reijo_frank

Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ja pakottavat uusimaan opetusta

Kuva: Lehtikuva
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.

Opettajat ovat kantaneet luokkaan yli 200 kiloa painavan Beatbox-nojailutason keskustelupaneeleita varten. Etu-Töölön lukion luokkahuone on toistaiseksi sekamelska, mutta siitä on kovaa vauhtia muotoutumassa startup-hautomoa muistuttava tila. Huoneen etuosassa on iso näyttö ja sivustalta löytyy kannettavia tietokoneita ja istuintyynyjä opiskelijoille.

Paperivetoiset ylioppilaskirjoitukset ovat aiemmin hidastaneet lukio-opetuksen sähköistämistä, mutta sähköistyvät yo-kokeet panevat koulut muuttamaan opetustyyliään. Huhtikuussa sähköisiä kirjoituksia harjoitellaan kouluissa kenraaliharjoituksessa, ja ensi syksynä maantiede, filosofia ja saksa kirjoitetaan jo kaikkialla sähköisesti.

Kannettavat ja tabletit osa arkea

Ylioppilastutkinnon muutos on taitekohta, joka pakottaa ajattelemaan koulutusta uusiksi. Koulutuksesta pitäisi tulla yhä vähemmän opettajavetoista, jotta tietotekniikan käyttö heijastaisi työelämää.

Etu-Töölön lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Thomas Helminen kertoo, että kannettavat tietokoneet, kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmat, Excel-taulukkolaskentaohjelma ja tehtävien työstäminen jaetuissa tiedostoissa näkyvät yhä enemmän koulun oppilaiden arjessa.

Rehtori Marja Honkaheimo toteaa, että myös koulutusjärjestelmän on muututtava.

– Jos ajatellaan vaikka Ylioppilastutkintolautakuntaa, se oli aiemmin omassa norsunluutornissaan. Nyt kouluja kuunnellaan ja toimintaa kehitetään yhä enemmän palautteen perusteella, Honkaheimo kertoo.

Uhakana digikuilu

Opetushallituksen ylitarkastajan Kimmo Oksasen mukaan jokaisen paikkakunnan lukio-opettajista löytyy digitalisaatiosta innostunut porukka. Pahimmillaan vähemmän ja enemmän innostuneiden opettajien oppilaiden välille voi syntyä digikuilu.

Oksanen kertoo, että innokkaimpia muutoksen airuita ovat yli 50-vuotiaat naisopettajat. Varauksellisimmin uusiin välineisiin suhtautuvat vanhaan perusopetukseen tottuneet oppilaat ja pedagogisesti vähemmän kypsät opettajat.

– Selvitysten perusteella 40 prosenttia vastavalmistuneista opettajistakin valmistuu niin, että he eivät ole juurikaan käyttäneet tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Kun he tulevat kouluun, he ovat pedagogisesti vielä aika raakileita ja heillä on kynnys ottaa uutta tekniikkaa käyttöön.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan siirtyminen sähköisyyteen edistyy lukioissa hyvin.

– Teknisten valmistelujen vaihe näyttää hyvältä, koska kurssikoejärjestelmää käytetään paljon.

”Opetussunnitelman muututtava”

Etu-Töölön lukiossa on vain pari päivää aiemmin järjestetty sähköinen koe, jossa koneet eivät yhdistyneet aluksi verkkoon. Lopulta järjestelmä hukkasi oppilaiden vastaukset bittiavaruuteen, ja koe muutettiin kynä- ja paperivetoiseksi.

Vastoinkäymisistä huolimatta Etu-Töölössä haaveillaan lukiosta, jossa erilleen rajautuneet oppiaineet rajoittaisivat oppimista jatkossa yhä vähemmän.

Kuvaamataidon ja maantiedon tunnilla oppilaat voisivat suunnitella esimerkiksi pilvenpiirtäjän kaupunkiin. Matematiikan opettajan avustuksella oppilaat voisivat laskea tarvittavat tilavuudet ja varjojen pituudet.

– Uusi opetussuunnitelma oli päivitys vanhaan pienillä viilauksilla. Toivottavasti tulevaisuudessa oppilaan pitäisi tiettyjen kurssien suorittamisen sijaan osoittaa, että hän on oppinut tietyt asiat, opettaja Juhani Kivimäki sanoo.

Ylioppilaskirjoituksissa on tänään maanantaina vuorossa vieraan kielen kuullunymmärtämiskoe.

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Keskustelua aiheesta

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta

Jytyn Pihlajamäki: ”Naisvaltaisille matalapalkka-aloille muita korkeammat korotukset”

Kuva: jyty
Jytyn jäsenkyselystä selvisi jäsenten voimakas tuki lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, Maija Pihlajamäki toteaa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.

Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Etätyöhön toivotaan uusia määräyksiä.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Keskustelua aiheesta