“Havaittuja tulonjakaumia sekä tutkimuskirjallisuudessa estimoituja verojoustoja hyödyntämällä laskimme, että Suomen nykyinen ansiotulon ylin rajaveroprosentti ei ylitä verotulot maksimoivaa veroprosenttia. On siis todennäköistä, että ylintä tuloveroprosenttia laskemalla menettäisimme verotuloja.”

Tutkijat sanovat, että tällöin veronalennuksen hyvinvointivaikutus riippuisi siitä, kuinka paljon arvotetaan eri tulotasoilla olevien henkilöiden hyvinvointia.

“Toisin sanoen ylimmän rajaveroprosentin alentaminen ei ole automaattisesti kaikkien hyvinvointia lisäävä politiikkatoimi.”

He kuitenkin korostavat, miten laskuharjoitusta ei voida tulkita.

“Verotulot maksimoiva ylin tuloveroprosentti ei itsessään ole järkevä tavoite tai optimipiste johon pitäisi aktiivisesti pyrkiä. Julkisen vallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia, mikä on todennäköisesti eri asia kuin verotulojen maksimointi. Ei siis voida sanoa, että ylimmän rajaveroprosentin nostaminen verotulot maksimoivalle tasolle olisi yksiselitteisesti parasta mahdollista politiikkaa.”

Budjettiriihen alla käyty vääntöä ns. solidaarisuusverosta ja kuten tutkijat kirjoittavat siitä, pitäisikö suurituloisten ns. solidaarisuusveron tulorajan alun perin kahden vuoden määräajaksi sovitun laskun (90 000 eurosta 72 300 euroon) jatkamista tulkita verojen kiristämisenä vai ei.