tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Ylen Jääskeläinen STT-diilin määräaikaisuudesta: ”Laittomuuksia ei voi tehdä” – vihjaa, että yhteistyö voisi syntyä muidenkin kuin STT:n kanssa

Kuva: Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.

Yle ja STT kertoivat tänään Ylen palaavan STT:n asiakkaaksi huhtikuun alussa. Sopimus on kuitenkin yllättäen määräaikainen, vain tämän vuoden loppuun asti ulottuva.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen katsoo, että määräaikainen sopimus on sellainen, että se vastaa parlamentaarisen työryhmän vaateeseen.

– Kannattaa muistaa se, että parlamentaarisen ryhmän viesti oli, että siinä kehotettiin neuvottelemaan, mutta siinä ei ollut absoluuttista käskyä. Tavoitetila oli kansallisen perusuutispalvelun turvaaminen. Se ei välttämättä tarkoita, että sen täytyisi olla STT, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

”Se olisi valtiontukea.”

Käytännössä kyse on STT:n ja Ylen välillä ainakin hinnasta. Siitä ei ole päästy ratkaisuun, jonka perusteella olisi tehty pidempiaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

– Parlamentaarinen ryhmäkin tiesi, ettei laittomuuksia voi tehdä. Jos ostaisimme uutispalvelun hinnalla, joka olisi liian iso, se olisi valtiontukea. Sitä ei voi antaa. On tärkeää, että haemme malleja, joilla palvelun arvo ja hinta voisivat kohdata toisensa.

– Jos maksamme ylihintaa poliittisen signaalin seurauksena, se olisi laitonta valtiontukea. Poliittisen viestin rajoite on se, että meidän pitää lähteä taloudellisesti järkevästä yhteistyömallista. On kaksi keinoa, joko (STT:n) palvelun arvo kasvaa tai sitten hinta laskee.

Määräaikaisuuteen päätymisessä ei ole Jääskeläisen mukaan kuitenkaan kyse yksin hinnasta.

– Kyse on myös siitä, että määräaikaisuuden aikana voidaan testata suunniteltuja yhteistyömalleja käytännössä ja katsoa toimivatko ne muutenkin kuin teoriassa.

”Sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa.”

Jos kansallisen perusuutispalvelun ei tarvitse, kuten Jääskeläisen sanoo, olla välttämättä STT, voisiko se olla jokin muu vastaava?

– Ei tällä hetkellä ole vakavasti otettavaa toimijaa, joka tällaista palvelua olisi Ylelle halukas tarjoamaan, Jääskeläinen sanoo.

– Mutta sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa, Jääskeläinen lisää ja toteaa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kilpailee STT:n kanssa myymällä uutisia Kaakon Viestinnän lehtiin.

– Periaatteessa voi ajatella, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa perustaisimme Ylen kanssa yhteistyössä kansallisen uutisyhteistyöpalvelun.

Näin viestimällä Jääskeläinen ikään kuin jatkaa neuvotteluja julkisuudessa. Hän itse sanoo, että tilanne kirittää STT:tä niin, että vaihtoehtoista tai kilpailevaa uutispalvelua, joka pyrkisi Ylen kanssa yhteistyöhön, ei syntyisi.

– Haluamme olla vaativa asiakas, kiritämme STT:tä parantamaan palveluaan. Se on heidän tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, että he kehittävät palvelua digitaaliseen maailman sopivaksi, Jääskeläinen jatkaa.

Jääskeläisen mukaan STT:n hinnastoista on laskettavissa, että STT:n suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun hinta on Ylelle vuositasolla noin miljoona euroa.

Atte Jääskeläinen toimi ennen Ylelle siirtymistään STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–2006.

”Mediapoliittisesti loistava uutinen.”

STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson toteaa, että Ylen STT:n palvelusta maksama hinta perustuu aina palvelua ostavan median kokonaistavoittavuuteen. Tämä hinta on Petterssonin mukaan kaikille asiakkaille sama. Koska STT on määräävässä markina-asemassa, myös hintataulukko on kaikille avoin.

Pettersson katsoo Ylen halunneen tehdä määräaikaisen sopimuksen sen vuoksi, että he voivat Ylellä arvioida, että STT:n palvelusta on heille hyötyä.

Toisekseen Ylessä voidaan Petterssonin mukaan arvioida, että palvelu tuottaa myös sellaista arvoa, että siitä mahdollisesti syntyy säästöjä, joita Yleltä on kerrottu toivottavan.

Pettersson pitää Ylen ja STT:n sopimusta sekä taloudellisesti että mediapoliittisesti loistavana uutisena.

– Taloudellisesti tämä vakauttaa meidän talouttamme ja mediapoliittisesti näen tässä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia STT:n ja Ylen välillä ja mahdollisesti laajemminkin kaupallisen median ja Ylen välillä, Pettersson toteaa Demokraatille.

STT mukaan Ylen yöuutistoimintaan?

STT:n ja Ylen väliset neuvottelut yhteistyön kehittämisestä jatkuvat.

– Yle on esittänyt, että pohtisimme heidän kanssaan yhdessä, millä tavalla saataisiin Ylelle säästöjä ja tehokkuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että STT olisi jollakin tavalla mukana Ylen yöuutistoiminnassa.

– Muistakin asioista on puhuttu. STT on valmis tekemään erilaisia projekteja Ylen kanssa tästä päivästä alkaen.

– STT:lle on kova haaste pitää iso asiakas kuten Yle tyytyväisenä, mutta aiomme pitää sen tyytyväisenä. Jos STT:n talous saadaan paremmalle pohjalle, palvelujen kehittäminen on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki STT:n asiakkaat, Pettersson toteaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Virolahdella ammuttiin lauantaina keski-ikäistä miestä – kaksi epäiltyä pidätetty

Kuva: SASU MAKINEN / LEHTIKUVA

Virolahden lauantaisesta väkivaltarikoksesta on saatu lisää tietoa. 55-vuotiasta miestä ammuttiin lauantaina iltapäivällä kello neljältä Virolahdella, Kaakkois-Suomen poliisi kertoo.

Poliisi otti reilut kaksi tuntia myöhemmin kiinni kaksi epäiltyä asunnosta Virolahdella. Toinen on 37-vuotias virolahtelaismies ja toinen 18-vuotias ulkopaikkakuntalainen mies.

Molemmat pidätettiin sunnuntaina. Poliisi etsi lauantaina illansuussa epäiltyjä usean partion voimin, ja mukana oli myös Rajavartiolaitoksen yksiköitä.

Ammutun vammat ovat vakavia, mutta hänen tilansa oli sunnuntaina iltapäivällä vakaa, sanoo poliisi. Hän on sairaalahoidossa. Miestä on päästy kuulemaan.

Rikosta tutkitaan tapon yrityksenä. Poliisi kertoo tutkinnan etenemisestä lisää maanantaina.

Keskustelua aiheesta

Krp: Turun puukotusten pääepäiltyä on kuulusteltu tänään

Kuva: Kari Hulkko

Turun puukotusten pääepäiltyä on kuulusteltu tänään, kertoo keskusrikospoliisi Twitterissä. Tutkinnallisista syistä kuulustelun sisältöä ei vielä kommentoida.

Tutkinnanjohtaja Crista Granroth ei kommentoi sitä, kuinka paljon epäilty on puhunut tapahtumista.

Pääepäiltyä aiotaan esittää vangittavaksi huomenna puoleen päivään mennessä Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle, KRP kertoo. Granrothin mukaan vielä ei ole tiedossa, milloin vangitsemisoikeudenkäynti pidetään.

Keskustelua aiheesta

Niinistö teki kokeen Facebookissa: ”Keskustelu pysyi yllättävän asiallisena”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
Presidentti Sauli Niinistö tapasi lehdistöä tänään Mäntyniemessä Helsingissä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi lehdistötapaamisessaan Helsingissä tehneensä eilen kokeen Facebookissa. Presidentin lausunto laitettiin Facebookiin. Myöhemmin presidentti kiitteli keskusteluketjua asiallisuudesta. Siihenkin tuli asiallisia puheenvuoroja pääosin.

