Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ervastin väitteisiin – ”On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi”

Yleisradion vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan yhtiössä ei hänen aikanaan ole annettu varoituksia sisällöllisistä syistä, kuten Ylen entinen politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti on esittänyt Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Ervasti on kertonut henkilökohtaisia näkemyksiään Ylen tilanteesta myös Demokraatin laajassa haastattelussa.

– En ole ikinä eikä meidän organisaatio ole sinä aikana, kun olen siellä ollut, antanut varoituksia tai potkuja sisällöllisistä syistä. On annettu varoituksia ja potkujakin, mutta ihan muista syistä, pelisääntöjen rikkomisesta, alkoholinkäytöstä, työtehtävien laiminlyönnistä tämän tyyppisistä työsuhteisiin liittyvistä syistä, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

Jääskeläinen on eri mieltä myös Ervastin väitteistä, joiden mukaan Yleisradiossa olisi hyllytetty tai sensuroitu juttuja erityisesti kahden viime vuoden aikana Sipilän hallituksen painostuksesta.

– On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi. Yleisradioon liitetään tällaisia sanoja johtuen televisiohistoriastamme. Mutta editointi kuuluu hyvään journalistiseen kulttuuriin ja tämä editointikulttuuri on tuotu Yleen vasta ihan viime vuosina. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkoon meneviä juttuja käsitellään. Niiden otsikointia ja sananmuotoja pohditaan, kun pyritään parempaan laatuun. Kaikki toimittajan omat alkuperäiset lauseet eivät päädy julkaisuun. Se on ihan normaalia journalistista laatutyötä.

Jääskeläinen kertoo Aamulehden haastattelussa itsekin muokanneensa Juha Sipilän sukulaisten omistamaa yritystä koskevaa juttua niin, että toimittaja sai tietää muutoksista jälkikäteen. Aivan kuten Ervasti, hän katsoo Sipilän olevan herkkä talousasioistaan.

– Olen sanonut aikaisemminkin, että Sipilä reagoi hyvin herkästi nimenomaan henkilökohtaisiin talousasioihinsa, perheeseensä ja omaan yrittäjähistoriaansa liittyviin asioihin. Itseasiassa hän ei juurikaan reagoi mihinkään muihin asioihin.

– Meillä on sellaisia tilanteita, joissa on jouduttu oikaisemaan juttuja, jotka ovat koskeneet tällaisia kysymyksiä. Sellaisiin tilanteisiin on liittynyt tarve olla korostetun huolellinen siinä, ettei tehdä samaa virhettä uudestaan, joka on jo kerran jouduttu oikaisemaan. Tällaisessa tilanteessa olen esimerkiksi itse antanut kerran sellaisen ohjeen, että jos tästä tehdään vielä uusia juttuja, josta olemme jo kerran joutuneet yhtiönä oikaisun julkaisemaan, niin minä haluan tietää niistä jutuista ja varmistetaan, että asiat menevät oikein ulos. Tämmöisestä normaalista laatutyöstä on ollut kysymys.

Ja nämä ovat liittyneet Sipilän talousasioihin?

– Meillähän oli muun muassa MOT-ohjelmassa Sipilään liittyvä tieto, joka oikaistiin. Se liittyi hänen vakuutuskuoriinsa. Sen lisäksi meillä oli verojen julkaisupäivänä Sipilän verotukseen liittyvä tieto, joka julkaistiin. Tämän tyyppisissä tilanteissa on jouduttu tekemään ihan televisioonkin oikaisuja, joka on Ylen sisällöissä kohtuullisen harvinaista. Ei ole mukavaa tehdä sellaisessa asiassa uudestaan virhettä, jossa on jo kerran jouduttu oikaisemaan.

Pekka Ervasti kuvasi Demokraatille omana näkemyksenään, että Ylen toimittajien parissa olisi uhan tunnetta ja tilanne olisi ”karmea”.

Yleisradion ohjelmatyöntekijät ovat vedonneet journalistisen työrauhan puolesta, onko työrauha mennyt?

– On varmaan kahdenlaista ilmaa. Ne, jotka nyt tällä hetkellä julkisuuteen antavat lausuntoja kuuluvat ehkä siihen joukkoon, jotka ovat sitä mieltä, että heidän työtään on jollakin tavalla rajoitettu, joka taas minun näkökulmastani tarkoittaa sitä, että heidän työtään on ollut tarkoitus johtaa ja he eivät haluaisi, että heitä johdettaisiin.

– Sitten on toinen joukko, joka käsittääkseni on kohtuullisen suuri ja väittäisin, että ylivoimainen enemmistö, joka ihmettelee, että minkä takia asioita käsitellään tällä tavalla, minkä takia niitä kyseenalaistetaan, koska heidän mielestään linjaukset ovat olleet perusteltuja ja nämä kuuluvat toimituksen normaaliin työnjohtamiseen.

Ylen toimittaja Salla Vuorikoski julkaisi Facebook-sivullaan Yleisradion ja pääministerin välisen viestinvaihdon. Olitteko sopineet Vuorikosken kanssa julkaisemisesta?

– Ei ole ollut mitään sopimusta, käsittääkseni hän on julkaissut ne omin päin.

Mitä ajattelet siitä?

– En halua kommentoida sitä.

Keskustelua aiheesta

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta