Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Ylestä lähtenyt ”sensuroimaton” Päivärinta Iltalehteen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ylen vaalitentin juontajat Susanne Päivärinta ja Jan Andersson lähetyksen alussa 16. huhtikuuta 2015.

Toimittaja Susanne Päivärinta siirtyy Iltalehteen IL-TV:n erikoistoimittajaksi. Päivärinta irtisanoutui viime viikon torstaina Ylen palveluksesta vuosien uran jälkeen.

Päivärinta kritisoi lähtöviestissään kovin sanoin Ylen päätoimittajaa Atte Jääskeläistä tämän toiminnasta pääministeri Juha Sipilään (kesk.) liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

Iltalehdessä Päivärinta alkaa toimittaa viikoittaista suoraa haastatteluohjelmaa IL:n netissä.

– Ohjelman nimi on Sensuroimaton Päivärinta. Taloutta, politiikkaa, viihdettä ja urheilua tulen ruotimaan entistä rohkeammin ja suoremmin, Päivärinta kommentoi Iltalehdessä.

Ohjelman nimi on Sensuroimaton Päivärinta.

Päivärinta työskenteli viimeksi Yleisradiossa A-studion toimittajana ja juontajana. Iltalehdessä Päivärinta aloittaa maaliskuun puolivälissä.

– Vaikka tekotapani on monille tuttu jo entuudestaan, IL-TV:ssä pääsen höystämään tinkimätöntä ja suoraa tyyliäni myös huumorilla, Päivärinta sanoo Alma Median lehdistötiedotteessa.

Täysikasvuinen karhu nähty tallustelemassa Nurmijärvellä ja Tuusulassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Keski-Uudellamaalla on tehty yhteensä neljä karhuhavaintoa eilisillan ja aamun aikana.

Itä-Uudenmaan poliisin mukaan eilen noin kello 20 karhusta tehtiin havainto Nurmijärven Klaukkalassa Valkjärven lounaispuolisessa maastossa. Puolen yön jälkeen havainto ilmoitettiin Valkjärven itäpuolelta.

Tänä aamuna karhusta tehtiin kaksi havaintoa kello 8:n ja 9:n välillä Tuusulan Vetikosta.

Poliisi kertoo, että havaintojen perusteella kyseessä ei olisi täysikasvuinen karhu.

Poliisin mukaan linnuntietä havaintopaikkojen välillä on reilut 15 kilometriä.

Kirkon ulkomaanapu aikoo perustaa hävikkiruokakaupan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Elintarvikkeita saapui Suomen ensimmäiseseen, Vantaan kaupungin ja seurakuntien yhteiseen, hävikkiruokavaraston Vantaalla vuonna 2015.

Kirkon ulkomaanapu aikoo perustaa pääkaupunkiseudulle hävikkiruokaa myyvän kaupan.

Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä myymällä ruokaa, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. Yhteistyökumppaneiksi haetaan muun muassa ravintoloita ja isoja kauppaketjuja.

Järjestö kerää varoja kaupan perustamiseksi joukkorahoituskampanjalla, johon osallistujat voivat ostaa 15 euron arvoisia ”virtuaaliosakkeita”.

Vapaaehtoisvoimin toimiva kauppa tulee myymään ruokaa 50–70 prosenttia normaalihintoja edullisemmin. Tuotoilla tuetaan järjestön toimintaa kehitysmaissa ja katastrofitilanteissa.

Esimerkkiä on otettu Tanskasta, missä toimii jo kaksi Kirkon ulkomaanavun sisarjärjestön DanChurchAidin hävikkiruokakauppaa.

Koivisto elää ihmisten muistoissa: ”Väärin puhallettu”, presidentti puhkui pelin jälkeen

Kuva: Nora Vilva
Nina (etualalla) ja Venla laskivat punaiset ruusut Mauno Koiviston haudalle.

Hietaniemen hautausmaalla presidentti Mauno Koiviston haudalle kävi perjantaina yhtämittainen virta. Ihmiset hiljentyivät presidentin muistoa kunnioittamaan. Hautapaikka ikuistettiin lukuisilla kameroilla ja kännyköillä.

Ylimääräinen ohjelmanumero nähtiin aamupäivällä, kun Koiviston hautapaikalle tuotiin väliaikainen koruton hautakivi.

