”Kaikilla mittareilla kärkipäässä” – SDP:n Gustafsson puolustaa Savonlinnan kampusta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
– Koulutuksen taso ja valmistuminen ovat hyvää luokkaa ja opiskelijoiden merkitys kaupungille jättiluokkaa. Oli siis kaikki perusteet säilyttää kampus Savonlinnassa, sanoo vuosina 2011–2013 opetusministerinä asiassa vaikuttanut SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Savonlinnassa on toiminut noin 60 vuoden ajan opettajankoulutuslaitos, jossa opiskelee keskimäärin 850 opiskelijaa.

Neljä vuotta sitten Itä-Suomen yliopisto oli siirtämässä opettajankoulutusta Savonlinnasta Joensuuhun, mutta silloin opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) puuttui tilanteeseen ja esti siirron.

Opettajankoulutuksen jatkuminen on jälleen uhattuna Savonlinnassa.

Itä-Suomen yliopisto ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä selvityksen kaiken opettajankoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun. Toteutuessaan se tarkoittaisi opettajankoulutuksen loppua Savonlinnassa ja Savonlinnan kampuksen alasajoa. Päätöstä opettajankoulutuksen siirrosta odotetaan vielä tämän kevään aikana.

Painetta Savonlinnan kampuksella lisäävät Itä-Suomen yliopiston yt-neuvottelut, joiden piirissä on yhteensä 1 200 henkilöä.

”On tärkeä pyrkiä säilyttämään myös keskikokoisten kaupunkien elinvoima”

Jukka Gustafsson puolustaa edelleen vahvasti Savonlinnan kampusta.

– Savonlinnan opettajakoulutuksen kanssa tein paljon töitä yhteistyössä monien savonlinnalaisten, varsinkin kansanedustaja Jouni Backmanin kanssa, hän muistelee ministeriaikaansa (2011–2013).

Gustafsson kehuu Savonlinnan opettajankoulutusta.

– Se on kaikilla mittareilla kärkipäässä. Siellä muun muassa kolmasosalla valmistuneista on pätevyys liikkua luokanopettajatehtävästä aineenopettajan tehtäviin, erityisesti taito- ja taideaineissa. Se tuo kaivattua joustavuutta.

– Koulutuksen taso ja valmistuminen ovat siellä hyvää luokkaa ja opiskelijoiden merkitys tietysti Savonlinnalle jättiluokkaa.

Gustafssonin mukaan oli – ja on – kaikki perusteet säilyttää kampus Savonlinnassa.

– Eikä teoreettisen laskennallisen säästön takia siirtää, kun samanaikaisesti yhteiskunnan mahdolliset kokonaistappiot olisivat suuruusluokkaa kymmeniä miljoonia.

– On tärkeä pyrkiä säilyttämään myös keskikokoisten kaupunkien elinvoima, Jukka Gustafsson painottaa.

Kaupunginjohtaja: Keskittämispolitiikalla vakavia vaurioita Savonlinnan aluetaloudelle

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine yhtyy huoleen ja vaatii opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) puuttumaan opettajankoulutuksen tilanteeseen.

Jos yliopiston sallittaan tehdä siirto, se johtaisi Laineen mukaan julkistalouden kokonaisuuden näkökulmasta huonoon tulokseen.

– Seurauksena on toisaalle tyhjiä toimitiloja ja opiskelija-asuntoja sekä toisaalle tarve investoida uusiin toimitiloihin ja opiskelija-asuntoihin, joista aiheutuu yhteiskunnalle noin 50–60 miljoonan euron vastuut, Laine laskee.

– Hämmästelen, että maan hallitus on tähän saakka ollut näin passiivinen asiassa. Edellisen hallituksen opetusministeri vihelsi pilliin heti ja esti viimeksi näiden isojen tappioiden syntymisen julkistaloudelle.

Opettajankoulutuksen siirtoa voisi verrata väkilukusuhteessa siihen, jos Helsingistä siirrettäisiin puolet Helsingin yliopistosta Tampereelle.

Kaupunginjohtaja Laineen mukaan keskittämispolitiikalla aiheutettaisiin vakavia vaurioita Savonlinnan kaupungin aluetaloudelle, jossa haasteita riittää nyt muutenkin.

– Opettajankoulutuksen siirtoa voisi verrata väkilukusuhteessa siihen, jos Helsingistä siirrettäisiin puolet Helsingin yliopistosta Tampereelle, hän havainnollistaa.

Käänne parempaan – USU: Yt-neuvottelujen piirissä harvinaisen vähän ihmisiä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SAK:n tuoreen puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä oli Suomessa tammi–kesäkuussa 2017 reilusti alle 20 000.

Edellisen kerran yhtä vähän yt-neuvotteluiden piirissä olevia on ollut vuonna 2008. Henkilöstön vähennystarve viimeisen puolivuotiskauden aikana on ollut yt-neuvotteluissa alle 4 000 henkilöä. Määrä on alhaisin peräti 12 vuoteen.

Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on myös irtisanottu ihmisiä vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2006: hiukan yli 2 000 henkilöä tammi–kesäkuussa 2017.

Sekä SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm että Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat sitä mieltä, että luvut kertovat selvästi Suomen talouden käänteestä parempaan.

– Tilastot kertovat, että tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut, eikä henkilöstön vähentämistarpeita aiempien heikkojen vuosien tapaan ole, Pentikäinen toteaa.

”Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassa” – SAK esittää 50 miljoonaa aikuisohjelmaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Se suunnattaisiin Perustaitotakuu-ohjelmaan, joka kattaisi pelkän peruskoulun varaan jääneen työikäisen väestön. Ohjelman avulla parannettaisiin puutteellisten perustaitojen varassa olevien aikuisten osaamista.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa Suomessa olevan 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto.

– Hallituksen tulisi nostaa aikuisten koulutusvelan lyhentäminen työllisyyspolitiikan keskiöön. SAK:n ehdottamalla määrärahalla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään, hän laskee.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste vuonna 2015 jäi 43,7 prosenttiin, kun se keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli 67,2 prosenttia (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto).

Hallitus toimii kuin työpaikkojen rakenne ei olisi muuttunut.

Vähän koulutettujen työnsaantia vaikeuttaa erityisesti työpaikkarakenteen muutos. Suomesta on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin riittää perusasteen koulutus. Samalla työpaikat ovat keskittyneet muutamaan kasvukeskukseen.

Siekkisen mukaan hallitus toimii työllisyyspolitiikassaan ikään kuin työpaikkojen rakenne ei olisi vuosikymmeniin muuttunut.

– Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Rankaisemisen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään omaehtoiseen ja sivutoimiseen koulutukseen.

Työllisten ja työpaikkojen määrän ja rakenteen kehitystä on selvittänyt tilastotutkija Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat -tutkimuksessaan. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, joka selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.

Dome Karukoski sai kunniatehtävän – Deadline: Ohjaa Tolkienin elämästä kertovan elokuvan

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomalaisohjaaja Dome Karukoski on valittu ohjaamaan maailman tunnetuimmasta fantasiakirjailijasta J.R.R. Tolkienista kertovaa elämäkerrallista elokuvaa, kertoo viihdesivusto Deadline.

STT on saanut asialle vahvistuksen, mutta ei ole vielä tavoittanut Karukoskea kommentoimaan asiaa.

Karukoski on ohjannut muun muassa elokuvat Tyttö sinä olet tähti, Tummien perhosten koti, Kielletty hedelmä, Napapiirin sankarit, Leijonasydän, Mielensäpahoittaja ja Tom of Finland.

Deadline kertoo, että elokuvaan etsitään parhaillaan näyttelijöitä. Elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat David Gleeson ja Stephen Beresford.

Deadlinen mukaan elokuva on tutkimusmatka J.R.R. Tolkienin nuoruusvuosiin ja kertoo siitä, kuinka hän löytää ystäviä, rakkauden ja taiteellisen inspiraationsa kaltaistensa hylkiöiden joukosta koulussa.

Ystävyys joutuu kuitenkin koetukselle, kun ensimmäinen maailmansota puhkeaa.

Tapahtumat ovat toimineet myös inspiraationa Tolkienin tunnetuimmille Keski-Maa-aiheisille teoksille kuten Taru sormusten herrasta, Hobitti eli sinne ja takaisin sekä Silmarillion.

Lännen Media: Ruuhka purettu Maahanmuuttovirastossa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Maahanmuuttovirasto on saanut purettua poliisilta vuodenvaihteessa siirtyneiden hakemusten ruuhkan. Asiasta kertovan Lännen Median mukaan poliisilta siirtyi noin 9 000 keskeneräistä hakemusta, kun ulkomaalaislupa-asiat keskitettiin virastolle.

Poliisilta siirtyneet hakemukset koskivat pääasiassa oleskeluluvan jatkolupaa, pysyvää oleskelulupaa sekä EU-kansalaisten asioita.

Maahanmuuttovirasto sai Lännen Median mukaan hakijoilta paljon yhteydenottoja hakemusten käsittelyn venyessä.

Vuoden vaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella haetaan muun muassa yhdenvertaisuutta, sillä aiemmin hakemusten käsittelyajat vaihtelivat poliisipiireittäin reippaastikin. Muutokselta odotetaan myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Taas lähtö yhdelle? – WP: Trump haluaa eroon oikeusministeristään

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja tämän neuvonantajat ovat keskustelleet mahdollisuudesta korvata oikeusministeri Jeff Sessions (kuvassa keskellä), kertovat asiasta perillä olevat lähteet Washington Postille.

Keskusteluissa on myös pohdittu, kuka voisi korvata Sessionsin, jos oikeusministeri eroaa tai erotetaan.

Lehden lähteiden mukaan Sessionsin korvaaminen on nähty osana Trumpin liittolaisten strategiaa, jolla he yrittävät erottaa erikoissyyttäjä Robert Muellerin. Muellerin johtama FBI:n tutkijaryhmä selvittää Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteyksiä Venäjään. Washington Post kertoi aiemmin, että jotkut Trumpin asianajajista etsisivät keinoja rajoittaa Muellerin tutkintaa.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi aikaisemmin New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Sessions jääväsi itsensä Venäjä-tutkinnasta maaliskuussa sen jälkeen, kun tapaamiset Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa tulivat julki. Lauantaina Washington Post kertoi lähteisiinsä viitaten, että Sessions keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa Trumpin vaalikampanjaan liittyvistä asioista viime vuonna.

Lähteiden mukaan Kisljak kertoi Moskovan esimiehilleen, että hän keskusteli kampanjaan liittyvistä asioista Sessionsin kanssa viime vuoden presidenttikilvan aikana. Lähteiden mukaan kaksikko keskusteli muun muassa Venäjälle poliittisesti tärkeistä asioista.

Sessions on aiemmin myöntänyt tavanneensa Kisljakin kahdesti, mutta hän on useasti kiistänyt keskustelleensa Kisljakin kanssa Trumpin kampanjasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.