Ylen Jääskeläinen STT-diilin määräaikaisuudesta: ”Laittomuuksia ei voi tehdä” – vihjaa, että yhteistyö voisi syntyä muidenkin kuin STT:n kanssa

Kuva: Lehtikuva
Ylen Atte Jääskeläisen mukaan STT:n arvon on kasvettava tai hinnan laskettava, muutoin vaarana on laiton valtiontuki.

Yle ja STT kertoivat tänään Ylen palaavan STT:n asiakkaaksi huhtikuun alussa. Sopimus on kuitenkin yllättäen määräaikainen, vain tämän vuoden loppuun asti ulottuva.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen katsoo, että määräaikainen sopimus on sellainen, että se vastaa parlamentaarisen työryhmän vaateeseen.

– Kannattaa muistaa se, että parlamentaarisen ryhmän viesti oli, että siinä kehotettiin neuvottelemaan, mutta siinä ei ollut absoluuttista käskyä. Tavoitetila oli kansallisen perusuutispalvelun turvaaminen. Se ei välttämättä tarkoita, että sen täytyisi olla STT, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

”Se olisi valtiontukea.”

Käytännössä kyse on STT:n ja Ylen välillä ainakin hinnasta. Siitä ei ole päästy ratkaisuun, jonka perusteella olisi tehty pidempiaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

– Parlamentaarinen ryhmäkin tiesi, ettei laittomuuksia voi tehdä. Jos ostaisimme uutispalvelun hinnalla, joka olisi liian iso, se olisi valtiontukea. Sitä ei voi antaa. On tärkeää, että haemme malleja, joilla palvelun arvo ja hinta voisivat kohdata toisensa.

– Jos maksamme ylihintaa poliittisen signaalin seurauksena, se olisi laitonta valtiontukea. Poliittisen viestin rajoite on se, että meidän pitää lähteä taloudellisesti järkevästä yhteistyömallista. On kaksi keinoa, joko (STT:n) palvelun arvo kasvaa tai sitten hinta laskee.

Määräaikaisuuteen päätymisessä ei ole Jääskeläisen mukaan kuitenkaan kyse yksin hinnasta.

– Kyse on myös siitä, että määräaikaisuuden aikana voidaan testata suunniteltuja yhteistyömalleja käytännössä ja katsoa toimivatko ne muutenkin kuin teoriassa.

”Sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa.”

Jos kansallisen perusuutispalvelun ei tarvitse, kuten Jääskeläisen sanoo, olla välttämättä STT, voisiko se olla jokin muu vastaava?

– Ei tällä hetkellä ole vakavasti otettavaa toimijaa, joka tällaista palvelua olisi Ylelle halukas tarjoamaan, Jääskeläinen sanoo.

– Mutta sellainen olisi periaatteessa helppo perustaa, Jääskeläinen lisää ja toteaa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kilpailee STT:n kanssa myymällä uutisia Kaakon Viestinnän lehtiin.

– Periaatteessa voi ajatella, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa perustaisimme Ylen kanssa yhteistyössä kansallisen uutisyhteistyöpalvelun.

Näin viestimällä Jääskeläinen ikään kuin jatkaa neuvotteluja julkisuudessa. Hän itse sanoo, että tilanne kirittää STT:tä niin, että vaihtoehtoista tai kilpailevaa uutispalvelua, joka pyrkisi Ylen kanssa yhteistyöhön, ei syntyisi.

– Haluamme olla vaativa asiakas, kiritämme STT:tä parantamaan palveluaan. Se on heidän tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, että he kehittävät palvelua digitaaliseen maailman sopivaksi, Jääskeläinen jatkaa.

Jääskeläisen mukaan STT:n hinnastoista on laskettavissa, että STT:n suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun hinta on Ylelle vuositasolla noin miljoona euroa.

Atte Jääskeläinen toimi ennen Ylelle siirtymistään STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–2006.

”Mediapoliittisesti loistava uutinen.”

STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson toteaa, että Ylen STT:n palvelusta maksama hinta perustuu aina palvelua ostavan median kokonaistavoittavuuteen. Tämä hinta on Petterssonin mukaan kaikille asiakkaille sama. Koska STT on määräävässä markina-asemassa, myös hintataulukko on kaikille avoin.

Pettersson katsoo Ylen halunneen tehdä määräaikaisen sopimuksen sen vuoksi, että he voivat Ylellä arvioida, että STT:n palvelusta on heille hyötyä.

Toisekseen Ylessä voidaan Petterssonin mukaan arvioida, että palvelu tuottaa myös sellaista arvoa, että siitä mahdollisesti syntyy säästöjä, joita Yleltä on kerrottu toivottavan.

Pettersson pitää Ylen ja STT:n sopimusta sekä taloudellisesti että mediapoliittisesti loistavana uutisena.

– Taloudellisesti tämä vakauttaa meidän talouttamme ja mediapoliittisesti näen tässä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia STT:n ja Ylen välillä ja mahdollisesti laajemminkin kaupallisen median ja Ylen välillä, Pettersson toteaa Demokraatille.

STT mukaan Ylen yöuutistoimintaan?

STT:n ja Ylen väliset neuvottelut yhteistyön kehittämisestä jatkuvat.

– Yle on esittänyt, että pohtisimme heidän kanssaan yhdessä, millä tavalla saataisiin Ylelle säästöjä ja tehokkuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että STT olisi jollakin tavalla mukana Ylen yöuutistoiminnassa.

– Muistakin asioista on puhuttu. STT on valmis tekemään erilaisia projekteja Ylen kanssa tästä päivästä alkaen.

– STT:lle on kova haaste pitää iso asiakas kuten Yle tyytyväisenä, mutta aiomme pitää sen tyytyväisenä. Jos STT:n talous saadaan paremmalle pohjalle, palvelujen kehittäminen on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki STT:n asiakkaat, Pettersson toteaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Veikkaus tavoitti 41 600 000 euron Eurojackpot-voittajan – ”Nainen. Enempää ei kerrota”

Kuva: Lehtikuva

Perjantaina Suomen 13:nnen Eurojackpot-voiton saanut pelaaja on tavoitettu.

Veikkaus tiedottaa, että sillä on ollut mahdollisuus onnitella voittajaa. Voittaja on nainen. Enempää voittajasta ei kerrota.

Suomen tuorein Eurojackpot-voitto (kierros 42/2017) on 41,6 miljoonaa euroa. Voittorivi pelattiin R-kioskilla Kerimäellä. Voittaja käytti pelatessaan Veikkaus-korttia, joten hän saa voittonsa suoraan tililleen kolmen viikon karenssiajan jälkeen.

Täysosuma on Suomen tämän vuoden kolmas Eurojackpotissa. Kaksi aiempaa menivät molemmat Tampereelle ja olivat suuruudeltaan 87 miljoonaa euroa ja 46,6 miljoonaa euroa.

Eurojackpotin pelaaminen alkoi maaliskuussa 2012.

Veikkaus kertoo voittajista vain sukupuolen sekä voittopelin myyntipaikan tai verkkopelaajan kotipaikan.

Otsikossa korjattu voittosumma 41,6 miljoonaksi euroksi klo 17.31.

Keskustelua aiheesta

Näyttelijäliitto kampanjoi: Seksuaaliseen häirintään puututtava

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Näyttelijäliitto aloittaa alan työnantajille suunnatun kampanjan seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi. Tavoitteena on luoda sisäisiä toimintamalleja häirintään puuttumiseen, kertoo liiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko STT:lle.

Kuusikon mukaan kampanjan liikkeelle saaminen kestää muutaman päivän.

STT:n ja Näyttelijäliiton kyselyssä yli sata suomalaista näyttelijää kertoi tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi tai häirityksi työssään.

Lääkejakelu uusiksi? – ”Tämä selvitys on tarpeen”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Oriolalla on ollut tänä syksynä ongelmia tuotteiden toimittamisessa apteekkeihin.

Lääkejakelun uudistamisesta tehdään asiantuntijaselvitys, kertoo etujärjestö Päivittäistavarakauppa. Marraskuussa alkavan selvityksen tekoa johtaa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä.

Päivittäistavarakaupan mukaan selvityksen on tarkoitus valmistua viimeistään ensi kesän alussa.

– Tämä selvitys on tarpeen, jotta tunnistamme tulevaisuuden apteekkitoiminnan roolin ja luonteen digitalisoituvassa terveydenhuollossa ja kaupassa, Hyssälä sanoo tiedotteessa.

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto huomauttaa, että lääkejakelua on jo uudistettu merkittävästi muissa Pohjoismaissa.

Lääketoimitukset ovat olleet tänä syksynä puheenaiheena, kun lääketukkuri Oriolalla on ollut ongelmia tuotteiden toimittamisessa apteekkeihin.

Outo tapaus Helsingissä: sekavaa mutta nollat puhaltanutta miestä epäillään useista rikoksista

Helsingin Puistolassa sattui sunnuntaiaamuna tapaus, jossa poliisi epäilee yllättäen autonrattiin hypännyttä miestä useista rikoksista.

Poliisi sai ilmoituksen, että mies on yrittänyt ottaa käyttöönsä auton ja ajanut sillä päin puomia sekä lämmitys- ja valaisinpylvästä. Paikan päältä poliisi löysi sekavan miehen. Tämä puhalsi alkometriin nollat mutta kertoi ottaneensa jotakin ainetta.

Nainen, jonka käytössä auto oli, kertoi käynnistäneensä auton ja nousseensa raappaamaan jäätä ikkunoista. Paikalle oli silloin tullut mies, joka hyppäsi kuskin paikalle ja ajoi parkkipaikan läpi. Sen jälkeen mies jatkoi matkaansa kävellen.

Poliisi epäilee miestä muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syyte: Mies iski vaimoaan lähes 70 kertaa teräaseilla, oikeus määräsi tänään mielentilatutkimukseen

Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeutta vaimonsa murhasta. Veriteko tapahtui Kuopion Juankoskella heinäkuussa.

Syytteen mukaan mies löi ja viilsi naista yhteensä lähes 70 kertaa ainakin kahdella teräaseella. Teko on syyttäjän mukaan tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla myös siksi, että uhrin mahdollisuudet puolustaa itseään ovat olleet vähäiset.

Poliisin aiemman kertoman mukaan sekä uhri että syytetty ovat syntyneet 1940-luvulla. Syytetty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien.

Käräjiltä kerrotaan, että oikeus määräsi tänään miehen mielentilatutkimukseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta