x

Yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – ero voi laukaista vainon ja terrorin

Kuva: Getty Images
Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa.

Ensi- ja turvakotien liitto laskee, että ilmoituksia on tullut merkittävästi ennakoitua enemmän. Poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeiseen vainoon.

Vuonna 2014 poliisille tehtiin vainoamisesta tutkintapyyntöjä 687 kappaletta ja vuonna 2015 lokakuun loppuun mennessä jo 591. Oulun seudulla on tehty lain voimassaolon aikana yhteensä 63 ilmoitusta.

– Ilmoitusten määrä kertoo siitä, että laki on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Lain seuraamuskäytännöt ja uhrille myönnettävät korvaukset hakevat vielä muotoaan ja tuomioita on annettu kohtuullisen vähän, Oulun ensi- ja turvakodin hanketyöntekijä, psykoterapeutti Riitta Hannus toteaa.

Rangaistukset ovat olleet lähinnä sakkoja tai ehdollista vankeutta.

Hannus työskentelee valtakunnallisessa Varjo-hankkeessa, jossa kehitetään vainon tunnistamiseen ja vainottujen auttamiseen uusia keinoja.

Valtaosa rikosilmoituksista liittyy parisuhteen päättymisen jälkeisiin tilanteisiin, jolloin vainon osapuolina on uhrin ja tekijän lisäksi myös lapsia.

– Nyt pitäisi keskustella siitä, kuinka myös vainoajat saataisiin avun piiriin ja näin katkaista vaino ja ennaltaehkäistä sitä. Myös uhrin ja lasten kuntouttamiskäytännöt vaativat edelleen kehittämistä.

Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja uhrin elämän terrorisointina.

Valtion rahoituksen myötä lähisuhdeväkivallan ja vainon uhrit pääsevät turvakotiin tätä nykyä tasavertaisemmin. Tämä on liiton mielestä tärkeää, sillä aiempi väkivalta parisuhteessa nostaa merkittävästi myös eron jälkeisen vainon ja väkivallan riskiä. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan kaikessa toiminnassa tulee huomioida lapsen ja uhrin turvallisuus.

Eron jälkeinen vaino myös tunnistetaan aiempaa paremmin. Viranomaiset saattavat kuitenkin tulkita sitä edelleen huoltoriidaksi tai vieraannuttamiseksi.

Lapin yliopiston tutkija-opettaja Anna Nikupeteri sanoo, että vainon nimeäminen huoltajuusriidaksi ei kuvasta vuosia jatkunutta, systemaattista ja pelkoa herättävää yhteydenpitoa entiseen puolisoon ja lapsiin.

– Vaino ilmenee pakottavana kontrollointina ja systemaattisena uhrin yksityisen ja julkisen elämän terrorisointina. Teot muodostavat mielivaltaisen verkon. Ne voivat kohdistua varsinaisen kohteen lisäksi lapsiin, sukulaisiin, ystäviin ja viranomaisiin.

Nikupeterin tutkimus sisältää 20 naisen haastattelun vainosta sekä 13 lapselta erilaisin menetelmin kerättyä tietoa vanhempien eron jälkeisestä vainosta. Tutkimus selvittää vainon uhrien kokemuksia heidän saamistaan palveluista.

Nikupeteri korostaa, että avun saamisen kannalta on tärkeää, että vaino mielletään suunnitelmalliseksi ja pitkäkestoiseksi väkivallaksi, joka muodostuu usein monista yksittäisistä teoista.

– Jos huomio kiinnitetään yksittäisiin tekoihin tai tilanteisiin, kuten miehen puhelinsoittoihin naisen työnantajalle tai naisen kirjastokortilla lainattuihin palauttamattomiin kirjoihin, aineisto osoittaa, etteivät ammattilaiset nimeä aina tekoja vainoon kuuluvaksi.

Hannus ja Nikupeteri muistuttavat, että vaino on väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkaus ja se loppuu vain harvoin itsestään.

– Aina kannattaa hakea apua, he sanovat.

Vainon uhreille on julkaistu opaskirja, joka on ladattavissa ilmaiseksi www-sivuilla (www.varjohanke.fi).

Kohupoliitikolle 15 päivää vankeutta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Vasily Maximov

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on tuomittu Venäjällä 15 päiväksi vankeuteen.

Navalnyi pidätettiin eilen korruption vastaisessa mielenosoituksessa.

Keskustelua aiheesta

Rikostilastot kaunistuivat – Suomessa pöllittiin enää noin 55 pyörää päivässä

Kuva: Tua Onnela

Polkupyrövarkaudet ovat kääntyneet vuosikymmenen kasvun jälkeen loivaan laskuun.  Vakuutusyhtiöille ja poliisille ilmoitettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän varastettuja polkupyöriä, kertoo Finanssialan keskusliitto.

Yhteensä vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna noin 17 800 pyörävarkautta. Poliisille ilmoitettiin runsaat 20 300 varastettua pyörää, mikä on keskimäärin 55 pyörävarkautta päivää kohden.

Syy erillisiin lukuihin on, että varkaudesta ei esimerkiksi pyörän vähäisen arvon takia välttämättä ilmoiteta vakuutusyhtiölle.

– Kaikki varkaudet pitäisi aina ilmoittaa poliisille, vaikkei haluaisikaan korvauksia. Siten saataisiin tarkempia tietoja pyörävarkauksista ja se helpottaisi niiden selvittämistä. Nyt ilmi tulee vain jäävuoren huippu, sanoo Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Edellisvuonna vakuutusyhtiöille ilmoitettiin noin 18 400 ja poliisille 22 800 pyörävarkautta.

Pyörään kannattaa Finanssialan keskusliiton mukaan hankkia jonkinlainen yksilöllinen tunnistuste, kuten numerosarja runkoon. Sekä pyörästä että tunnisteesta kannattaa myös ottaa valokuva.

Pyörä kannattaa aina pysäköitäessä kahlita kiinteään esineeseen ja lukita kahdella lukolla.

– Runkolukko estää pyörällä ajamisen. Kaarilukolla kiinnitettyä pyörää taas ei voi napata olalle ja kantaa pois, Pänkäläinen sanoo.

 

Keskustelua aiheesta

Anna Kontula: ”Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan päivitys Facebookissa on herättänyt keskustelua. Kontula nosti esiin huomioita vaaleista sekä äänestäjien ja ehdokkaiden sukupuolen merkityksestä.

Kontula kirjoittaa muun muassa, että naisehdokkaiden kampanjabudjetit ovat vaalista toiseen keskimäärin 20 % pienemmät kuin miesehdokkaide,n ja että naisia on ehdokkaista noin 40 %, vaikka aikuisväestöstä enemmistö on naisia.

Lisäksi Kontula huomautti, että naisäänestäjät äänestävät tasaisesti sekä miehiä että naisia, kun taas miehet äänestäjät useammin miehiä.

”Politiikassa kuullaan miestä asiantuntijana kaksi kertaa naista useammin. Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot, mikä luonnollisesti nostaa poliittisen toiminnan kynnystä entisestään.”

Kontula pohtii, että näitä huomioita on hyvä miettiä nyt kuntavaalien alla, kun ihmiset hakevat sopivaa ehdokasta, jota äänestää.

Moni kommentoija vastasi Kontulalle, minkä jälkeen kansanedustaja päivitti tekstiään.

”Väittämä vihapuheen yleisyydestä perustuu laadullisiin aineistoihin, joten sitä on pidettävä enemmän todennäköisyytenä kuin todistettuna faktana.”

”Jos nyt joku haluaa protestoida, että pelkistän kahteen sukupuoleen, menkööt tekemään sen omalle seinälleen.”

Kummalliset ruotsalaiset: laadukas sairaanhoito, pitkä terve elämä, mutta silti napisevat

Kuva: Roope Permanto
Valinnanvapaus nosti Ruotsissa terveydenhuollon kustannuksia.

Ruotsalaiset ovat perin merkillista kansaa: kansainväliset vertailut osoittavat, että ruotsalaisilla on hyvä terveys ja pitkä keskimääräinen elinikä, joka jatkaa pitenemistään. Monissa raporteissa osoitetaan myös, että sairaanhoito on laadukasta. Samalla kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset ovat suhteellisesti katsottuna verrattain tyytymättömiä sairaanhoitoon.

Asia mietityttää tutkijoita naapurissamme. Kaikki on erinomaisesti, mutta paremmin pitäisi olla.

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa. Kilpailu on myös kannustanut  yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia potilaita.

Näin arvioi ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta.

Uudistaminen on ollut vaiheittaista aaltoliikettä, mutta yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve.

Wingborg arvioi, että yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kustannuksissa tai hoidon laadussa.

Terveydenhuollossa lisääntyneet markkinaelementit ovat vahvistaneet segregaatiota, sekä maantieteellistä että sosiaalista. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.

Lue koko artikkeli täältä.

 

 

 

Kapakat eivät kannata – Päivi Räsänen listaa alkoholilain haittavaikutuksia

Kuva: Lehtikuva

KD:n kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa jyrkästi hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta. Räsäsen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävän alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Valmistustaparajoitteen poistuminen mahdollistaisi muun muassa vahvemman lonkeron ja viinapohjaisten limuviinojen myynnin kaupoissa.

– Alkoholi aiheuttaa jo nyt yli miljardin euron kokonaiskustannukset ja tuhansien ihmisten alkoholikuolemat vuosittain. Alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja siten myös alkoholihaittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle, Räsänen muistuttaa.

Lakiesitystä on perusteltu Viron viinarallilla. Räsäsen mukaan Viro on siirtymässä alkoholipolitiikassaan pohjoismaiselle linjalla ja aikoo korottaa verotusta ja rajoittaa mainontaa.

Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen.

– Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta.

Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä Räsäsen mukaan erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

– Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti panimoalan ja kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin, Räsänen sanoo.

Keskustelua aiheesta