Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ervastin väitteisiin – ”On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi”

Yleisradion vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan yhtiössä ei hänen aikanaan ole annettu varoituksia sisällöllisistä syistä, kuten Ylen entinen politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti on esittänyt Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Ervasti on kertonut henkilökohtaisia näkemyksiään Ylen tilanteesta myös Demokraatin laajassa haastattelussa.

– En ole ikinä eikä meidän organisaatio ole sinä aikana, kun olen siellä ollut, antanut varoituksia tai potkuja sisällöllisistä syistä. On annettu varoituksia ja potkujakin, mutta ihan muista syistä, pelisääntöjen rikkomisesta, alkoholinkäytöstä, työtehtävien laiminlyönnistä tämän tyyppisistä työsuhteisiin liittyvistä syistä, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

Jääskeläinen on eri mieltä myös Ervastin väitteistä, joiden mukaan Yleisradiossa olisi hyllytetty tai sensuroitu juttuja erityisesti kahden viime vuoden aikana Sipilän hallituksen painostuksesta.

– On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi. Yleisradioon liitetään tällaisia sanoja johtuen televisiohistoriastamme. Mutta editointi kuuluu hyvään journalistiseen kulttuuriin ja tämä editointikulttuuri on tuotu Yleen vasta ihan viime vuosina. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkoon meneviä juttuja käsitellään. Niiden otsikointia ja sananmuotoja pohditaan, kun pyritään parempaan laatuun. Kaikki toimittajan omat alkuperäiset lauseet eivät päädy julkaisuun. Se on ihan normaalia journalistista laatutyötä.

Jääskeläinen kertoo Aamulehden haastattelussa itsekin muokanneensa Juha Sipilän sukulaisten omistamaa yritystä koskevaa juttua niin, että toimittaja sai tietää muutoksista jälkikäteen. Aivan kuten Ervasti, hän katsoo Sipilän olevan herkkä talousasioistaan.

– Olen sanonut aikaisemminkin, että Sipilä reagoi hyvin herkästi nimenomaan henkilökohtaisiin talousasioihinsa, perheeseensä ja omaan yrittäjähistoriaansa liittyviin asioihin. Itseasiassa hän ei juurikaan reagoi mihinkään muihin asioihin.

– Meillä on sellaisia tilanteita, joissa on jouduttu oikaisemaan juttuja, jotka ovat koskeneet tällaisia kysymyksiä. Sellaisiin tilanteisiin on liittynyt tarve olla korostetun huolellinen siinä, ettei tehdä samaa virhettä uudestaan, joka on jo kerran jouduttu oikaisemaan. Tällaisessa tilanteessa olen esimerkiksi itse antanut kerran sellaisen ohjeen, että jos tästä tehdään vielä uusia juttuja, josta olemme jo kerran joutuneet yhtiönä oikaisun julkaisemaan, niin minä haluan tietää niistä jutuista ja varmistetaan, että asiat menevät oikein ulos. Tämmöisestä normaalista laatutyöstä on ollut kysymys.

Ja nämä ovat liittyneet Sipilän talousasioihin?

– Meillähän oli muun muassa MOT-ohjelmassa Sipilään liittyvä tieto, joka oikaistiin. Se liittyi hänen vakuutuskuoriinsa. Sen lisäksi meillä oli verojen julkaisupäivänä Sipilän verotukseen liittyvä tieto, joka julkaistiin. Tämän tyyppisissä tilanteissa on jouduttu tekemään ihan televisioonkin oikaisuja, joka on Ylen sisällöissä kohtuullisen harvinaista. Ei ole mukavaa tehdä sellaisessa asiassa uudestaan virhettä, jossa on jo kerran jouduttu oikaisemaan.

Pekka Ervasti kuvasi Demokraatille omana näkemyksenään, että Ylen toimittajien parissa olisi uhan tunnetta ja tilanne olisi ”karmea”.

Yleisradion ohjelmatyöntekijät ovat vedonneet journalistisen työrauhan puolesta, onko työrauha mennyt?

– On varmaan kahdenlaista ilmaa. Ne, jotka nyt tällä hetkellä julkisuuteen antavat lausuntoja kuuluvat ehkä siihen joukkoon, jotka ovat sitä mieltä, että heidän työtään on jollakin tavalla rajoitettu, joka taas minun näkökulmastani tarkoittaa sitä, että heidän työtään on ollut tarkoitus johtaa ja he eivät haluaisi, että heitä johdettaisiin.

– Sitten on toinen joukko, joka käsittääkseni on kohtuullisen suuri ja väittäisin, että ylivoimainen enemmistö, joka ihmettelee, että minkä takia asioita käsitellään tällä tavalla, minkä takia niitä kyseenalaistetaan, koska heidän mielestään linjaukset ovat olleet perusteltuja ja nämä kuuluvat toimituksen normaaliin työnjohtamiseen.

Ylen toimittaja Salla Vuorikoski julkaisi Facebook-sivullaan Yleisradion ja pääministerin välisen viestinvaihdon. Olitteko sopineet Vuorikosken kanssa julkaisemisesta?

– Ei ole ollut mitään sopimusta, käsittääkseni hän on julkaissut ne omin päin.

Mitä ajattelet siitä?

– En halua kommentoida sitä.

Keskustelua aiheesta

Vanhanen huolestui sosiaalisesta mediasta

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Matti Vanhanen.

Keskustan presidenttiehdokas ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen on huolissaan sosiaalisen median vaikutuksesta politiikkaan.

Sosiaalisen median arveluttava vaikutus on Vanhasen mukaan näkynyt viime aikoina ennen muuta Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaaleissa.

– Tänä päivänä, osittain johtuen sosiaalisesta mediasta ja siitä, millä tavalla ihmisiä saa seuraamaan itseään, eräs ominaisuus vaalikampanjoissa ja keskusteluissa on se, että pitää esittää äärikannanottoja, jotta ylipäätään saa huomiota ja peukutuksia, Vanhanen sanoi puheessaan keskustan puoluevaltuustolle Tampereella.

– Tosielämän päätöksenteossa tämäntyyppinen ääriajattelu ei voi olla se, jolla asioita viedään eteenpäin, Vanhanen jatkoi.

Kansanedustajan hätähuuto: Vanhuksille pitää taata kunnon hoito – vartijako sopiva hoitajaksi?

Kuva: Kari Hulkko
Vartijako sopii vanhustenhoitajaksi? Näin kysyy kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta kaikille ikäihmisille voidaan taata laadukas hoito. Mäkisalo-Ropponen on toistuvasti peräänkuuluttanut laajaa keskustelua siitä, mitä ikäihmisten laadukas hoito pitää sisällään. Hän on jo myös useampaan otteeseen peräänkuuluttanut soveltuvuuskokeiden palauttamista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen.

– Soveltuvuuskokeiden palauttaminen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen on todella tärkeää, sillä alalle soveltumaton henkilö on turvallisuusriski, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

Voimassa oleva SORA-laki antaa oppilaitokselle jo nyt mahdollisuuden evätä opiskelupaikan alalle soveltumattomalta opiskelijalta tai erottaa opiskelija kesken opintojen samalla perusteella. Lakia ei kuitenkaan ole juurikaan sovellettu käytännössä.

– Opetusministeriö on luvannut selventää lakia, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös soveltuvuuskokeita. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, mutta hän suhtautui asiaan epäillen, hämmästelee Mäkisalo-Ropponen.

Lisäksi on vaarana, että hallitus päättää kehysriihessä toteuttaa suunnittelemansa miljoonasäästöt.

– Meidän olisi keskusteltava vakavasti ikäihmisten hoidon ja hoivan etiikasta yhteiskunnan joka tasolla. Hallituksen suunnitelmat säästöt, jotka koskettavat ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, ovat epäeettisiä.

– Ikäihmisten kaltoinkohtelu – sekä fyysinen että psyykkinen – on todellinen ongelma. Kaltoinkohteluun on monia syitä, esimerkiksi uupuneet työntekijät. Tällä hetkellä esimerkiksi kotihoidon työtekijät työskentelevät monin paikoin jaksamisen äärirajoilla, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

– On surullista kuulla kotihoidon asiakkaalta, että kyllä hän ymmärtää, että hoitajat ovat joskus kiukkuisia, kun niillä on liikaa työtä. Asiakas ymmärtää hoitajaa, vaikka hoitajan pitäisi ymmärtää ja tukea asiakasta.

Hoiva-avustajia voi toki olla hoitoyhteisössä ylimääräisenä apuna, mutta he eivät voi korvata yhtään koulutettua hoitotyöntekijää.

– Pöyristyttävää on myös se, että joissakin paikoin turvapuhelinkäynnit on siirretty vartijoiden tehtäväksi. Jokainen turvapuhelimen käyttäjä on apua tarvitseva ihminen ja esimerkiksi kaatumisen sattuessa kokonaistilanteen arvioimiseen tarvitaan koulutettu työntekijä. Vartijalla ei ole siihen valmiuksia.

 

Helsingin johtopaikat ratkesivat – SDP saa kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jan Vapaavuoresta (kok.) tulee Helsingin pormestari.

Helsingin johtopaikkojen jako on ratkennut neuvotteluissa, tiedotti tuleva pormestari Jan Vapaavuori (kok.) Facebook-päivityksessään lauantai-iltana.

Pormestarin paikka kuuluu odotetusti kokoomukselle, kaupunkiympäristön apulaispormestari menee vihreille, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari kokoomukselle, kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari SDP:lle ja sosiaali- ja terveysasioiden apulaispormestari vihreille.

Valtuustoa johtaa jatkossa vihreä, I varapuheenjohtajana kokoomuslainen. II varapuheenjohtajan paikan jakavat SDP ja vasemmistoliitto, SDP ensimmäiset kaksi vuotta ja vasemmistoliitto seuraavat kaksi vuotta.

Kaupunginhallituksessa istuu viisi kokoomuslaista, 4 vihreää, kaksi demaria, kaksi vasemmistoliittolaista, yksi perussuomalainen ja yksi RKP:n edustaja.

