Kotimaa

Ylen Jääskeläinen STT-diilin määräaikaisuudesta: ”Laittomuuksia ei voi tehdä” – vihjaa, että yhteistyö voisi syntyä muidenkin kuin STT:n kanssa

Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.
Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.
Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.

Yle ja STT kertoivat tänään Ylen palaavan STT:n asiakkaaksi huhtikuun alussa. Sopimus on kuitenkin yllättäen määräaikainen, vain tämän vuoden loppuun asti ulottuva.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen katsoo, että määräaikainen sopimus on sellainen, että se vastaa parlamentaarisen työryhmän vaateeseen.

– Kannattaa muistaa se, että parlamentaarisen ryhmän viesti oli, että siinä kehotettiin neuvottelemaan, mutta siinä ei ollut absoluuttista käskyä. Tavoitetila oli kansallisen perusuutispalvelun turvaaminen. Se ei välttämättä tarkoita, että sen täytyisi olla STT, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

”Se olisi valtiontukea.”

Käytännössä kyse on STT:n ja Ylen välillä ainakin hinnasta. Siitä ei ole päästy ratkaisuun, jonka perusteella olisi tehty pidempiaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

– Parlamentaarinen ryhmäkin tiesi, ettei laittomuuksia voi tehdä. Jos ostaisimme uutispalvelun hinnalla, joka olisi liian iso, se olisi valtiontukea. Sitä ei voi antaa. On tärkeää, että haemme malleja, joilla palvelun arvo ja hinta voisivat kohdata toisensa.

– Jos maksamme ylihintaa poliittisen signaalin seurauksena, se olisi laitonta valtiontukea. Poliittisen viestin rajoite on se, että meidän pitää lähteä taloudellisesti järkevästä yhteistyömallista. On kaksi keinoa, joko (STT:n) palvelun arvo kasvaa tai sitten hinta laskee.

Määräaikaisuuteen päätymisessä ei ole Jääskeläisen mukaan kuitenkaan kyse yksin hinnasta.

– Kyse on myös siitä, että määräaikaisuuden aikana voidaan testata suunniteltuja yhteistyömalleja käytännössä ja katsoa toimivatko ne muutenkin kuin teoriassa.

”Sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa.”

Jos kansallisen perusuutispalvelun ei tarvitse, kuten Jääskeläisen sanoo, olla välttämättä STT, voisiko se olla jokin muu vastaava?

– Ei tällä hetkellä ole vakavasti otettavaa toimijaa, joka tällaista palvelua olisi Ylelle halukas tarjoamaan, Jääskeläinen sanoo.

– Mutta sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa, Jääskeläinen lisää ja toteaa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kilpailee STT:n kanssa myymällä uutisia Kaakon Viestinnän lehtiin.

– Periaatteessa voi ajatella, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa perustaisimme Ylen kanssa yhteistyössä kansallisen uutisyhteistyöpalvelun.

Näin viestimällä Jääskeläinen ikään kuin jatkaa neuvotteluja julkisuudessa. Hän itse sanoo, että tilanne kirittää STT:tä niin, että vaihtoehtoista tai kilpailevaa uutispalvelua, joka pyrkisi Ylen kanssa yhteistyöhön, ei syntyisi.

– Haluamme olla vaativa asiakas, kiritämme STT:tä parantamaan palveluaan. Se on heidän tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, että he kehittävät palvelua digitaaliseen maailman sopivaksi, Jääskeläinen jatkaa.

Jääskeläisen mukaan STT:n hinnastoista on laskettavissa, että STT:n suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun hinta on Ylelle vuositasolla noin miljoona euroa.

Atte Jääskeläinen toimi ennen Ylelle siirtymistään STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–2006.

”Mediapoliittisesti loistava uutinen.”

STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson toteaa, että Ylen STT:n palvelusta maksama hinta perustuu aina palvelua ostavan median kokonaistavoittavuuteen. Tämä hinta on Petterssonin mukaan kaikille asiakkaille sama. Koska STT on määräävässä markina-asemassa, myös hintataulukko on kaikille avoin.

Pettersson katsoo Ylen halunneen tehdä määräaikaisen sopimuksen sen vuoksi, että he voivat Ylellä arvioida, että STT:n palvelusta on heille hyötyä.

Toisekseen Ylessä voidaan Petterssonin mukaan arvioida, että palvelu tuottaa myös sellaista arvoa, että siitä mahdollisesti syntyy säästöjä, joita Yleltä on kerrottu toivottavan.

Pettersson pitää Ylen ja STT:n sopimusta sekä taloudellisesti että mediapoliittisesti loistavana uutisena.

– Taloudellisesti tämä vakauttaa meidän talouttamme ja mediapoliittisesti näen tässä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia STT:n ja Ylen välillä ja mahdollisesti laajemminkin kaupallisen median ja Ylen välillä, Pettersson toteaa Demokraatille.

STT mukaan Ylen yöuutistoimintaan?

STT:n ja Ylen väliset neuvottelut yhteistyön kehittämisestä jatkuvat.

– Yle on esittänyt, että pohtisimme heidän kanssaan yhdessä, millä tavalla saataisiin Ylelle säästöjä ja tehokkuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että STT olisi jollakin tavalla mukana Ylen yöuutistoiminnassa.

– Muistakin asioista on puhuttu. STT on valmis tekemään erilaisia projekteja Ylen kanssa tästä päivästä alkaen.

– STT:lle on kova haaste pitää iso asiakas kuten Yle tyytyväisenä, mutta aiomme pitää sen tyytyväisenä. Jos STT:n talous saadaan paremmalle pohjalle, palvelujen kehittäminen on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki STT:n asiakkaat, Pettersson toteaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat