Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajat tukevat Ylen päätoimittaja Jääskeläisen toimintaa – Kivelä: ”Arvostan korkean työetiikan miehenä”

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) ottaa kantaa Suomen Kuvalehden uutiseen, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä vaiensi Ylen uutisointia Terrafame-asiassa.

Suomen Kuvalehden uutisen mukaan Ylen johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen olisi kieltänyt kahden jutun edistämisen. Atte Jääskeläinen on kirjoittanut asiasta, ja katsoo, ettei pääministeri ole vaientanut Yleä.

– Vaientamisyyyte on vakava julkisen palvelun yhtiön osalta. Arvostan Atte Jääskeläistä korkean ammattitaidon ja työetiikan miehenä. Luotan sinänsä hänen arvostelukykyyn. Tuntuu ihmeelliseltä väittämä, että hän olisi vaientanut koska neljä päivää rummutettiin tätä asiaa Ylellä, Kimmo Kivelä kommentoi Demokraatille.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Kivelä on kuitenkin sanonut olevansa yhteydessä Ylen uutispuolen johtoon niin pian kuin mahdollista ja haluavansa asiasta lisäselvitystä.

Sipilän toiminnasta suhteessa Ylen journalismiin hän toteaa, ettei tunne sitä ja jokainen vastaa omista tekemisistään.

Myös Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, varapuhemies Arto Satonen (kok.) sanoo, että hänellä ei ole mitään lisättävää siihen, mitä Atte Jääskeläinen on asiasta kirjoittanut.

– Siinä on aika perusteellisesti selitetty tämä asia, miten se on mennyt. Ylessähän on niin, että Ylen toimiva johto tekee päätökset, hallintoneuvosto ei näitä yksittäistapauksia käsittele, Satonen muistuttaa.

– Olennaista on se, mitä Jääskeläinen sanoo, että he tekevät aina itsenäisesti päätökset, miten uutisoidaan. Ja varsin laajasti Yle on tätä asiaa uutisoinut.

Juha Sipilän toimintaa Satonen ei lähde isommin arvioimaan.

– Kuten Jääskeläinen sanoo, tämä ei ole ensimmäinen eikä varmaan viimeinen kerta, kun joku henkilö hermostuu ja loukkaantuu häneen liittyvästä uutisesta. Se on ihan luonnollista. Jääskeläinen sanoo hyvin, että myös Ylen päässä pitää tottua siihen, että kritiikkiä tulee.

Satonen toteaa lopuksi, että Sipilän toiminta Katera Steeliin -jääviyskysymyksiin liittyen on oikeuskanslerin selvitettävänä.

– Sieltä tulee ratkaisu. Se on tärkeä asia, että se selvitetään sitä kautta.

Uutiseen lisätty kello 11.02. lainaus Maaseudun Tulevaisuudesta.

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta