”Yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat monelle mahdottomia” – järjestöt hämmästyivät suunnitelmista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perheenyhdistämisen vaikeuttamista tulorajoilla arvostelevat Amnestyn Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Ensi- ja turvakotien liitto ja Somaliliitto. Järjestöjen mukaan hallituksen suunnitelmat tekisivät perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta monelle kansainvälistä suojelua saavalle ja suomalaiselle.

Jos suunnitelma toteutuu, perheenkokoajan pitäisi tienata kuukausittain nettona 2 600 euroa tuodakseen Suomeen puolison ja kaksi lasta. Alle puolet suomalaisista tienaa näin paljon.

– Toimeentuloehdon täyttäminen olisi vaikeaa monelle suomalaiselle, mutta vielä vaikeampaa se olisi kansainvälistä suojelua saaville ihmisille, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.

– Toimeentuloedellytyksen kiristäminen asettaa kaikki, mutta erityisesti naiset entistäkin heikompaan asemaan. Vaikka naiset pääsisivätkin töihin, yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat monelle mahdottomia – puhumattakaan niistä pakolaisista, jotka eivät esimerkiksi terveyssyistä tai luku- ja kirjoitustaidottomina pääse työelämään lainkaan. Toimeentulorajoja ei tulisi asettaa lainkaan kansainvälistä suojelua saaneille, ja muidenkin osalta niitä tulisi kohtuullistaa, toteaa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.

– Hallitus on peräänkuuluttanut hallittua maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminen on nimenomaan hallittu ja turvallinen tapa matkustaa Suomeen. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä kokonaan, kuten hallitus nyt esittää, perheenjäsenet ajetaan vaarallisille reiteille salakuljettajien käsiin yrittämään matkaa itsenäisesti. Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén sanoo.

Järjestöt katsovat, että perheenyhdistämisen ehtoja ei voida entisestään tiukentaa. Nykyäänkään monet perheenyhdistämiseen oikeutetut henkilöt eivät pysty käytännössä yhdistämään perhettään, koska se on edellisten kiristysten seurauksena tehty erittäin vaikeaksi. Oleskeluluvan hakemista oli tarkoitus helpottaa helmikuussa avaamalla sähköinen hakupalvelu, mutta nyt tätä ainoaa helpotusta perheenyhdistämisprosessiin on lykätty.

– Suomessa ei ole selvitetty edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen kiristysten vaikutuksia. Ennen uusia kiristyksiä sisäasiainministeriön tulee laatia selvitys siitä, miten edelliset kiristykset ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisiin, sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punaisesta Rististä.

Jopa 200 poliisia valvoo Tampereella – uusnatsit ja heidän vastustajansa osoittavat mieltään

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Uusnatsien vastaiseen mielenosoitukseen osallistuu noin parisataa henkeä Tampereen keskustorilla.

Uusnatsien ja heidän vastustajiensa mielenosoitukset ovat käynnissä Tampereella.

Tampereen Keskustorille kokoontuneiden uusnatsien vastustajien mielenosoituksessa on paikalla olevan Lehtikuvan valokuvaajan mukaan noin parisataa mielenosoittajaa.

Läheisellä Laukontorilla on puolestaan koolla viitisenkymmentä uusnatsimielenosoittajaa, joista osa on varustautunut Pohjoismaiden vastarintaliikkeen vihreillä lipuilla. Osa mielenosoittajista on pukeutunut Soldiers of Odin -järjestön tunnuksilla varustettuihin vaatteisiin.

Laukontorilla on myös useita poliisiautoja. Paikalla olevan Lehtikuvan kuvaajan mukaan myös Keskustorin ja Laukontorin välisellä alueella on runsaasti poliiseja.

Jopa noin 200 poliisia on varautunut valvomaan tänään Tampereen kahta mielenosoitusta.

Ainakin uusnatsien on tarkoitus myös marssia mielenilmauksessaan. Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan mielenosoitukset saattavat häiritä Tampereen keskustan liikennettä.

Pirkanmaan käräjäoikeuden on määrä päättää vielä lokakuun aikana, määrätäänkö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminta lakkautettavaksi.

Liittojohtaja odottaa vientialojen päänavausta pelolla: ”Saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”

Kuva: Thinkstock

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kritisoi nykyistä hallitusta sen tasa-arvopolitiikasta. Liiton mielestä palkkatasa-arvossa on menty takapakkia ja päätösten tasa-arvovaikutuksista ei ole piitattu.

Puheenjohtaja  Maija Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

– Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia.

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, Pihlajamäki linjasi puhuessaan Lappeenrannassa yhdistyspäivillä.

Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Pihlajamäki varoittaa:

– Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia. Jytyn puheenjohtajan mielestä palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella onnistuu vain näin:

– Naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon, Pihlajamäki painotti.

 

Veitsimies iski Münchenissä – syystä ei tietoa

Kuva: Lehtikuva

Saksassa Münchenissä veitsellä aseistautunut mies on hyökännyt useiden ihmisten kimppuun Rosenheimerplatzilla ja haavoittanut heitä, kertoo Münchenin poliisi Twitterissä.

Toistaiseksi tiedossa on viisi lievästi haavoittunutta, kertoo Münchenin pelastuslaitos.

Focus Online -lehden tietojen mukaan kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia.

Münchenin poliisi kertoo, että hyökkääjä on noin 40-vuotias mies, joka oli liikkeellä pyörällä. Häntä ei ole saatu toistaiseksi kiinni.

Poliisi on kehottanut ihmisiä välttämään lähialueita ja pysyttelemään sisätiloissa, jos mahdollista.

Teon syistä ei ole tietoa.

Juttua päivitetty kuvan kera klo 13.00

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Jokainen voi tukea ketä haluaa” – Sampo Terho Ylellä: Uskon monen menevän suoraan istuvan presidentin taakse

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Siniset veivät kannattajakortit puolueen rekisteröimistä varten oikeusministeriöön maanantaina. Etualalla puheenjohtaja Sampo Terho, kuvassa myös kansanedustajat Matti Torvinen ja Tiina Elovaara.

Siniset eivät asetu minkään presidenttiehdokkaan taakse puolueena tai ryhmänä. Perussuomalaisista irtautuneen sinisten yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vahvisti tämän Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Jokainen voi tukea ketä haluaa.

Omaa ehdokasta sinisiltä ei tule Terhon mukaan senkin takia, että se olisi vaatinut vähintään 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistystä vasta perusteilla olevalta puolueelta.

– Uskon, että moni menee suoraan istuvan presidentin taakse ja on jo mennytkin, hän arvioi.

Omasta äänestyskäyttäymisestään Terho ei avautunut:

– En katso, että olisi sopivaa ministerille asettua julkisesti jonkun ehdokkaan taakse.

Sininen tulevaisuus -yhdistys jätti viime viikolla keräämänsä yli 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Terho uskoo, että puolue on rekisteröity kuukauden sisällä. Hän kertoi olevansa valmis uuden puolueen puheenjohtajaksi.

Europarlamenttiin Terho ei enää halaja. Hän sanoo tähtäävänsä eduskunta- ja maakuntavaaleihin ehdokkaaksi.

Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vannoi aiemmin perkaavansa kaikki sinisten kannattajakortit tarkasti läpi, että ne ovat ”aitoja”.

– Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä, Terho tokaisi Ylellä.

Helsingin Sanomien aamun gallup-kysely näytti sinisille vain 1,3 prosentin kannatusta. Terholla oli alhaiselle luvulle selitys:

– Syy on se, että kun on nollasta lähdetty, työ on vasta alussa. Meiltä puuttuu vielä tunnettavuus ja sitä kautta uskottavuus. Pitää pystyä kertomaan, mikä erottaa meidät muista.

Terho ei nähnyt mitään legitiimin puutetta siinä, että sinisillä on alhaisesta kannatuksesta huolimatta viisi ministeriä.

– Ei huoleta oikeastaan. Me olemme monet pitkäaikaisia vaikuttajia. Tilanne on sama edelleen, että mikään ei etene hallituksessa, jos jokainen ei ole mukana. Siinä mielessä olemme tasavertainen hallituskumppani. Ja hallituksella on enemmistö edelleen.

 

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT