Onnettomuustutkintakeskus alkavat tänään suunnitella uponneen veneen nostoa.

– Nyt kun uhrit on saatu noudettua, ei veneen nostamisella ole mikään tulinen kiirus, Nurmi sanoo.

Finnpilot ei toistaiseksi ole kertonut uhrien ikää tai sukupuolta julkisuuteen.