Ylen ex-toimitusjohtaja Jungner kommentoi Sipilä-Yle-farssia — ”Mitä tahansa tästä nyt päätetään, sitä tullaan käyttämään jatkossa ennakkotapauksena”

Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner kommentoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jääviyttä Terrafame-asiassa Facebookissa. Hänen mukaansa meneillään on mutkikas näytelmä.

”Kyseessä on hallintolain tulkinta. Hallintolaki säätää, miten asioita pitää hallinnossa hoitaa, jotta yleisön luottamus hallintoon säilyy. Hallintolain rikkominen on hallinnossa valitettavan yleistä, jopa päivittäistä, eikä siitä seuraa yleensä minkäänlaista seuraamusta.”

Jungnerin mukaan jääviksi ei voi vain ilmoittautua.

”Esteellisyys ei ole esimerkiksi pakotie pois ikävästä päätöksestä, kuten muutama ministeri on joskus luullut. Jääviydelle on oltava aina perusteltu ja hyväksyttävä syy.”

Yksikään hallintolaissa lueteltu erityinen jääviysperuste ei sovellu tähän tapaukseen.

Jungnerin mukaan tämä tapaus on vaikea ratkaista jälkikäteen.

”Kyse nimittäin ei ole hallintolaissa luetelluista selkeistä jääviysperusteista. Pääministeri ei ollut asianosainen, hän ei ollut päätöksen kohteen edustaja, ei saanut hyötyä, ei ollut palvelussuhteessa, ei ollut päättänyt samaa asiaa ennen eikä ollut myöskään ns. virastojäävi. Yksikään hallintolaissa lueteltu erityinen jääviysperuste ei sovellu tähän tapaukseen.”

”Yleisjäävi sen sijaan saattaa soveltua ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”.”

Jungnerin mukaan viimeisin kohta on todella kimurantisti ilmaistu hallintolain momentti.

”Siksi sen soveltaminen tähän tapaukseen ei ole helppoa.”

Jungner arvelee, että asiaa arvioivan oikeusasiamiehen tehtävä ei ole helppo.

”Varsinkaan kun tässä kirjoitetaan samalla oikeushistoriaa. Mitä tahansa tästä nyt päätetään, sitä tullaan käyttämään jatkossa ennakkotapauksena.”

Tämä oli loistava herätys Ylelle. Jotain on pielessä.

MTV:n Huomenta Suomessa Jungner puolestaan pohtii entisen työnantajansa Ylen roolia kokonaisuudessa.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle ja vastaavalle päätoimittajalle viime perjantaina parikymmentä sähköpostiviestiä, joissa hän esimerkiksi kertoi arvostuksensa Yleen olevan täysi nolla.

– Tämä oli loistava herätys Ylelle. Jotain on pielessä, Jungner sanoo.

Jungnerin mielestä jonkun olisi pitänyt puolustaa toimittajia.

— Siellä pitäisi olla joku, joka saman tien nousee vähän niin kuin naarasleijonan tavoin puolustamaan pentuaan.

Jungnerin mielestä päätoimittaja Atte Jääskeläisen päätös estää jatkojuttuja Sipilästä oli silti oikea, mutta päätös tuli liian myöhään, eikä hän selittänyt sitä tarpeeksi.

– Sipilän kohtaama julkisuus Ylestä oli iso, vaikka kyse ei ollut kovin isosta virheestä, hän huomauttaa.

Jungnerin mukaan kohta kaikki ovat uhriutuneet Sipilä-kohussa.

– Sipilän alkuperäinen virhe oli pahimmillaan vahinko, ja silti lähdettiin epäilemään motiiveja ja salaliittoja.

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.