Presidentin koe kosketti tietenkin Turun terroripuukotuksia ja sen aiheuttamaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ilmeisesti hän oli pelännyt pahempaa.

Niinistö kehottikin kansalaisia tietylaiseen pyrkimykseen.

– Pitäisi ennemminkin pyrkiä ymmärtämään kuin tahallaan väärinymmärtämään, Niinistö opasti.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kehotti eilen kansalaisia seuraamaan toisiaan ja ilmoittamaan välittömästi poikkeavuuksista kansalaisille.

– Minusta on tärkeää, että kaikissa yhteisössä seurataan toinen toisia, vaikka ei tarvitse kavaltaa ja tehdä salapoliisityötä. Jos joku eristäytyy tai vaikuttaa poikkeavalta, on tärkeää havaita se, että vältytään uhreilta, Niinistö sanoi.

Presidentti Niinistö kiitteli viranomaisia hyvästä työstä.

– Poliisin ja muiden viranomaisten työ oli omiaan palauttamaan turvallisuudentunteen Turkuun ja Suomeen. Voimme luottaa viranomaisten toimintaan, Niinistö tähdensi.

– Kaikki turvapaikanhakijat eivät täytä turvapaikan ehtoja. Minulla on vakaa luottamus suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Suomessa kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan aivan eturivissä, Niinistö painotti.

– Olen keskustellut pakkopalautuksista poliisiylijohdon kanssa. Se on äärimmäisen vaikeaa ja vaativa tehtävä, Niinistö sanoi.-  Poliisin ja muiden viranomaisten työ oli omiaan palauttamaan turvallisuudentunteen Turkuun ja Suomeen. Voimme luottaa viranomaisten toimintaan, Niinistö korosti.

 

 

 

Turkulaiset liikkuvat edelleen kauppatorilla, mutta eivät välttämättä yksin

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Turun perjantaiset puukotukset muuttivat monien STT:n haastattelemien kaupunkilaisten käsitystä arjen turvallisuudesta.

Vaikka kaupungilla liikutaan, sitä ei välttämättä haluta enää tehdä yksin. Tätä mieltä ovat esimerkiksi Nora Rantanen ja Somaya Madmoune. Nuoret naiset kulkivat tänään kauppatorin poikki, mutta yhdessä ystävien kanssa.

– Kyllä tämä pysäytti oikeasti. En halua tämän jälkeen liikkua yksin ainakaan pimeällä, Rantanen sanoo.

– Aiemmin minulla on ollut Turussa turvallinen olo. Nyt ei tee mieli kulkea yksin, sanoo puolestaan Puutorin läheisyydessä asuva Somaya Madmoune.

Osa uhreista kohtasi puukottajan juuri Puutorilla.

Poliisi arvioi eilen, että puukotuksista epäilty mies valitsi uhreikseen erityisesti naisia. Joukkopuukotuksessa kuoli kaksi naista ja haavoittui kuusi. Iskussa haavoittui myös kaksi naisia auttamaan mennyttä miestä.

Toisaalta kotiinkaan ei voi sulkeutua, pohtivat Elina Aarnio ja Riikka Hagman. Molemmat aikovat kulkea kaupungilla entiseen tapaan. Kauppatorille he suuntaavat seuraavan kerran heti huomenna, Aarnio ostoksille ja Hagman lounaalle.

– En anna tämän vaikuttaa omaan elämääni. Kotiin ei voi sulkeutua. Rasistisia tuntemuksia tai pelkoa en suostu kokemaan, Aarnio sanoo.

