Ylen Jääskeläinen STT-diilin määräaikaisuudesta: ”Laittomuuksia ei voi tehdä” – vihjaa, että yhteistyö voisi syntyä muidenkin kuin STT:n kanssa

Kuva: Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.

Yle ja STT kertoivat tänään Ylen palaavan STT:n asiakkaaksi huhtikuun alussa. Sopimus on kuitenkin yllättäen määräaikainen, vain tämän vuoden loppuun asti ulottuva.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen katsoo, että määräaikainen sopimus on sellainen, että se vastaa parlamentaarisen työryhmän vaateeseen.

– Kannattaa muistaa se, että parlamentaarisen ryhmän viesti oli, että siinä kehotettiin neuvottelemaan, mutta siinä ei ollut absoluuttista käskyä. Tavoitetila oli kansallisen perusuutispalvelun turvaaminen. Se ei välttämättä tarkoita, että sen täytyisi olla STT, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

”Se olisi valtiontukea.”

Käytännössä kyse on STT:n ja Ylen välillä ainakin hinnasta. Siitä ei ole päästy ratkaisuun, jonka perusteella olisi tehty pidempiaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

– Parlamentaarinen ryhmäkin tiesi, ettei laittomuuksia voi tehdä. Jos ostaisimme uutispalvelun hinnalla, joka olisi liian iso, se olisi valtiontukea. Sitä ei voi antaa. On tärkeää, että haemme malleja, joilla palvelun arvo ja hinta voisivat kohdata toisensa.

– Jos maksamme ylihintaa poliittisen signaalin seurauksena, se olisi laitonta valtiontukea. Poliittisen viestin rajoite on se, että meidän pitää lähteä taloudellisesti järkevästä yhteistyömallista. On kaksi keinoa, joko (STT:n) palvelun arvo kasvaa tai sitten hinta laskee.

Määräaikaisuuteen päätymisessä ei ole Jääskeläisen mukaan kuitenkaan kyse yksin hinnasta.

– Kyse on myös siitä, että määräaikaisuuden aikana voidaan testata suunniteltuja yhteistyömalleja käytännössä ja katsoa toimivatko ne muutenkin kuin teoriassa.

”Sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa.”

Jos kansallisen perusuutispalvelun ei tarvitse, kuten Jääskeläisen sanoo, olla välttämättä STT, voisiko se olla jokin muu vastaava?

– Ei tällä hetkellä ole vakavasti otettavaa toimijaa, joka tällaista palvelua olisi Ylelle halukas tarjoamaan, Jääskeläinen sanoo.

– Mutta sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa, Jääskeläinen lisää ja toteaa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kilpailee STT:n kanssa myymällä uutisia Kaakon Viestinnän lehtiin.

– Periaatteessa voi ajatella, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa perustaisimme Ylen kanssa yhteistyössä kansallisen uutisyhteistyöpalvelun.

Näin viestimällä Jääskeläinen ikään kuin jatkaa neuvotteluja julkisuudessa. Hän itse sanoo, että tilanne kirittää STT:tä niin, että vaihtoehtoista tai kilpailevaa uutispalvelua, joka pyrkisi Ylen kanssa yhteistyöhön, ei syntyisi.

– Haluamme olla vaativa asiakas, kiritämme STT:tä parantamaan palveluaan. Se on heidän tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, että he kehittävät palvelua digitaaliseen maailman sopivaksi, Jääskeläinen jatkaa.

Jääskeläisen mukaan STT:n hinnastoista on laskettavissa, että STT:n suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun hinta on Ylelle vuositasolla noin miljoona euroa.

Atte Jääskeläinen toimi ennen Ylelle siirtymistään STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–2006.

”Mediapoliittisesti loistava uutinen.”

STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson toteaa, että Ylen STT:n palvelusta maksama hinta perustuu aina palvelua ostavan median kokonaistavoittavuuteen. Tämä hinta on Petterssonin mukaan kaikille asiakkaille sama. Koska STT on määräävässä markina-asemassa, myös hintataulukko on kaikille avoin.

Pettersson katsoo Ylen halunneen tehdä määräaikaisen sopimuksen sen vuoksi, että he voivat Ylellä arvioida, että STT:n palvelusta on heille hyötyä.

Toisekseen Ylessä voidaan Petterssonin mukaan arvioida, että palvelu tuottaa myös sellaista arvoa, että siitä mahdollisesti syntyy säästöjä, joita Yleltä on kerrottu toivottavan.

Pettersson pitää Ylen ja STT:n sopimusta sekä taloudellisesti että mediapoliittisesti loistavana uutisena.

– Taloudellisesti tämä vakauttaa meidän talouttamme ja mediapoliittisesti näen tässä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia STT:n ja Ylen välillä ja mahdollisesti laajemminkin kaupallisen median ja Ylen välillä, Pettersson toteaa Demokraatille.

STT mukaan Ylen yöuutistoimintaan?

STT:n ja Ylen väliset neuvottelut yhteistyön kehittämisestä jatkuvat.

– Yle on esittänyt, että pohtisimme heidän kanssaan yhdessä, millä tavalla saataisiin Ylelle säästöjä ja tehokkuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että STT olisi jollakin tavalla mukana Ylen yöuutistoiminnassa.

– Muistakin asioista on puhuttu. STT on valmis tekemään erilaisia projekteja Ylen kanssa tästä päivästä alkaen.

– STT:lle on kova haaste pitää iso asiakas kuten Yle tyytyväisenä, mutta aiomme pitää sen tyytyväisenä. Jos STT:n talous saadaan paremmalle pohjalle, palvelujen kehittäminen on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki STT:n asiakkaat, Pettersson toteaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.