Puheenjohtaja menee kokoomukselle, I varapuheenjohtaja vihreille. Toinen varapuheenjohtaja jaetaan vasemmistoliitton ja SDP:n kesken. Ensin mainituilla ensimmäiset kaksi vuotta ja SDP:llä loput kaksi vuotta,

Puolueet päättävät henkilöistä myöhemmin.

SDP:n Lindtman tukee Halosen turvapaikkalinjauksia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti tukensa presidentti Tarja Halosen turvapaikkapuheille.

Presidentti Tarja Halonen kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä -palstalla tänä aamuna Suomen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikasta ja nk turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Hän mm. vaati, että Suomen viranomaisten tulisi perehtyä paremmin kunkin maan oloihin.

Vastustavan kantansa Haloselle ilmoitti heti keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan esitti tukensa Haloselle.

Tukensa esitti myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Facebook-postauksessaan.

– Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tulee perustua vastuulliseen linjaan. Vastuullista on auttaa hädässä olevia ja vainoa pakenevia.

– Yhtä vastuullista on todeta – kuten Halonenkin kirjoittaa – kaikkia niitä ihmisiä emme voi ottaa vastaan, jotka joutuvat kotimaansa jättämään. Siksi turvapaikkajärjestelmämme on oltava uskottava. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen hakijan tilanne on käytävä yksilöllisesti läpi ja suojaa tarvitseville on turvaa annettava, mutta tarvittaessa ihmisiä on voitava myös palauttaa turvallisille alueille, Lindtman kirjoittaa.

– Yhtä tärkeää on, että turvapaikkajärjestelmä on uskottava ja oikeudenmukainen myös kansalaisten silmissä. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erityisesti Afganistanin turvallisuustilanteesta. Uskon, että Suomen viranomaiset tekevät nykyoloissa parhaansa siinä, että arviot perustuvat oikeaan tietoon.

Lindtman pitäisi kuitenkin järkevänä, että Suomen viranomaiset matkustaisivat nopealla aikataululla yhdessä pohjoismaisten kollegoiden kanssa paikan päälle ja kävisivät näiden maiden tilanteen huolella läpi.

– Mikäli perusteita uudelleenarviointiin löytyy, nykyisiä linjauksia tulee voida tarkentaa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin osalta. Samalla tulisi kiirehtiä palautussopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa, sillä se myös takaa palautettavien asiallisen kohtelun, Lindtman huomauttaa.

– Uskon, että tämä lisäisi kaikkien luottamusta Suomen turvapaikkapolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että päätökset eri maiden turvallisuustilanteesta perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Unohtiko keskusta suuret kaupungit? – ”Tämä tulee Suomelle kalliiksi”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero.

 

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on huolissaan kaupunkiseutujen merkityksen unohtumisesta maakuntauudistuksessa. Paatero puhui aiheesta lauantaina Varsinais-Suomen SDP:n piirikokouksessa Koski TL:ssa.

–  Suomi on pääsemässä jälleen pitkän taantuman jälkeen kasvu-uralle. Kasvua vetää kaupunkiseudut ja niiden elinvoimaisuus. Kaupungistuminen on myös Suomessa aikamme ilmiö, joka tuo mukanaan paljon hyvää kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Paatero esittää kuitenkin huolensa hyvän kehityksen jatkumiselle, sillä maakuntauudistus uhkaa monin tavoin kaupunkiseutujen asemaa ja niiden vaikutusvaltaa oman elinvoimaisuutensa lisäämisessä.  Paatero muistuttaa, että vahvat kaupunkiseudut hyödyttävät koko Suomea.

–  On monia kysymysmerkkejä siitä, mitä kunnat voivat jatkossa olla tekemässä oman alueensa kasvun tukemisesi. Tämä ongelma koskettaa kaikkia kaupunkiseutuja ja erityisesti Etelä-Suomea, joissa hankkeita yritysten ja työpaikkojen lisääntymiseen.
–  Kuntien tehtäväksi on määrittely elinvoimaisuuden lisääminen, mutta keinot sen toteuttamiseen ollaan osin siirtämässä maakunnille. Roolit tulee selkiyttää jotta ei maakuntamalli-innostuksessa tuhota hyviä malleja paikallisen elinkeinotoiminnan totetuttamisessa.

Paatero ottaa käytännön esimerkiksi kasvulle keskeisten liikennehankkeiden etenemisen ja kytkemisen toisiinsa. Turku-Tampere-Helsinki- keskusten saavutettavuutta pitää nopeasti parantaa työssäkäyntialueen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti suunnitelman infrahankkeiden kuten Tunnin junan ja Pisararadan sekä pääradan kolmannen raiteen toteutuksesta.

Paateron mukaan Tunnin juna- hankkeen ylle on kerääntynyt tummia pilviä kun VM ei ole myöntämässä rahoitusta. Paateron mukaan tulisikin ensitilassa selvittää tarvittavat rahoitusmallit hankkeen käynnistämiseksi.

– Suomi maksaa kalliin hinnan, mikäli Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialuetta ei hyödynnetä täysimääräisesti mahdollisimman pian.