ehdokasmainos

Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ja pakottavat uusimaan opetusta

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160214 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset patistavat lukioita muuttamaan opetustyyliä. Lukiolainen, oppilaskunnan puheenjohtaja Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiossa Helsingissä keskiviikkona 10. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.

Opettajat ovat kantaneet luokkaan yli 200 kiloa painavan Beatbox-nojailutason keskustelupaneeleita varten. Etu-Töölön lukion luokkahuone on toistaiseksi sekamelska, mutta siitä on kovaa vauhtia muotoutumassa startup-hautomoa muistuttava tila. Huoneen etuosassa on iso näyttö ja sivustalta löytyy kannettavia tietokoneita ja istuintyynyjä opiskelijoille.

Paperivetoiset ylioppilaskirjoitukset ovat aiemmin hidastaneet lukio-opetuksen sähköistämistä, mutta sähköistyvät yo-kokeet panevat koulut muuttamaan opetustyyliään. Huhtikuussa sähköisiä kirjoituksia harjoitellaan kouluissa kenraaliharjoituksessa, ja ensi syksynä maantiede, filosofia ja saksa kirjoitetaan jo kaikkialla sähköisesti.

Kannettavat ja tabletit osa arkea

Ylioppilastutkinnon muutos on taitekohta, joka pakottaa ajattelemaan koulutusta uusiksi. Koulutuksesta pitäisi tulla yhä vähemmän opettajavetoista, jotta tietotekniikan käyttö heijastaisi työelämää.

Etu-Töölön lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Thomas Helminen kertoo, että kannettavat tietokoneet, kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmat, Excel-taulukkolaskentaohjelma ja tehtävien työstäminen jaetuissa tiedostoissa näkyvät yhä enemmän koulun oppilaiden arjessa.

Rehtori Marja Honkaheimo toteaa, että myös koulutusjärjestelmän on muututtava.

– Jos ajatellaan vaikka Ylioppilastutkintolautakuntaa, se oli aiemmin omassa norsunluutornissaan. Nyt kouluja kuunnellaan ja toimintaa kehitetään yhä enemmän palautteen perusteella, Honkaheimo kertoo.

Uhakana digikuilu

Opetushallituksen ylitarkastajan Kimmo Oksasen mukaan jokaisen paikkakunnan lukio-opettajista löytyy digitalisaatiosta innostunut porukka. Pahimmillaan vähemmän ja enemmän innostuneiden opettajien oppilaiden välille voi syntyä digikuilu.

Oksanen kertoo, että innokkaimpia muutoksen airuita ovat yli 50-vuotiaat naisopettajat. Varauksellisimmin uusiin välineisiin suhtautuvat vanhaan perusopetukseen tottuneet oppilaat ja pedagogisesti vähemmän kypsät opettajat.

– Selvitysten perusteella 40 prosenttia vastavalmistuneista opettajistakin valmistuu niin, että he eivät ole juurikaan käyttäneet tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Kun he tulevat kouluun, he ovat pedagogisesti vielä aika raakileita ja heillä on kynnys ottaa uutta tekniikkaa käyttöön.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan siirtyminen sähköisyyteen edistyy lukioissa hyvin.

– Teknisten valmistelujen vaihe näyttää hyvältä, koska kurssikoejärjestelmää käytetään paljon.

“Opetussunnitelman muututtava”

Etu-Töölön lukiossa on vain pari päivää aiemmin järjestetty sähköinen koe, jossa koneet eivät yhdistyneet aluksi verkkoon. Lopulta järjestelmä hukkasi oppilaiden vastaukset bittiavaruuteen, ja koe muutettiin kynä- ja paperivetoiseksi.

Vastoinkäymisistä huolimatta Etu-Töölössä haaveillaan lukiosta, jossa erilleen rajautuneet oppiaineet rajoittaisivat oppimista jatkossa yhä vähemmän.

Kuvaamataidon ja maantiedon tunnilla oppilaat voisivat suunnitella esimerkiksi pilvenpiirtäjän kaupunkiin. Matematiikan opettajan avustuksella oppilaat voisivat laskea tarvittavat tilavuudet ja varjojen pituudet.

– Uusi opetussuunnitelma oli päivitys vanhaan pienillä viilauksilla. Toivottavasti tulevaisuudessa oppilaan pitäisi tiettyjen kurssien suorittamisen sijaan osoittaa, että hän on oppinut tietyt asiat, opettaja Juhani Kivimäki sanoo.

Ylioppilaskirjoituksissa on tänään maanantaina vuorossa vieraan kielen kuullunymmärtämiskoe.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Puolustus: Peltomäen vaikutusmahdollisuus oli vain teoreettinen

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
LKS 20160929  Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki  Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa.

Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen vaikutusmahdollisuudet rakennus- ja kaava-asioissa ovat olleet puhtaasti teoreettisia, katsoo hänen puolustuksensa.

Syytettyinä olevat Peltomäki ja arkkitehtitoimisto Forma-Futuranomistaja Leila Tuominen vastaavat tänään Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjän asiaesittelyyn. Peltomäkeä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomista taas syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta.

Yli 600 alaista

Puolustuksen mukaan Peltomäellä oli apulaiskaupunginjohtajana 625 alaista, jotka ovat tehneet konkreettisen työn, eikä yksikään kaava synny pelkästään apulaiskaupunginjohtajan tahtotilalla.

– Hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa Forma-Futuraa koskeviin kaavamuutosasioihin, sanoi Peltomäen asianajaja Riitta Leppiniemi oikeudessa.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura on toiminut kaavamuutoksen hakijan palkkaamana suunnittelijana tai konsulttina yhteensä kymmenessä kaavamuutosasiassa, jotka Peltomäki on esitellyt Vantaan kaupunginhallitukselle.

Syyttäjän mukaan apulaiskaupunginjohtajan toimivaltaan kuuluu myös oikeus muuttaa kaavaehdotuksia, jotka hän esittelee kaupunginhallitukselle. Lisäksi syyttäjän mukaan Peltomäki olisi myös suoranaisesti ehdottanut Forma-Futuraa Kaivokselan kirkon suunnittelijaksi. Puolustus kiistää tämänkin.

“Lainat eivät ole etuja”

Puolustus kiisti kaikki syytteet myös siitä, että Peltomäki olisi saanut etuja Tuomiselta.

– Peltomäki ei ole ottanut tai hyväksynyt mitään Tuomisen ja Forma-Futuran antamia lahjoja tai etuja itselleen tai muille, Leppiniemi sanoi.
– Kyseessä olevat lainat, matkat ja asuminen eivät ole oikeudettomia etuja, hän jatkoi.

Tosin puolustus myöntää sen, että Peltomäki on saanut syytettä koskevana aikana 2007–2011 yhteensä yli 110 000 euroa lainaa Tuomiselta, mutta ei ole voinut maksaa tätä takaisin, koska joutui eroamaan kaupungin palveluksesta vuonna 2011.

Puolustus kiisti myös muun muassa sen, että Forma-Futuran Peltomäelle Vantaan Piikujalta vuokraaman 140 neliömetrin asunnon 850 euron vuokra olisi ollut markkinahintaa halvempi.

Syyttäjän mukaan sopiva markkinahinta olisi ollut vähintään vajaat 1 400 euroa kuussa.

Olli-Pekka Paajanen

 

Opetushallituksen pääjohtajaksi entinen kokoomusministeri

Kuva: lehtikuva / jarmo stenmark

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) on nimitetty Opetushallituksen pääjohtajaksi.

Valintaryhmän esitys pääjohtajaksi oli yksimielinen.

Heinonen oli kansanedustajana vuosina 1995–2002. Hän oli opetusministeri Ahon hallituksessa  ja Lipposen ensimmäisessä hallituksessa. Lipposen II hallituksessa hän oli liikenneministeri ja liikenne- ja viestintäministeri.

Hän jätti poliitikon uran vuosituhannen alussa Sonera-kohun jälkeen.

Keskustelua aiheesta

No johan pamahti yllättävä laskelma perustulosta – “Wahlroosin malli pistäisi rikkaat maksumiehiksi”

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
wahlrooslk
Menivätköhän laskelmasi ihan oikein, Börn Wahlroos?

Mitäs tämä nyt on? Kelan tutkijan Ville-Veikko Pulkan mukaan rahapösö Björn “Nalle” Wahlroosin Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlissa esittelemä perustulomalli saattelisikin rikkaat nykyistä paljon kireämmän verotuksen piiriin.

Harva uskoo Wahlroosin solidaarisuuteen vähäosaisia kohtaan, semminkin, kun hän hiljattain muutti veropakolaiseksi Ruotsiin. Siksi tämmöinen päätelmä kohottaa kulmakarvoja. Walhrooshan esitteli tutkijan mukaan ensimmäisen kerran perustulomalliaan jo 2001 Demokraatin edeltäjän Uutispäivä Demarin haastattelussa. Jo silloin Wahlroosin malli herätti kansainvälistäkin kohua.

Mallissa Wahlroos hahmotteli 850-1000 euron perustuloa, joka korvaisi useita muita sosiaalietuuksia. Tavallaan hän toisti mallinsa Liikemiesyhdistyksen juhlassa. Uusi kohu oli valmis.

– Jotta 1000 euron perustulolla voitaisiin lisätä työnteon taloudellista kannustavuutta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla samalla, kun työehtosopimusjärjestelmää heikennetään, olisi pienituloisten verotusta kevennettävä merkittävästi.

– Hyvätuloiset olisi laitettava perustulon maksumiehiksi tai etsittävä kokonaan uusia rahoitustapoja perustulolle, tutkija Pulkka kirjoittaa.

Vaikka muut etuudet korvaava 1000 euron perustulo parantaisi monen yksinasuvan perusturvan saajan tilannetta, olisivat etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat yksinhuoltajat ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat henkilöt Pulkan mukaan mallin merkittäviä häviäjiä.

– Tällaista mallia ei voisi kuvata sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, sillä työnteon taloudellinen kannustavuus paranisi tällöin sosiaaliturvan heikentämisen kautta, Pulkka päättelee.

Jos rikkaat eivät kustantaisi perustuloa, ei siitä olisi köyhille mitään hyötyä, Pulkka päättelee.

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä osallistuu Shimon Peresin hautajaisiin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20160310 Pääministeri Juha Sipilä eduskunnan suullisella kyselytunnilla 10. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Juha Sipilä matkustaa Israeliin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu Israelin entisen presidentin Shimon Peresin hautajaisiin huomenna Suomen edustajana. Sipilä kertoo asiasta Twitterissä.

– Shimon Peres oli yksi aikakautemme merkittävistä valtiomiehistä ja Lähi-idän rauhanprosessin rakentajista, Sipilä kommentoi tiedotteessaan.

Uutistoimisto AFP kertoi eilen, että Peresin hautajaisiin osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä Britannian prinssi Charles. Lisäksi paikalle ovat tulossa Yhdysvaltojen demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ja hänen miehensä, ex-presidentti Bill Clinton.