Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ja pakottavat uusimaan opetusta

Lehtikuva
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.
Lehtikuva
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.
Lehtikuva
Opetustyylit muuttuvat sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä, tietävät lukiolainen Thomas Helminen ja opettaja Juhani Kivimäki Etu-Töölön lukiosta.

Opettajat ovat kantaneet luokkaan yli 200 kiloa painavan Beatbox-nojailutason keskustelupaneeleita varten. Etu-Töölön lukion luokkahuone on toistaiseksi sekamelska, mutta siitä on kovaa vauhtia muotoutumassa startup-hautomoa muistuttava tila. Huoneen etuosassa on iso näyttö ja sivustalta löytyy kannettavia tietokoneita ja istuintyynyjä opiskelijoille.

Paperivetoiset ylioppilaskirjoitukset ovat aiemmin hidastaneet lukio-opetuksen sähköistämistä, mutta sähköistyvät yo-kokeet panevat koulut muuttamaan opetustyyliään. Huhtikuussa sähköisiä kirjoituksia harjoitellaan kouluissa kenraaliharjoituksessa, ja ensi syksynä maantiede, filosofia ja saksa kirjoitetaan jo kaikkialla sähköisesti.

Kannettavat ja tabletit osa arkea

Ylioppilastutkinnon muutos on taitekohta, joka pakottaa ajattelemaan koulutusta uusiksi. Koulutuksesta pitäisi tulla yhä vähemmän opettajavetoista, jotta tietotekniikan käyttö heijastaisi työelämää.

Etu-Töölön lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Thomas Helminen kertoo, että kannettavat tietokoneet, kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmat, Excel-taulukkolaskentaohjelma ja tehtävien työstäminen jaetuissa tiedostoissa näkyvät yhä enemmän koulun oppilaiden arjessa.

Rehtori Marja Honkaheimo toteaa, että myös koulutusjärjestelmän on muututtava.

– Jos ajatellaan vaikka Ylioppilastutkintolautakuntaa, se oli aiemmin omassa norsunluutornissaan. Nyt kouluja kuunnellaan ja toimintaa kehitetään yhä enemmän palautteen perusteella, Honkaheimo kertoo.

Uhakana digikuilu

Opetushallituksen ylitarkastajan Kimmo Oksasen mukaan jokaisen paikkakunnan lukio-opettajista löytyy digitalisaatiosta innostunut porukka. Pahimmillaan vähemmän ja enemmän innostuneiden opettajien oppilaiden välille voi syntyä digikuilu.

Oksanen kertoo, että innokkaimpia muutoksen airuita ovat yli 50-vuotiaat naisopettajat. Varauksellisimmin uusiin välineisiin suhtautuvat vanhaan perusopetukseen tottuneet oppilaat ja pedagogisesti vähemmän kypsät opettajat.

– Selvitysten perusteella 40 prosenttia vastavalmistuneista opettajistakin valmistuu niin, että he eivät ole juurikaan käyttäneet tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Kun he tulevat kouluun, he ovat pedagogisesti vielä aika raakileita ja heillä on kynnys ottaa uutta tekniikkaa käyttöön.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan siirtyminen sähköisyyteen edistyy lukioissa hyvin.

– Teknisten valmistelujen vaihe näyttää hyvältä, koska kurssikoejärjestelmää käytetään paljon.

”Opetussunnitelman muututtava”

Etu-Töölön lukiossa on vain pari päivää aiemmin järjestetty sähköinen koe, jossa koneet eivät yhdistyneet aluksi verkkoon. Lopulta järjestelmä hukkasi oppilaiden vastaukset bittiavaruuteen, ja koe muutettiin kynä- ja paperivetoiseksi.

Vastoinkäymisistä huolimatta Etu-Töölössä haaveillaan lukiosta, jossa erilleen rajautuneet oppiaineet rajoittaisivat oppimista jatkossa yhä vähemmän.

Kuvaamataidon ja maantiedon tunnilla oppilaat voisivat suunnitella esimerkiksi pilvenpiirtäjän kaupunkiin. Matematiikan opettajan avustuksella oppilaat voisivat laskea tarvittavat tilavuudet ja varjojen pituudet.

– Uusi opetussuunnitelma oli päivitys vanhaan pienillä viilauksilla. Toivottavasti tulevaisuudessa oppilaan pitäisi tiettyjen kurssien suorittamisen sijaan osoittaa, että hän on oppinut tietyt asiat, opettaja Juhani Kivimäki sanoo.

Ylioppilaskirjoituksissa on tänään maanantaina vuorossa vieraan kielen kuullunymmärtämiskoe.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat