Yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – ero voi laukaista vainon ja terrorin

Kuva: Getty Images
Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa.

Ensi- ja turvakotien liitto laskee, että ilmoituksia on tullut merkittävästi ennakoitua enemmän. Poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeiseen vainoon.

Vuonna 2014 poliisille tehtiin vainoamisesta tutkintapyyntöjä 687 kappaletta ja vuonna 2015 lokakuun loppuun mennessä jo 591. Oulun seudulla on tehty lain voimassaolon aikana yhteensä 63 ilmoitusta.

– Ilmoitusten määrä kertoo siitä, että laki on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Lain seuraamuskäytännöt ja uhrille myönnettävät korvaukset hakevat vielä muotoaan ja tuomioita on annettu kohtuullisen vähän, Oulun ensi- ja turvakodin hanketyöntekijä, psykoterapeutti Riitta Hannus toteaa.

Rangaistukset ovat olleet lähinnä sakkoja tai ehdollista vankeutta.

Hannus työskentelee valtakunnallisessa Varjo-hankkeessa, jossa kehitetään vainon tunnistamiseen ja vainottujen auttamiseen uusia keinoja.

Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

– Nyt pitäisi keskustella siitä, kuinka myös vainoajat saataisiin avun piiriin ja näin katkaista vaino ja ennaltaehkäistä sitä. Myös uhrin ja lasten kuntouttamiskäytännöt vaativat edelleen kehittämistä.

Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja uhrin elämän terrorisointina.

Valtion rahoituksen myötä lähisuhdeväkivallan ja vainon uhrit pääsevät turvakotiin tätä nykyä tasavertaisemmin. Tämä on liiton mielestä tärkeää, sillä aiempi väkivalta parisuhteessa nostaa merkittävästi myös eron jälkeisen vainon ja väkivallan riskiä. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan kaikessa toiminnassa tulee huomioida lapsen ja uhrin turvallisuus.

Eron jälkeinen vaino myös tunnistetaan aiempaa paremmin. Viranomaiset saattavat kuitenkin tulkita sitä edelleen huoltoriidaksi tai vieraannuttamiseksi.

Lapin yliopiston tutkija-opettaja Anna Nikupeteri sanoo, että vainon nimeäminen huoltajuusriidaksi ei kuvasta vuosia jatkunutta, systemaattista ja pelkoa herättävää yhteydenpitoa entiseen puolisoon ja lapsiin.

– Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja systemaattisena uhrin yksityisen ja julkisen elämän terrorisointina. Teot muodostavat mielivaltaisen verkon. Ne voivat kohdistua varsinaisen kohteen lisäksi lapsiin, sukulaisiin, ystäviin ja viranomaisiin.

Nikupeterin tutkimus sisältää 20 naisen haastattelun vainosta sekä 13 lapselta erilaisin menetelmin kerättyä tietoa vanhempien eron jälkeisestä vainosta. Tutkimus selvittää vainon uhrien kokemuksia heidän saamistaan palveluista.

Nikupeteri korostaa, että avun saamisen kannalta on tärkeää, että vaino mielletään suunnitelmalliseksi ja pitkäkestoiseksi väkivallaksi, joka muodostuu usein monista yksittäisistä teoista.

– Jos huomio kiinnitetään yksittäisiin tekoihin tai tilanteisiin, kuten miehen puhelinsoittoihin naisen työnantajalle tai naisen kirjastokortilla lainattuihin palauttamattomiin kirjoihin, aineisto osoittaa, etteivät ammattilaiset nimeä aina tekoja vainoon kuuluvaksi.

Hannus ja Nikupeteri muistuttavat, että vaino on väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkaus ja se loppuu vain harvoin itsestään.

– Aina kannattaa hakea apua, he sanovat.

Vainon uhreille on julkaistu opaskirja, joka on ladattavissa ilmaiseksi www-sivuilla (www.varjohanke.fi).

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Veteraanipoliitikko herkistyi olympiakullasta – ”Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija”

Lenkkeilytviiteillään profiloitunut keskustan veteraanipoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen on herkistynyt kotimaakuntaansa Pohjois-Savoon hiihdetystä olympiakullasta.

Iivo Niskasen kultamitalihiihto miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla saa Kääriäisen listaamaan pääasioita lähes runollisesti Twitter-tilillään.

– Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija. Mahdottomasta mahdollinen, Kääriäinen aloittaa.

Tviittinsä lopuksi Kääriäinen onnittelee Niskasta ja toteaa, ettei lauantaiaamu voi iloisemmin alkaa.

Niskasta on onnitellut kultamitalista myös Suomen valtiojohto ja lukuisat muut suomalaiset poliitikot.