Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Yle täräytti uutispommin – vaikka maankäyttösektorin laskelmat huojuvat, maapallo kuumenee ja siksi pää on pidettävä kylmänä

Toimituksen kommentit

Johannes Ijäs

Demokraatin eduskuntatoimittaja.

Yle täräytti eilen ilmoille kovan ja kiinnostavan uutisen. Sen tietojen mukaan laskelma Suomen hiilinieluista olisi muuttunut olennaisesti vielä keväällä arvioidusta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Luonnonvarakeskus Luke on päivittänyt aiempia laskelmiaan, ja alustavat tiedot julkaistaan huomenna perjantaina.

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan Luken hiilinielulaskelma kertoisi, että vuonna 2035 maamme nielun suuruus olisi 17,9 Mt co2, kun se aiemmin oli arvioitu puolet suuremmaksi eli vuoden 35 Mt co2:ksi. Mittayksikkö on nimeltään hiilidioksiditonniekvivalentti.

Luken arvio tämänhetkisen nielun suuruudesta olisi 23,5 Mt co2. Vielä keväällä Luke arvioi, että vuonna 2020 nielut sitoisivat 30,8 miljoona tonnia kasvihuonekaasuja.

Ylen mukaan nielulaskelman muutos on myös puolueille yllätys. Ei ihme. Näin suuri heitto ihmetyttänee myös tutkijoita itseään.

Asian vuotaminen julkisuuteen on varmasti kiusallinen paitsi Lukelle myös maan hallitukselle. Lukelle onkin syytä antaa mahdollisuus selvittää, mistä tarkemmin on kyse, ennen isompaa periaatteellista keskustelua.

Tiedotustilaisuus asiasta on huomenna. Silloin julkaistaan myös hallituksen tilaamat skenaariot, joissa tutkimuslaitokset ovat VTT:n johdolla arvioineet tapoja saavuttaa hiilineutraalius.

Mittausvaikeuksien ei pidä antaa hidastaa ilmastotoimia.

Rinteen (sd.) hallituksen on määrä tammikuussa tarkentaa ilmastotoimiaan. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Lukujen jatkuva muuttuminen asettaa kuitenkin ison haasteen. Miten voi luotettavasti sopia toimista, jos luvut maamme hiilinielusta vaihtelevat jatkuvasti. Politiikasta on vaarassa tulla todella tempoilevaa.

Selvää kuitenkin on, että hiilinielun laskeminen ei ole mikään helppo operaatio. Siitä vaihtuvat luvutkin itse asiassa kertovat. Myös tieteentekijöille on annettava mahdollisuus tarkentaa tietoja ja kehittää laskentamenetelmiä. Sitä paitsi on selvää, että monet eri liikkuvat asiat ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista lähtien vaikuttavat jatkuvasti nieluun. Epävarmuus kuuluu kehittyvän tutkimuksen alaan kuten politiikan tekoonkin. Asiassa ei sinänsä ole mitään kummallista.

Selvää on kuitenkin myös, että mikäli Ylen tiedot pitävät paikkaansa, Luke on hyvän selityksen velkaa. On käytävä seikkaperäinen keskustelu myös siitä, miksi luvut muuttuvat ja arvioitava tuoreiden lukujen uskottavuutta ja ylipäänsä ennen kaikkea sitä, millä varmuudella hiilinieluja tällä hetkellä pystytään mittaamaan.

Koska Suomessa kyseenalaistetaan nykyisin joidenkin poliittikkojenkin toimesta liki kaikki erilaiset viranomaiset oikeusviranomaisista lähtien, lienee selvää, että Lukenkin luvut herättävät kärkevääkin poliittista keskustelua.

Tietyt oppositiotahot tullevat tekemään kaikkensa runnoakseen tutkimuksen tekijöitä samalla kyseenalaistaakseen ilmastomuutosta tai vähintäänkin Suomen pyrkimykset taistella sitä vastaan. Hallituksen piirissä pää olisikin pidettävä kylmänä, sillä kiistelyn sen koommin kuin maankäyttösektorin mittausvaikeuksien ei pidä antaa estää tehokkaiden ilmastotoimien suunnittelua.

“Me tiedämme, että päästöjä pitää merkittävästi vähentää.”

Kuten arvata saattaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei suostunut tänään sanallakaan kommentoimaan Ylen vuotoa Luken ja VTT:n luvuista ja skenaarioista. Tutkijoiden on annettava puhua ensin.

Yleisellä tasolla Mikkonen kuitenkin pui asiaa Demokraatille.

– Luulen, että näissä skenaarioissahan haaste on se, että riippuen mitä parametreja käytetään (metsien) kasvunopeudesta ja muusta, on valtava vaikutus lopputulokseen, Mikkonen pyöritteli.

Hän muistuttaa, että mitä pidemmällä ajanjaksolla erilaisia mittauksia tehdään, sitä isompi haaste on metsätieteille.

Maankäyttösektorin mittaaminen on vaikeaa. Vaikka olemassaolevasta nielusta saisi tarkkaakin tietoa, vaikeus on tässäkin lajissa tulevaisuuden ennustamisessa.

– Kun katsotaan tulevaisuuteen ja ajatellaan miten se kehittyy, se on vaikeata. Totta kai on sitten haasteellista, kun ei tiedä, miten pitäviä luvut ovat.

Pystyykö hallitus sitten tekemään 2035 tavoitteen, kun on niin epävarmaa, miten nielu kehittyy?

– Me tiedämme, että päästöjä pitää merkittävästi vähentää. Nyt meillä on 56,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia tällä hetkellä päästö.

“Perusasia ei muutu.”

EU:ssa väännetään paraikaa metsiä ja muuta maankäyttöä ohjaavan LULUCF-asetuksen maakohtaisia lukuja hiilinieluista ja -päästöistä. Jäsenvaltiot ovat laatimassa komissiolle korjauksiaan. Tähänkin uudet huomenna täsmentyvät luvut vaikuttanevat.

– Ne käsittelevät samaa maankäyttösektoria, Mikkonen tyytyy kommentoimaan.

Hänkään ei kuitenkaan osaa lonkalta nimetä, millaisia parametreja missäkin laskelmassa on käytetty.

– Näissä ei meinaa pysyä perässä, vaikka yrittää vähän selvittääkin.

Kiistämätön tosiasia on kuitenkin, että maapallo lämpenee kovaa vauhtia ja toimia tarvitaan. Tämän ei pitäisi kohta varmaankin kuumana käyvän maankäyttösektorin lukujen laskentakahakan aikana unohtaa.

– Se peruasia, että meidän täytyy vähentää päästöjä ja vähentää nieluja, ei muutu mihinkään, Krista Mikkonenkin muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE