Yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – ero voi laukaista vainon ja terrorin

Getty Images
Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.
Getty Images
Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.
Getty Images
Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa.

Ensi- ja turvakotien liitto laskee, että ilmoituksia on tullut merkittävästi ennakoitua enemmän. Poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeiseen vainoon.

Vuonna 2014 poliisille tehtiin vainoamisesta tutkintapyyntöjä 687 kappaletta ja vuonna 2015 lokakuun loppuun mennessä jo 591. Oulun seudulla on tehty lain voimassaolon aikana yhteensä 63 ilmoitusta.

– Ilmoitusten määrä kertoo siitä, että laki on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Lain seuraamuskäytännöt ja uhrille myönnettävät korvaukset hakevat vielä muotoaan ja tuomioita on annettu kohtuullisen vähän, Oulun ensi- ja turvakodin hanketyöntekijä, psykoterapeutti Riitta Hannus toteaa.

Rangaistukset ovat olleet lähinnä sakkoja tai ehdollista vankeutta.

Hannus työskentelee valtakunnallisessa Varjo-hankkeessa, jossa kehitetään vainon tunnistamiseen ja vainottujen auttamiseen uusia keinoja.

Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

– Nyt pitäisi keskustella siitä, kuinka myös vainoajat saataisiin avun piiriin ja näin katkaista vaino ja ennaltaehkäistä sitä. Myös uhrin ja lasten kuntouttamiskäytännöt vaativat edelleen kehittämistä.

Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja uhrin elämän terrorisointina.

Valtion rahoituksen myötä lähisuhdeväkivallan ja vainon uhrit pääsevät turvakotiin tätä nykyä tasavertaisemmin. Tämä on liiton mielestä tärkeää, sillä aiempi väkivalta parisuhteessa nostaa merkittävästi myös eron jälkeisen vainon ja väkivallan riskiä. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan kaikessa toiminnassa tulee huomioida lapsen ja uhrin turvallisuus.

Eron jälkeinen vaino myös tunnistetaan aiempaa paremmin. Viranomaiset saattavat kuitenkin tulkita sitä edelleen huoltoriidaksi tai vieraannuttamiseksi.

Lapin yliopiston tutkija-opettaja Anna Nikupeteri sanoo, että vainon nimeäminen huoltajuusriidaksi ei kuvasta vuosia jatkunutta, systemaattista ja pelkoa herättävää yhteydenpitoa entiseen puolisoon ja lapsiin.

– Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja systemaattisena uhrin yksityisen ja julkisen elämän terrorisointina. Teot muodostavat mielivaltaisen verkon. Ne voivat kohdistua varsinaisen kohteen lisäksi lapsiin, sukulaisiin, ystäviin ja viranomaisiin.

Nikupeterin tutkimus sisältää 20 naisen haastattelun vainosta sekä 13 lapselta erilaisin menetelmin kerättyä tietoa vanhempien eron jälkeisestä vainosta. Tutkimus selvittää vainon uhrien kokemuksia heidän saamistaan palveluista.

Nikupeteri korostaa, että avun saamisen kannalta on tärkeää, että vaino mielletään suunnitelmalliseksi ja pitkäkestoiseksi väkivallaksi, joka muodostuu usein monista yksittäisistä teoista.

– Jos huomio kiinnitetään yksittäisiin tekoihin tai tilanteisiin, kuten miehen puhelinsoittoihin naisen työnantajalle tai naisen kirjastokortilla lainattuihin palauttamattomiin kirjoihin, aineisto osoittaa, etteivät ammattilaiset nimeä aina tekoja vainoon kuuluvaksi.

Hannus ja Nikupeteri muistuttavat, että vaino on väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkaus ja se loppuu vain harvoin itsestään.

– Aina kannattaa hakea apua, he sanovat.

Vainon uhreille on julkaistu opaskirja, joka on ladattavissa ilmaiseksi www-sivuilla (www.varjohanke.fi).

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat