ehdokaspaneli

Yli 7 miljoonaa vastusti suunniteltuja perustuslakimuutoksia Venezuelassa – yksi kuoli asemiehen ammuttua kohti äänestäjiä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Venezuelassa opposition masinoimassa äänestyksessä yli 7 miljoonaa vastustaa Maduron suunnitelmia muuttaa perustuslakia.

Venezuelassa opposition mukaan lähes 7,2 miljoonaa ihmistä on äänestyksessä vastustanut presidentti Nicolas Maduron perustuslain muuttamissuunnitelmia. Maassa asuu noin 31 miljoonaa ihmistä.

Sunnuntaina alkanut äänestys ei ole virallinen, joten sen tulos on lähinnä symbolinen.

Hallitus on kuvaillut äänestystä laittomaksi, eikä kansallinen vaalilautakunta ole suostunut virallistamaan sitä.

Hallituksen mukaan opposition äänestyksellä on tarkoitus horjuttaa maata.

Oppositio on syyttänyt ammuskelusta puolisotilaallisia joukkoja.

Yksi ihminen on kuollut ja kolme haavoittunut äänestyksen aikana tapahtuneessa ammuskelussa.

Ammuskelun kuolonuhri on nainen. Haavoittuneista ei toistaiseksi ollut tarkempaa tietoa.

Syyttäjän mukaan moottoripyörillä liikkeellä olleet asemiehet avasivat tulen äänestämässä olleita ihmisiä kohti.

Televisiokuvasta näkyy, kuinka laukauksien äänet aiheuttivat paniikkia ihmisjoukossa. Ihmiset alkoivat muun muassa juosta ja huutaa etsien suojaa laukauksilta.

Ammuskelu tapahtui Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa Catian kaupunginosassa sunnuntaina. Syyttäjän mukaan tapahtuneesta on avattu tutkinta.

Oppositio on syyttänyt ammuskelusta puolisotilaallisia joukkoja, jotka ovat linkitetty Maduron hallitukseen.

Venezuelassa lähes neljä kuukautta kestäneissä protesteissa on kuollut jo lähes 100 ihmistä.

85 prosenttia vastaajista pitää perustuslain uusimista tarpeettomana.

NBC News kertoo Caracasilaisen tutkimusyritys Datanalisisin kyselystä, jonka mukaan 86 prosenttia venezuelalaisista on sitä mieltä, että asiasta olisi pitänyt järjestää äänestys. Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia vastaajista pitää perustuslain uusimista tarpeettomana.

Maduro on perustellut päätöstään sillä, että perustuslain uudistus rauhoittaisi hallituksen vastaisten mielenosoitusten repimää maata.

Opposition mukaan Maduro haluaa ainoastaan vaikeuttaa vallanvaihtoa ja pitkittää presidenttikauttaan, jonka on määrä loppua tammikuussa 2019.

Opposition mukaan perustuslain uudistaminen myös sekoittaa lisää jo valmiiksi sekasorrossa olevaa maata.

Trump pelotteli äänestyksen alla: ”Obamacare on kuolema”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain senaatti äänestää tänään muun muassa paljon huomiota ja kiistoja herättäneestä terveydenhuoltouudistuksesta. Senaatti äänestää entisen presidentin Barack Obaman lippulaivaksi kutsutun Obamacaren kumoamisesta ilman, että korvaavaa terveydenhuollon järjestelmää on olemassa.

Presidentti Donald Trumpin aiemmin ajama uudistuspaketti kaatui viime viikolla senaatissa, kun sille ei löytynyt riittävästi tukea republikaanien omasta leiristä. Republikaaneilla on 52 paikkaa 100-paikkaisessa senaatissa. Demokraatit ovat kertoneet, etteivät he aio äänestää Obamacaren kaatamisen puolesta.

Trump on jylissyt kovasta tappiosta lähtien omilleen, että rivit on saatava kuntoon ja Obamacare on kaadettava.

– Obamacare on kuolema. Se on mennyttä. Nyt on meidän aikamme luoda suurenmoinen terveydenhuoltolaki amerikkalaisille, Trump vaati.

Jos senaatti kumoaa Obamacaren, alkaa tiivis keskustelu, todennäköisesti väittely, siitä, miten Trumpin hallinnon aiemmin esittämää uudistusta muutettaisiin.

Yhdysvaltain kongressin budjettitoimisto laski aiemmin, että Trumpin ehdotus lisäisi sellaisenaan ilman sairausvakuutusta olevien yhdysvaltalaisten määrää 17 miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2026 loppuun mennessä heitä olisi jo 32 miljoonaa, toimisto arvioi.

Senaatin republikaanijohtajat ovat kertoneet tiedostavansa, ettei heidän riveistään välttämättä löydy tarpeeksi kannatusta Obamacaren kaatamiseksi. Tähän mennessä kolmen republikaanin epäillään äänestävän kaatamista vastaan.

Trumpin yksi suurimmista kampanjalupauksista oli vuonna 2010 hyväksytyn terveydenhuoltojärjestelmän romuttaminen.

Taas lähtö yhdelle? – WP: Trump haluaa eroon oikeusministeristään

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja tämän neuvonantajat ovat keskustelleet mahdollisuudesta korvata oikeusministeri Jeff Sessions (kuvassa keskellä), kertovat asiasta perillä olevat lähteet Washington Postille.

Keskusteluissa on myös pohdittu, kuka voisi korvata Sessionsin, jos oikeusministeri eroaa tai erotetaan.

Lehden lähteiden mukaan Sessionsin korvaaminen on nähty osana Trumpin liittolaisten strategiaa, jolla he yrittävät erottaa erikoissyyttäjä Robert Muellerin. Muellerin johtama FBI:n tutkijaryhmä selvittää Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteyksiä Venäjään. Washington Post kertoi aiemmin, että jotkut Trumpin asianajajista etsisivät keinoja rajoittaa Muellerin tutkintaa.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi aikaisemmin New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Sessions jääväsi itsensä Venäjä-tutkinnasta maaliskuussa sen jälkeen, kun tapaamiset Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa tulivat julki. Lauantaina Washington Post kertoi lähteisiinsä viitaten, että Sessions keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa Trumpin vaalikampanjaan liittyvistä asioista viime vuonna.

Lähteiden mukaan Kisljak kertoi Moskovan esimiehilleen, että hän keskusteli kampanjaan liittyvistä asioista Sessionsin kanssa viime vuoden presidenttikilvan aikana. Lähteiden mukaan kaksikko keskusteli muun muassa Venäjälle poliittisesti tärkeistä asioista.

Sessions on aiemmin myöntänyt tavanneensa Kisljakin kahdesti, mutta hän on useasti kiistänyt keskustelleensa Kisljakin kanssa Trumpin kampanjasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Israel taipui: metallinpaljastimet poistuvat moskeijan edustalta

Kuva: Lehtikuva

Israel poistaa kiistanalaiset metallinpaljastimet Temppelivuoren al-Aqsan moskeijan sisäänkäynneiltä, kertoo muun muassa Washington Post. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu päätti metallinpaljastimien poistosta maanantaina, ja niitä alettiin poistaa heti varhain tiistaina aamulla.

Israelin viranomaiset asensivat metallinpaljastimet sen jälkeen, kun kolme Israelin arabia salakuljetti aseita moskeijaan ja ampui kaksi israelilaista poliisia. Lisääntyneet turvallisuustoimet Jerusalemin Temppelivuorella ovat lisänneet myös jännitteitä Israelin ja Jordanian välillä.

Jordanian virallisen uutiskanavan mukaan Jordanian kuningas Abdullah II vaati Netanjahua poistamaan nykyisen kriisin aiheuttajat. Päätös metallinpaljastimien poistosta tulikin pian, kun Israel ja Jordania lopettivat diplomaattiset keskustelunsa.

Pakistanissa tuhoisa pommi-isku – ainakin 26 kuollut ja yli 50 loukkaantunut

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Ainakin 26 ihmistä on kuollut ja yli 50 loukkaantunut pommi-iskussa Pakistanin Lahoressa, paikalliset viranomaiset kertovat.

Voimakas pommi räjähti Lahoren eteläosan vilkkaalla vihannestorilla. Alustavien tietojen mukaan kyseessä oli moottoripyörällä tehty itsemurhaisku.

Pakistanin Taleban ilmoittautui iskun tekijäksi.

Lahoren poliisin mukaan kuolleista ainakin kymmenen oli poliiseja.

Salainen yhteistyö voi maksaa autovalmistajille ”kymmeniä miljardeja euroja” – Merkelin toimisto vaatii perusteellista selvittämistä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mercedes-Benzin autoja valmistetaan Uudessakaupungissa.

Liittokansleri Angela Merkelin toimisto vaatii saksalaisten autonvalmistajien salaisen yhteistyön perusteellista selvittämistä.

Der Spiegel -lehti kertoi perjantaina, että Volkswagen, Audi, Porsche, BMW ja Mercedes-Benzin emoyhtiö Daimler ovat jo 1990-luvulta lähtien tehneet salaista yhteistyötä muun muassa viranomaisten harhauttamiseksi dieselajoneuvojen päästötesteissä.

– On selvää, että kaikki täytyy selvittää vaivoja säästämättä, Merkelin tiedottaja sanoi Berliinissä toimittajille.

Mahdolliset päästöhuijaukset voivat käydä saksalaisyrityksille kalliiksi, sillä kilpailuviranomaiset voivat periä yrityksiltä sakkona jopa kymmenen prosenttia niiden liikevaihdosta. Viime vuoden liikevaihtolukujen perusteella sakko voisi nousta jopa lähes 50 miljardiin euroon.

Volkswagen myönsi vuonna 2015 huijanneensa päästömittauksissa. Skandaalin on arvioitu maksaneen yritykselle kymmeniä miljardeja euroja.

EU-komission kilpailuviranomaiset kertoivat lauantaina tutkivansa tapausta, mutta eivät suostuneet mitenkään spekuloimaan tutkimusten tuloksilla.

BMW kiisti sunnuntaina juonittelusyytteet muiden autofirmojen kanssa. Yhtiön mukaan mitkään sen automalleista eivät riko säädöksiä.

Sopimukset ovat erittäin vakava isku koko saksalaisen autoteollisuuden uskottavuudelle.

Der Spiegelin mukaan yhtiöt olivat muun muassa sopineet asentavansa dieselautoihinsa kustannusten säästämiseksi pienemmän tankin päästöjä vähentävää AdBlue-liuosta kuin olisi ollut tarpeellista. Pienemmän liuostankin myötä autonvalmistajat saattoivat varata enemmän tilaa esimerkiksi autonkäyttäjien matkatavaroille.

Jotta puutteellisesti varustetut autot eivät jäisi kiinni päästötesteissä, autoihin asennettiin tietokoneohjelma, joka tunnisti mahdollisen testitilanteen ja muutti autojen toimintaa tilanteen mukaiseksi.

Päästöhuijausten ohella autofirmat tekivät Der Spiegelin mukaan salaista yhteistyötä myös muilla liiketoiminnan saroilla.

Tiedot päästöhuijausepäilyistä painoivat autonvalmistajien osakekurssit laskuun maanantaina. BMW:n osake menetti arvostaan 2,8 prosenttia, Daimler 2,7 prosenttia ja Volkswagen 1,4 prosenttia.

– Jos nämä tiedot osoittautuvat oikeiksi, tämä maksaa autovalmistajille kymmeniä miljardeja euroja, Nord/LB-pankin analyytikko Frank Schwope sanoi uutistoimisto AFP:lle.

– Kun otetaan huomioon aiempi dieselpäästöhuijausskandaali, tällaiset salaiset sopimukset ovat erittäin vakava isku koko saksalaisen autoteollisuuden uskottavuudelle, autoteollisuuden johtamiseen erikoistunut professori Stefan Bratzel puolestaan sanoi.

Autoteollisuus on Saksan suurin teollisuudenala. Autofirmojen salaisen yhteistyön arvioidaan nousevan näkyväksi teemaksi Saksan syyskuisissa liittopäivävaaleissa. Liittokansleri Merkelin haastajan, sosiaalidemokraattien Martin Schulzin mukaan autofirmojen huijaus on ”jättiläismäinen”, jos Der Spiegelin tiedot pitävät paikkansa.