Keskustelua aiheesta

Turun joukkopuukotuksen pääepäiltyä vaaditaan huomenna vangittavaksi

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukotuksista epäiltyä marokkolaismiestä esitetään huomenna vangittavaksi, sanoo keskusrikospoliisin (KRP) viestintäpäällikkö Klaus Kaartinen STT:lle. KRP tekee esityksen vangitsemisesta huomenna aamupäivällä Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle.

Perjantain joukkopuukotuksesta epäilty mies on sairaalassa. Hänen vangitsemisoikeudenkäyntinsä on mahdollista käydä siten, että hän ei ole itse paikalla käräjäoikeuden istunnossa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Crista Granroth STT:lle.

Granrothin mukaan poliisi ja terveydenhuoltohenkilökunta arvioivat maanantaina, millainen on epäillyn terveydentila.

Poliisin mukaan puukotuksista epäilty marokkolaismies on kertonut olevansa 18-vuotias. Poliisi kertoi viikonloppuna, että mies oli tullut Suomeen viime vuonna turvapaikanhakijana.

KRP:n mukaan poliisi ei ole vielä päässyt kuulemaan miestä, joka on Turun tapahtumien pääepäilty. Kuulustelu yritetään järjestää vielä tämän päivän aikana.

Poliisi sai hälytyksen Turun puukotuksesta perjantaina kello 16:n aikaan. Epäilty saatiin kiinni muutama minuutti sen jälkeen.

Poliisi ampui virka-aseella yhden laukauksen miehen alaraajaan.

Tutkinnanjohtaja Granroth ei sunnuntaina ottanut kantaa tekovälineeseen tai -välineisiin. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina: kahtena murhana sekä kahdeksana murhan yrityksenä.

Kotietsintöjä ja kuulusteluja.

Pääepäillyn lisäksi tutkitaan yhteensä viiden ihmisen osuutta tapaukseen. Pidätettyinä on neljä muuta ihmistä, jotka ovat myös Marokon kansalaisia.

Näiden neljän epäillyn kuulustelut ovat jatkuneet. KRP:n mukaan he ovat olleet halukkaita selvittämään asioita poliisin kanssa. Poliisi ei ole vielä ratkaissut, esitetäänkö myös heitä huomenna vangittavaksi.

– Heidän osuutensa tapahtumiin on vielä epäselvä, ja heidän asemansa voi muuttua esitutkinnan edetessä, kertoo KRP tiedotteessa.

Lisäksi yhdestä ihmisestä on tehty kansainvälinen etsintäkuulutus.

KRP on tehnyt kotietsintöjä muun muassa Turun Runosmäessä. Uusia kiinniottoja ei ole tehty. Tutkinnanjohtaja Granroth sanoo

STT:lle, että kotietsintöjä ei ole tehty muualla Suomessa.

Poliisi on kuulustellut myös silminnäkijöitä, ja näiden kuulustelujen arvioidaan jatkuvan vielä useita päiviä.

Poliisi ottaa edelleen vastaan kuvia ja videotallenteita perjantain joukkopuukotuksesta WhatsApp-viestisovelluksen kautta. Materiaalia voi lähettää poliisille WhatsAppin kautta matkapuhelinnumeroon 046 534 2316. Poliisi kiittää materiaalista, jota se on jo saanut sovelluksen kautta.

Hoidossa vielä kolme.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on edelleen hoidossa kolme Turun puukotuksen uhria ja epäilty tekijä. Kolme ihmistä on tehohoidossa ja yksi vuodeosastolla. Tehohoidossa olevien joukossa on myös iskusta epäilty mies.

Kaikkien vointi on vakaa, eikä tilanteeseen odoteta muutosta tämän päivän aikana, kerrotaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Sairaala on myös lisännyt vartiointia, jotta sairaanhoitajien ja lääkärien työrauha pystytään turvaamaan.
Keskusrikospoliisi kertoi iltapäivällä tiedotteessa, että Turun joukkopuukotuksen asianomistajista eli uhreista osaa on päästy kuulemaan, mutta osan kohdalla poliisi odottaa vielä terveydentilan kohenemista.

Keskustelua aiheesta