Väliaikainen hautakivi koristaa hautaa.

Haudalle oli ilmestynyt lukuisia kukkia jo vajaassa vuorokaudessa hautajaisten jälkeen. Suosituin näytti olevan punainen ruusu. Sellaisen toi myös helsinkiläinen Pirkko Kettunen.

Hän seurasi Koiviston hautajaisia televisiosta.

– Mielestäni ne olivat erittäin kauniit ja tyylikkäät ja puheenvuorot olivat hyvin lämpimiä, Kettunen kiitteli.

Koivisto oli hänelle hyvänpäiväntuttu. 1970-luvulla Kettunen oli Hakaniemessä Pitkänsillanrannassa talonmiehenä. Suomen Pankin silloisen pääjohtajan reitti töihin kulki Kettusen ”työmaan” kautta.

– Aina olin sutimassa katua, kun hän käveli ohi. Tervehdimme ja vaihdoimme joitakin sanoja aina. Hän oli hyvin helposti lähestyttävä, Pirkko Kettunen muistelee.

– Ja hän oli mies paikallaan presidenttinä.

Kansalaiset hiljentyivät kunnioittamaan presidentin muistoa hänen haudallaan.

Presidentin muistoa kunnioittamaan olivat tulleet Vantaalta myöskin Sirpa ja Jukka Timonen.

– Hän oli hieno mies ja teki paljon hyvää Suomelle, Sirpa Timonen pohtii.

Aviomies Jukka pelasi 1980–1990-luvun taitteessa kaksi lentopallopeliä Mauno Koivistoa vastaan ja vaikuttui kätellessä presidentin isosta kourasta. Viitossarjassa pelannut Maarinkunnan kilpa oli etukäteen asennoitunut voittamaan Sikariportaan mennen tullen, mutta…

– Meitä jännitti niin, että voitimme täpärästi erin 3–2.

Toisessa pelissä nuori naistuomari antoi vähän koppurasormisille sikariportaalaisille anteeksi epäpuhtaitakin kosketuksia, vaikka Timosen joukkue vaati puuttumaan niihin.

– Jossain neljännessä erässä tyttö vihelsi viimein kaksoiskosketuksesta – ja virheen tekijä oli Manu.

Timonen muistaa, kuinka suihkuhuoneessa Koivisto vielä puhkui ”ei se mikään käsittelyvirhe ollut, väärin puhallettu”.

Timosen pariskunta katsoi torstaiset hautajaiset alusta loppuun. Tilaisuus oli heidän mielestään sydämellinen ja koruton, hyvin Koiviston persoonaan istuva.

Sirpa ja Jukka Timonen muistavat presidentti Koiviston hienona miehenä ja presidenttinä.

4-vuotias Nina ja samanikäinen serkku Venla toivat omat kukkansa haudalle. Ninan äiti Susanna Jaskanen toivoo, että tytöille jää jonkinlainen muistikuva tapahtumasta.

Hautajaisten seuraaminen jäi Jaskaselta väliin, koska hän oli niiden aikaan lentokoneessa. Hän koki tärkeäksi tulla haudalle jättämään jäähyväiset ”Suomen demokratian ja EU-jäsenyyden merkkihenkilölle”.

– Koivistolla oli ratkaiseva rooli, että Suomi liittyi Euroopan unioniin, Luxemburgissa EU-virkamiehenä toimiva Jaskanen pohtii.

Yksiin tämänvuotisiin valtiollisiin hautajaisiin hän ehti osallistua. Susanne Jaskasen puoliso on portugalilainen ja perhe vieraili Lissabonissa tämän vuoden alussa, kun Portugalin ex-presidentti Mario Soares, sosialidemokraatti hänkin, haudattiin.

– Halusin kunnioittaa myös hänen muistoaan ja jonotin luostariin jättämään jäähyväiset. Taisin olla harvoja ulkomaalaisia siellä.

Susanna Jaskasen mielestä Koivistolla oli suuri rooli Suomen viemisessä EU:n jäseneksi

Jaskanen pääsi vertaamaan hautajaismenoja katolisessa Portugalissa ja Suomessa.

– Portugalissa kansan mentaliteetti on vähän samanlainen kuin Suomessa: vakavahko ja suuria valtiomiehiä arvostava. Portugalissakaan valtiollisissa hautajaisissa ei ollut mitään turhaa hienostelua vaan seremonia oli koruttoman kaunis.

Jaskanen oli teini-ikäinen, kun Urho Kekkonen kuoli. Hän muistaa, kuinka vanhempien kanssa meni jonossa pari tuntia, ennen kuin perhe pääsi jättämään viimeisen tervehdyksensä presidentille samaiselle Hietaniemen hautausmaalle.

– Ja perinne jatkuu, Susanne Jaskanen toteaa vilkaisten tyttöihin.

Presidentti Koiviston hauta sai väliaikaisen kiven

Kuva: Nora Vilva

Presidentti Mauno Koiviston haudalle Hietaniemen hautausmaalle tuotiin perjantaina aamupäivällä väliaikainen hautakivi.

Valtioneuvoston kanslian mukaan lopullisesta hautapaadesta ei ole tehty vielä päätöksiä. Muistomerkistä voidaan mahdollisesti järjestää suunnittelukilpailu.

– Missään tapauksessa asialla ei ole kiire. Siihen palataan aikaisintaan kuukausien sisällä, viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski toteaa Uusimaa-lehdessä.

Mauno Koivisto haudattiin helatorstaina sotilaallisin kunnianosoituksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, johon on haudattu myös presidentit Urho Kekkonen ja Risto Ryti.

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli toukokuun 12. päivänä 93-vuotiaana. Arviolta yli 30 000 ihmistä seurasi surusaattoa Helsingissä.

Turku vei voiton – kaupunkien tyhjien liiketilojen lisääntyminen pysähtynyt

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Jokilautta Jakke Aurajoessa Turussa heinäkuussa 2014.

Moni kaupunki on onnistunut pysäyttämään tyhjien liiketilojen lisääntymisen keskustoissa ainakin toistaiseksi. Kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt viime vuodesta prosenttiyksikön verran.

Tyhjien tilojen osuus kaikista liiketiloista on kuitenkin yhä keskimäärin korkea, runsaat yksitoista prosenttia. Tavoite on alle kymmenen prosenttia, kerrotaan vertailun teettäneestä Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksestä.

Ydinkeskustojen elinvoimamittauksessa otetaan huomioon paitsi tyhjät liiketilat, myös lauantaina auki olevat liikkeet ja ravintolat. Lukua suhteutetaan väestömäärään.

– Kaupunkien elinvoimakehitys on plussan puolella. Kasvu ei ole kovin iso, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, selvityksen tehnyt keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms toteaa.

Vertailussa viime vuoteen oli mukana 14 kaupunkia. Niistä yhdeksässä elinvoima oli lisääntynyt, viidessä vähentynyt.

Voiton vei Turku, jonka elinvoimaluku kasvoi vuodessa kymmenen prosenttia. Turun ydinkeskustassa tyhjät liiketilat vähenivät 26:lla eli yli viidenneksellä. Tyhjiä tiloja on siellä runsaat 8 prosenttia. Turku ei kuitenkaan pärjää Tampereelle tai Mikkelille, joissa tyhjiä liiketiloja on kuutisen prosenttia.

Viime vuonna tyhjien tilojen lukumäärään vaikutti myös Anttilan konkurssi.

– Tiloja pilkotaan nyt monessa paikassa pienemmiksi, jotta muut toimijat voisivat käyttää niitä helpommin.

Elinvoima parani myös etenkin Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Tampereella.

Turun jälkeen keskustan elinvoima parani eniten Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Tampereella.

– Lappeenrantaan uutta nostetta ovat tuoneet kaupunkiin palanneet venäläiset turistit. Eivät ehkä niin isojen rahatukkujen kanssa kuin ennen, mutta kuitenkin.

Kaikkiaan elinvoima mitattiin 25 kaupungissa. Osa kaupungeista oli uusia, joten niistä ei voitu laskea muutosta viime vuoteen. Ylivoimainen ykkönen oli yllättäen 19 000 asukkaan Pietarsaari, jota seurasivat Kemi, Hyvinkää, Tampere ja Turku.

– Pietarsaaressa näyttää olevan erityinen palvelukulttuuri, jossa parturi-kampaamotkin ovat auki lauantaisin. Myös väestöpohjaa riittää ympäröivissä kunnissa.