“Kaikilla mittareilla kärkipäässä” – SDP:n Gustafsson puolustaa Savonlinnan kampusta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
– Koulutuksen taso ja valmistuminen ovat hyvää luokkaa ja opiskelijoiden merkitys kaupungille jättiluokkaa. Oli siis kaikki perusteet säilyttää kampus Savonlinnassa, sanoo vuosina 2011–2013 opetusministerinä asiassa vaikuttanut SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Savonlinnassa on toiminut noin 60 vuoden ajan opettajankoulutuslaitos, jossa opiskelee keskimäärin 850 opiskelijaa.

Neljä vuotta sitten Itä-Suomen yliopisto oli siirtämässä opettajankoulutusta Savonlinnasta Joensuuhun, mutta silloin opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) puuttui tilanteeseen ja esti siirron.

Opettajankoulutuksen jatkuminen on jälleen uhattuna Savonlinnassa.

Itä-Suomen yliopisto ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä selvityksen kaiken opettajankoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun. Toteutuessaan se tarkoittaisi opettajankoulutuksen loppua Savonlinnassa ja Savonlinnan kampuksen alasajoa. Päätöstä opettajankoulutuksen siirrosta odotetaan vielä tämän kevään aikana.

Painetta Savonlinnan kampuksella lisäävät Itä-Suomen yliopiston yt-neuvottelut, joiden piirissä on yhteensä 1 200 henkilöä.

“On tärkeä pyrkiä säilyttämään myös keskikokoisten kaupunkien elinvoima”

Jukka Gustafsson puolustaa edelleen vahvasti Savonlinnan kampusta.

– Savonlinnan opettajakoulutuksen kanssa tein paljon töitä yhteistyössä monien savonlinnalaisten, varsinkin kansanedustaja Jouni Backmanin kanssa, hän muistelee ministeriaikaansa (2011–2013).

Gustafsson kehuu Savonlinnan opettajankoulutusta.

– Se on kaikilla mittareilla kärkipäässä. Siellä muun muassa kolmasosalla valmistuneista on pätevyys liikkua luokanopettajatehtävästä aineenopettajan tehtäviin, erityisesti taito- ja taideaineissa. Se tuo kaivattua joustavuutta.

– Koulutuksen taso ja valmistuminen ovat siellä hyvää luokkaa ja opiskelijoiden merkitys tietysti Savonlinnalle jättiluokkaa.

Gustafssonin mukaan oli – ja on – kaikki perusteet säilyttää kampus Savonlinnassa.

– Eikä teoreettisen laskennallisen säästön takia siirtää, kun samanaikaisesti yhteiskunnan mahdolliset kokonaistappiot olisivat suuruusluokkaa kymmeniä miljoonia.

– On tärkeä pyrkiä säilyttämään myös keskikokoisten kaupunkien elinvoima, Jukka Gustafsson painottaa.

Kaupunginjohtaja: Keskittämispolitiikalla vakavia vaurioita Savonlinnan aluetaloudelle

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine yhtyy huoleen ja vaatii opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) puuttumaan opettajankoulutuksen tilanteeseen.

Jos yliopiston sallittaan tehdä siirto, se johtaisi Laineen mukaan julkistalouden kokonaisuuden näkökulmasta huonoon tulokseen.

– Seurauksena on toisaalle tyhjiä toimitiloja ja opiskelija-asuntoja sekä toisaalle tarve investoida uusiin toimitiloihin ja opiskelija-asuntoihin, joista aiheutuu yhteiskunnalle noin 50–60 miljoonan euron vastuut, Laine laskee.

– Hämmästelen, että maan hallitus on tähän saakka ollut näin passiivinen asiassa. Edellisen hallituksen opetusministeri vihelsi pilliin heti ja esti viimeksi näiden isojen tappioiden syntymisen julkistaloudelle.

Opettajankoulutuksen siirtoa voisi verrata väkilukusuhteessa siihen, jos Helsingistä siirrettäisiin puolet Helsingin yliopistosta Tampereelle.

Kaupunginjohtaja Laineen mukaan keskittämispolitiikalla aiheutettaisiin vakavia vaurioita Savonlinnan kaupungin aluetaloudelle, jossa haasteita riittää nyt muutenkin.

– Opettajankoulutuksen siirtoa voisi verrata väkilukusuhteessa siihen, jos Helsingistä siirrettäisiin puolet Helsingin yliopistosta Tampereelle, hän havainnollistaa.

Citygroup: Trumpin valintaa saattaa seurata globaali taantuma

Kuva: Getty Images / AFP
35855875
Donald Trump piti eilen puhetta Manchersterissa, New Hampshiressa.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi voisi johtaa globaaliin taantumaan, varoittaa pankkijätti Citigroup. Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin lukeutuva investointipankki julkisti arvionsa torstaina.

Trumpin voitto voisi arvion mukaan laskea globaalia bruttokansantuotteen kasvua jopa 0,8 prosenttiyksikköä muun muassa epävarmuuden lisääntymisen takia.

