Turva – Hymy
Tyomies

Ylen Jääskeläinen STT-diilin määräaikaisuudesta: ”Laittomuuksia ei voi tehdä” – vihjaa, että yhteistyö voisi syntyä muidenkin kuin STT:n kanssa

Kuva: Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.

Yle ja STT kertoivat tänään Ylen palaavan STT:n asiakkaaksi huhtikuun alussa. Sopimus on kuitenkin yllättäen määräaikainen, vain tämän vuoden loppuun asti ulottuva.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen katsoo, että määräaikainen sopimus on sellainen, että se vastaa parlamentaarisen työryhmän vaateeseen.

– Kannattaa muistaa se, että parlamentaarisen ryhmän viesti oli, että siinä kehotettiin neuvottelemaan, mutta siinä ei ollut absoluuttista käskyä. Tavoitetila oli kansallisen perusuutispalvelun turvaaminen. Se ei välttämättä tarkoita, että sen täytyisi olla STT, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

”Se olisi valtiontukea.”

Käytännössä kyse on STT:n ja Ylen välillä ainakin hinnasta. Siitä ei ole päästy ratkaisuun, jonka perusteella olisi tehty pidempiaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

– Parlamentaarinen ryhmäkin tiesi, ettei laittomuuksia voi tehdä. Jos ostaisimme uutispalvelun hinnalla, joka olisi liian iso, se olisi valtiontukea. Sitä ei voi antaa. On tärkeää, että haemme malleja, joilla palvelun arvo ja hinta voisivat kohdata toisensa.

– Jos maksamme ylihintaa poliittisen signaalin seurauksena, se olisi laitonta valtiontukea. Poliittisen viestin rajoite on se, että meidän pitää lähteä taloudellisesti järkevästä yhteistyömallista. On kaksi keinoa, joko (STT:n) palvelun arvo kasvaa tai sitten hinta laskee.

Määräaikaisuuteen päätymisessä ei ole Jääskeläisen mukaan kuitenkaan kyse yksin hinnasta.

– Kyse on myös siitä, että määräaikaisuuden aikana voidaan testata suunniteltuja yhteistyömalleja käytännössä ja katsoa toimivatko ne muutenkin kuin teoriassa.

”Sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa.”

Jos kansallisen perusuutispalvelun ei tarvitse, kuten Jääskeläisen sanoo, olla välttämättä STT, voisiko se olla jokin muu vastaava?

– Ei tällä hetkellä ole vakavasti otettavaa toimijaa, joka tällaista palvelua olisi Ylelle halukas tarjoamaan, Jääskeläinen sanoo.

– Mutta sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa, Jääskeläinen lisää ja toteaa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kilpailee STT:n kanssa myymällä uutisia Kaakon Viestinnän lehtiin.

– Periaatteessa voi ajatella, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa perustaisimme Ylen kanssa yhteistyössä kansallisen uutisyhteistyöpalvelun.

Näin viestimällä Jääskeläinen ikään kuin jatkaa neuvotteluja julkisuudessa. Hän itse sanoo, että tilanne kirittää STT:tä niin, että vaihtoehtoista tai kilpailevaa uutispalvelua, joka pyrkisi Ylen kanssa yhteistyöhön, ei syntyisi.

– Haluamme olla vaativa asiakas, kiritämme STT:tä parantamaan palveluaan. Se on heidän tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, että he kehittävät palvelua digitaaliseen maailman sopivaksi, Jääskeläinen jatkaa.

Jääskeläisen mukaan STT:n hinnastoista on laskettavissa, että STT:n suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun hinta on Ylelle vuositasolla noin miljoona euroa.

Atte Jääskeläinen toimi ennen Ylelle siirtymistään STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–2006.

”Mediapoliittisesti loistava uutinen.”

STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson toteaa, että Ylen STT:n palvelusta maksama hinta perustuu aina palvelua ostavan median kokonaistavoittavuuteen. Tämä hinta on Petterssonin mukaan kaikille asiakkaille sama. Koska STT on määräävässä markina-asemassa, myös hintataulukko on kaikille avoin.

Pettersson katsoo Ylen halunneen tehdä määräaikaisen sopimuksen sen vuoksi, että he voivat Ylellä arvioida, että STT:n palvelusta on heille hyötyä.

Toisekseen Ylessä voidaan Petterssonin mukaan arvioida, että palvelu tuottaa myös sellaista arvoa, että siitä mahdollisesti syntyy säästöjä, joita Yleltä on kerrottu toivottavan.

Pettersson pitää Ylen ja STT:n sopimusta sekä taloudellisesti että mediapoliittisesti loistavana uutisena.

– Taloudellisesti tämä vakauttaa meidän talouttamme ja mediapoliittisesti näen tässä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia STT:n ja Ylen välillä ja mahdollisesti laajemminkin kaupallisen median ja Ylen välillä, Pettersson toteaa Demokraatille.

STT mukaan Ylen yöuutistoimintaan?

STT:n ja Ylen väliset neuvottelut yhteistyön kehittämisestä jatkuvat.

– Yle on esittänyt, että pohtisimme heidän kanssaan yhdessä, millä tavalla saataisiin Ylelle säästöjä ja tehokkuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että STT olisi jollakin tavalla mukana Ylen yöuutistoiminnassa.

– Muistakin asioista on puhuttu. STT on valmis tekemään erilaisia projekteja Ylen kanssa tästä päivästä alkaen.

– STT:lle on kova haaste pitää iso asiakas kuten Yle tyytyväisenä, mutta aiomme pitää sen tyytyväisenä. Jos STT:n talous saadaan paremmalle pohjalle, palvelujen kehittäminen on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki STT:n asiakkaat, Pettersson toteaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Kokemäenjoen nousu uhkaa jo asuintaloja Huittisissa ja Kokemäellä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERITAITO OY
Kokemäenjokea on viime aikoina koeteltu. Enne joulua jokeen valui öljyö tuhansia litroja, nyt hyydenpato uhkaa nostaa tulvia.

Kokemäenjoen pinnan nouseminen on aiheuttanut Satakuntaan tulvavaaran, kertoo Suomen ympäristökeskus. Joen pinta nousi tiistaina hyydepadon takia yli puoli metriä ja nousu jatkui keskiviikkonakin.

Tilanne on vaikein joen alavalla keskiosalla Kokemäellä ja Huittisissa, jossa vesi on noussut paikallistielle ja kastellut peltoja ja vapaa-ajanrakennusten kivijalkoja. Jos pinta nousee vielä 10–15 senttiä, myös asuintaloja ja eläinsuojia on kastumisvaarassa ja paikallistie voidaan joutua sulkemaan.

Vedenkorkeus on nousussa myös Porin keskustan kohdalla, mutta sinne ei ennusteta ongelmia.

Huittisten tilannetta yritettiin tiistaina helpottaa suurentamalla Kolsin juoksutuksia, mutta vaikutus vedenkorkeuteen oli hyvin pieni. Lauantaista lähtien jääkannen muodostumista jokeen yritetään edistää pienentämällä virtaamaa.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta