Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ja pakottavat uusimaan opetusta

Kuva: Lehtikuva
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.

Opettajat ovat kantaneet luokkaan yli 200 kiloa painavan Beatbox-nojailutason keskustelupaneeleita varten. Etu-Töölön lukion luokkahuone on toistaiseksi sekamelska, mutta siitä on kovaa vauhtia muotoutumassa startup-hautomoa muistuttava tila. Huoneen etuosassa on iso näyttö ja sivustalta löytyy kannettavia tietokoneita ja istuintyynyjä opiskelijoille.

Paperivetoiset ylioppilaskirjoitukset ovat aiemmin hidastaneet lukio-opetuksen sähköistämistä, mutta sähköistyvät yo-kokeet panevat koulut muuttamaan opetustyyliään. Huhtikuussa sähköisiä kirjoituksia harjoitellaan kouluissa kenraaliharjoituksessa, ja ensi syksynä maantiede, filosofia ja saksa kirjoitetaan jo kaikkialla sähköisesti.

Kannettavat ja tabletit osa arkea

Ylioppilastutkinnon muutos on taitekohta, joka pakottaa ajattelemaan koulutusta uusiksi. Koulutuksesta pitäisi tulla yhä vähemmän opettajavetoista, jotta tietotekniikan käyttö heijastaisi työelämää.

Etu-Töölön lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Thomas Helminen kertoo, että kannettavat tietokoneet, kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmat, Excel-taulukkolaskentaohjelma ja tehtävien työstäminen jaetuissa tiedostoissa näkyvät yhä enemmän koulun oppilaiden arjessa.

Rehtori Marja Honkaheimo toteaa, että myös koulutusjärjestelmän on muututtava.

– Jos ajatellaan vaikka Ylioppilastutkintolautakuntaa, se oli aiemmin omassa norsunluutornissaan. Nyt kouluja kuunnellaan ja toimintaa kehitetään yhä enemmän palautteen perusteella, Honkaheimo kertoo.

Uhakana digikuilu

Opetushallituksen ylitarkastajan Kimmo Oksasen mukaan jokaisen paikkakunnan lukio-opettajista löytyy digitalisaatiosta innostunut porukka. Pahimmillaan vähemmän ja enemmän innostuneiden opettajien oppilaiden välille voi syntyä digikuilu.

Oksanen kertoo, että innokkaimpia muutoksen airuita ovat yli 50-vuotiaat naisopettajat. Varauksellisimmin uusiin välineisiin suhtautuvat vanhaan perusopetukseen tottuneet oppilaat ja pedagogisesti vähemmän kypsät opettajat.

– Selvitysten perusteella 40 prosenttia vastavalmistuneista opettajistakin valmistuu niin, että he eivät ole juurikaan käyttäneet tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Kun he tulevat kouluun, he ovat pedagogisesti vielä aika raakileita ja heillä on kynnys ottaa uutta tekniikkaa käyttöön.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan siirtyminen sähköisyyteen edistyy lukioissa hyvin.

– Teknisten valmistelujen vaihe näyttää hyvältä, koska kurssikoejärjestelmää käytetään paljon.

”Opetussunnitelman muututtava”

Etu-Töölön lukiossa on vain pari päivää aiemmin järjestetty sähköinen koe, jossa koneet eivät yhdistyneet aluksi verkkoon. Lopulta järjestelmä hukkasi oppilaiden vastaukset bittiavaruuteen, ja koe muutettiin kynä- ja paperivetoiseksi.

Vastoinkäymisistä huolimatta Etu-Töölössä haaveillaan lukiosta, jossa erilleen rajautuneet oppiaineet rajoittaisivat oppimista jatkossa yhä vähemmän.

Kuvaamataidon ja maantiedon tunnilla oppilaat voisivat suunnitella esimerkiksi pilvenpiirtäjän kaupunkiin. Matematiikan opettajan avustuksella oppilaat voisivat laskea tarvittavat tilavuudet ja varjojen pituudet.

– Uusi opetussuunnitelma oli päivitys vanhaan pienillä viilauksilla. Toivottavasti tulevaisuudessa oppilaan pitäisi tiettyjen kurssien suorittamisen sijaan osoittaa, että hän on oppinut tietyt asiat, opettaja Juhani Kivimäki sanoo.

Ylioppilaskirjoituksissa on tänään maanantaina vuorossa vieraan kielen kuullunymmärtämiskoe.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset hakivat ahkerasti Mauno Koivistoa vuonna 2017 mutta googlatuin henkilö oli Sauli Niinistö

Kuva: Kari Hulkko

Suomalaiset hakivat tänä vuonna tietoa muun muassa Suomi 100 -teemasta, länsimetrosta ja Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä, selviää hakukonejätti Googlen julkaisemasta listauksesta.

Suhteellisesti eniten henkilöistä tehdyt hakukonehaut lisääntyivät toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston ja muusikko Alman kohdalla. Suomen googlatuin ihminen tänä vuonna on kuitenkin presidentti Sauli Niinistö.

Kaupallisista tuotteista haetuimmaksi nousivat fidget spinnerit eli sormihyrrät, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin nuorison keskuudessa tänä vuonna. Viihdesarjan haetuimmaksi ylsi Tuntematon sotilas.

Googlen mukaan hakukoneelta kysyminen on lisääntynyt. Suomalaiset kysyivät Googlelta muun muassa elämän tarkoituksesta ja länsimetron valmistumisesta. ”Miten tehdä limaa” oli suosituin miten-kysymys.

Lasse Aapio poliisipäälliköksi Tallinnaan – pesti kestää yhden päivän

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsinki ja Tallinna kokeilevat poliisipäällikköjen vaihtoa, kertoo Helsingin poliisi. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio lähtee tänään iltapäivällä vuorokaudeksi tutustumaan Tallinnan poliisilaitokseen ja hänen kollegansa Kristian Jaani Viron pohjoisesta prefektuurista saapuu Helsinkiin.

Aapion mukaan vaihdon tarkoituksena on tutustua naapurimaan operatiiviseen poliisitoimintaan sekä pohtia yhteistyön tehostamista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maanjäristys Alabamassa” – Trumpin tukema senaattoriehdokas kieltäytyi myöntämästä tappiotaan

Kuva: Lehtikuva-AFP
Republikaanien senaattoriehdokas Roy Moore saapumassa vaalivalvojaisiin Alabaman Montgomeryssa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnittelee Twitterissä demokraattien Doug Jonesia, joka on nousemassa Alabaman osavaltion senaattoriksi. Trumpin mukaan iso tekijä voitossa olivat äänet, joita ei osoitettu Jonesille tai republikaanien Roy Moorelle.

Osavaltion senaattorin täytevaaleissa ehdolla ollut republikaanien Roy Moore kieltäytyi myöntämästä tappiotaan kannattajilleen, kertoo muun muassa Washington Post.

Hän sanoi kannattajilleen, että äänet saatetaan laskea uudestaan. Osavaltion laki edellyttää uudelleenlaskentaa, jos ero ehdokkaiden välillä on 0,5 prosenttiyksikön sisällä.

Alabaman senaattorin paikasta käytiin tiukka kisa demokraattien Jonesin ja republikaanien Mooren välillä. Kun äänistä oli laskettu 99 prosenttia, Jones oli saamassa 49,9 prosenttia äänistä ja Moore 48,4 prosenttia äänistä.
Kun äänestys on näin tiukka, se ei Mooren mukaan ole vielä ohi.

Senaattorin paikka vapautui, kun Jeff Sessions nimitettiin oikeusministeriksi.

Presidentti Trump on tukenut Mooren valintaa.

Valkoista taloa lähellä oleva lähde sanoo CNN:lle, että äänestystulos on presidentille murskaava. Lähde kuvailee tulosta ”maanjäristykseksi”.

Alabamasta ei ole valittu demokraattia senaattoriksi 25 vuoteen.

Ennen äänestystä Moore rämpi kohuissa, sillä lehtitietojen mukaan hän lähenteli alaikäisiä tyttöjä 1970-luvulla. Äärivanhoillinen entinen tuomari on kiistänyt syytökset ja kieltäytyi luopumasta ehdokkuudestaan.

Vaikka Trump on tukenut Mooren valintaa, monet johtavat republikaanipoliitikot ovat pelänneet, että Mooresta tulisi puolueelle rasite ja hyvä ase demokraattien käsiin. Entinen presidentti Barack Obama kannusti alabamalaisia äänestämään Jonesia.

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.