Hillary Clintonin voitto sen sijaan saattaisi Citigroupin mukaan johtaa suurempaan poliittiseen jatkuvuuteen ja sitä myöten suurempaan varmuuteen markkinoilla.

Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter sanoi, että marraskuun presidentinvaalit ovat suuri epävarmuuden aihe maailmantaloudelle.

Presidentinvaalien kampanja sai torstaina entistäkin synkempiä sävyjä. Sekä Clinton että Trump syyttivät toisiaan rasismista. Clintonin mukaan Trump flirttailee rasismin ja vainoharhaisten ajatusten kanssa.

Trump puolestaan väitti, että Clinton on rasisti ja että Bill ja Hillary Clintonin säätiö on “rikollinen hanke”.

New York Times -lehti arvioi torstaina, että republikaanien ehdokkaalla Trumpilla on 12 prosentin mahdollisuus voittaa demokraattipuolueen Clinton presidentinvaaleissa.

AVAINSANAT

2 000:lle 560 euroa kuukaudessa verottomana – perustulokokeilu alkaa

PAPERS, MONEY, CALCULATOR AND PENCIL

laskea laskuri euro seteli harmaa talous *** Local Caption *** 234 ti 10.12.2013 dem s 5 pääkkäri
Perustulokokeilu alkaa 2 000 kokeilijan voimin.

Hallituksen ohjelmaan sisältyvä perustulokokeilun valmistelu etenee. Kokeilulla on tarkoitus tutkia muun muassa, voisiko perustulolla vähentää sosiaaliturvan kannustinloukkuja.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Ajatuksena on muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Myös byrokratian vähentäminen ja etuuksien yksinkertaistaminen ovat asialistalla.

Mukaan kokeiluun otettaisiin Kelan työttömyysturvaa saavia koehenkilöitä. Kohdejoukosta poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä.

Osallistuminen olisi pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä.
Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

Koska kokeilu olisi pakollinen, alimman kokeiltavan perustulon taso tulisi asettaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasoa vastaavaksi.

Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, ja se maksettaisiin Kelan kukkarosta.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa. Mukana kokeilussa eivät olisi sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei tavoitella. Kokeilu ei koskisi siis esimerkiksi vanhuseläkkeellä olevia tai opiskelijoita.

Ministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle.

Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Tommi Forsman

 

AVAINSANAT

Kommentti: Kelpaisiko työkokeilu 960 euron kuukausiliksalla – sen päälle duuniin tai kouluun?

Late constructing # 5 
työ työkuva työmies rakennusteollisuus talon rakentaminen työmaa työturvallisuus asuntorakentaminen rakentaminen

Rakennusala teki jotain sellaista, joka sai heti vetelät housuihin ainakin Eteläranta kympin herrojen konttorissa. Saattaa olla, että Hakaniemessäkin nosteltiin kulmakarvoja.

Kenties ja äkkiä arvioiden uusinta uutta ja kuuminta hottia rakennusalan uudessa työehtosopimuksessa on hirvittävän paljon turhanaikaista parranpärinää aiheuttanut työkokeilu.

Yhtäkkiä se onkin kuin taikaiskusta sovittu. Raksaduunia pelkäämätön voi kokeilla alan hommia noin 960 euron kuukausiliksalla. Ehdoista sovitaan aina luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Palkka on kuusi euroa tunnilta eli 960 euroa kuukaudessa. Jos lisiä tarvitaan, ne maksetaan. Kokeilu kestää puoli vuotta, jonka jälkeen kisälli voi siirtyä joko opiskelemaan tai suoraan duuniin.  Eikä kokeilu katso ikää.

Nyt alaa tunteva mahdollinen lukijani ei usko silmiään. Eikö tähän tarvitakaan palkkatukia? Eikä työvoimahallinnon byrokratiaa?

Ei tarvita. Riittää, että sinulla on pyrkyä ja intoa alalle. Ja kaksi kättä. Haalarit ja “black and deckerin” tarjoaa työnantaja. Ja vielä kypärän nupin suojaksi.

Sopimus kokonaisuudessaan on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

Jaa, että miksi nyt tällaista? Siksi, että alalla vallitsee korkeasuhdanne ja työvoimapula. Virolaiset työmaakopitkin ovat jo tyhjenneet Suomen lautoille.

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

tyomaakyparaflander
Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.
Tiedotteen mukaan alan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 työntekijää.

– Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä, vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari tiedotteessa.

Osapuolten mukaan alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksista neuvotellaan erikseen.
RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan toiveissa on, että rakennusalan neuvottelutulos otetaan osaksi kilpailukykysopimusta.

– Uskon, että se tullaan laskemaan mukaan 90 prosentin kattavuuteen, Pipatti kommentoi STT:lle.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan neuvottelutulos on alan kannalta parempi vaihtoehto, otetaan se sitten mukaan kiky-sopimukseen tai ei.