Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ervastin väitteisiin – ”On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi”

Kuva: Kari Hulkko

Yleisradion vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan yhtiössä ei hänen aikanaan ole annettu varoituksia sisällöllisistä syistä, kuten Ylen entinen politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti on esittänyt Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Ervasti on kertonut henkilökohtaisia näkemyksiään Ylen tilanteesta myös Demokraatin laajassa haastattelussa.

– En ole ikinä eikä meidän organisaatio ole sinä aikana, kun olen siellä ollut, antanut varoituksia tai potkuja sisällöllisistä syistä. On annettu varoituksia ja potkujakin, mutta ihan muista syistä, pelisääntöjen rikkomisesta, alkoholinkäytöstä, työtehtävien laiminlyönnistä tämän tyyppisistä työsuhteisiin liittyvistä syistä, Jääskeläinen sanoo Demokraatille.

Jääskeläinen on eri mieltä myös Ervastin väitteistä, joiden mukaan Yleisradiossa olisi hyllytetty tai sensuroitu juttuja erityisesti kahden viime vuoden aikana Sipilän hallituksen painostuksesta.

– On helppo heittää tällaisia sanoja kuin hyllytys ja sensurointi. Yleisradioon liitetään tällaisia sanoja johtuen televisiohistoriastamme. Mutta editointi kuuluu hyvään journalistiseen kulttuuriin ja tämä editointikulttuuri on tuotu Yleen vasta ihan viime vuosina. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkoon meneviä juttuja käsitellään. Niiden otsikointia ja sananmuotoja pohditaan, kun pyritään parempaan laatuun. Kaikki toimittajan omat alkuperäiset lauseet eivät päädy julkaisuun. Se on ihan normaalia journalistista laatutyötä.

Jääskeläinen kertoo Aamulehden haastattelussa itsekin muokanneensa Juha Sipilän sukulaisten omistamaa yritystä koskevaa juttua niin, että toimittaja sai tietää muutoksista jälkikäteen. Aivan kuten Ervasti, hän katsoo Sipilän olevan herkkä talousasioistaan.

– Olen sanonut aikaisemminkin, että Sipilä reagoi hyvin herkästi nimenomaan henkilökohtaisiin talousasioihinsa, perheeseensä ja omaan yrittäjähistoriaansa liittyviin asioihin. Itseasiassa hän ei juurikaan reagoi mihinkään muihin asioihin.

– Meillä on sellaisia tilanteita, joissa on jouduttu oikaisemaan juttuja, jotka ovat koskeneet tällaisia kysymyksiä. Sellaisiin tilanteisiin on liittynyt tarve olla korostetun huolellinen siinä, ettei tehdä samaa virhettä uudestaan, joka on jo kerran jouduttu oikaisemaan. Tällaisessa tilanteessa olen esimerkiksi itse antanut kerran sellaisen ohjeen, että jos tästä tehdään vielä uusia juttuja, josta olemme jo kerran joutuneet yhtiönä oikaisun julkaisemaan, niin minä haluan tietää niistä jutuista ja varmistetaan, että asiat menevät oikein ulos. Tämmöisestä normaalista laatutyöstä on ollut kysymys.

Ja nämä ovat liittyneet Sipilän talousasioihin?

– Meillähän oli muun muassa MOT-ohjelmassa Sipilään liittyvä tieto, joka oikaistiin. Se liittyi hänen vakuutuskuoriinsa. Sen lisäksi meillä oli verojen julkaisupäivänä Sipilän verotukseen liittyvä tieto, joka julkaistiin. Tämän tyyppisissä tilanteissa on jouduttu tekemään ihan televisioonkin oikaisuja, joka on Ylen sisällöissä kohtuullisen harvinaista. Ei ole mukavaa tehdä sellaisessa asiassa uudestaan virhettä, jossa on jo kerran jouduttu oikaisemaan.

Pekka Ervasti kuvasi Demokraatille omana näkemyksenään, että Ylen toimittajien parissa olisi uhan tunnetta ja tilanne olisi ”karmea”.

Yleisradion ohjelmatyöntekijät ovat vedonneet journalistisen työrauhan puolesta, onko työrauha mennyt?

– On varmaan kahdenlaista ilmaa. Ne, jotka nyt tällä hetkellä julkisuuteen antavat lausuntoja kuuluvat ehkä siihen joukkoon, jotka ovat sitä mieltä, että heidän työtään on jollakin tavalla rajoitettu, joka taas minun näkökulmastani tarkoittaa sitä, että heidän työtään on ollut tarkoitus johtaa ja he eivät haluaisi, että heitä johdettaisiin.

– Sitten on toinen joukko, joka käsittääkseni on kohtuullisen suuri ja väittäisin, että ylivoimainen enemmistö, joka ihmettelee, että minkä takia asioita käsitellään tällä tavalla, minkä takia niitä kyseenalaistetaan, koska heidän mielestään linjaukset ovat olleet perusteltuja ja nämä kuuluvat toimituksen normaaliin työnjohtamiseen.

Ylen toimittaja Salla Vuorikoski julkaisi Facebook-sivullaan Yleisradion ja pääministerin välisen viestinvaihdon. Olitteko sopineet Vuorikosken kanssa julkaisemisesta?

– Ei ole ollut mitään sopimusta, käsittääkseni hän on julkaissut ne omin päin.

Mitä ajattelet siitä?

– En halua kommentoida sitä.

Keskustelua aiheesta

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta