Ylisuuret hallitukset tekevät huonoa demokratialle – tutkijat julkaisivat laajan teoksen vallasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Puolueiden jäsenmäärät ovat puolittuneet 30 vuodessa. Ne ovat pudonneet 600 000 jäsenestä 300 000:een.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo uskoo, että 20 vuoden kuluttua puolueissa on yhteensä 100 000 jäsentä.

Hänestä se ei ole kuitenkaan ongelma.

– Meillä on monia demokraattisia maita, joissa vain pari prosenttia aikuisväestöstä on mukana puolueiden toiminnassa ja kaikki edustuksellisen demokratian keskeinen päätöksenteko on silti puoluepohjaista päätöksentekoa.

– Suomessakin edustuksellinen demokratia, päätöksenteko, edellyttää välttämättä puolueita. Puolueet säilyttävät asemansa, vaikka niiden jäsenmäärät todennäköisesti vähenevät edelleen, Paloheimo ennustaa.

Poliittisen päätöksenteon asetelmat ovat kuitenkin muutoksessa. Tämä tarkoittaa Paloheimon mukaan esimerkiksi sitä, että uualla kansalaisyhteiskunnassa kuin puolueissa syntyy yhä enemmän keskustelua, siihen puolueet sitten reagoivat.

– Mutta puolueet säilyttävät asemansa, Paloheimo sanoi tänään Helsingissä eduskunnan Kansalaisinfossa, jossa julkaistiin Poliittinen valta Suomessa -kirja (Vastapaino. Toim. Mari K. Niemi, Tapio Raunio, Ilkka Ruostetsaari).

Eduskunnan valta korostunut Suomessa.

Kirjassa analysoidaan poliittista valtaa Suomessa. Vallankäytön kehitystä tarkastellaan 1970-luvulta nykytilanteeseen saakka.

Polttopisteessä ovat tärkeimmät valtiolliset instituutiot ja niiden väliset valtasuhteet ja valtasuhteiden muutokset – presidentti, hallitus, eduskunta, puolueet, oikeuslaitos. EU-jäsenyys on myös vaikuttanut tilanteeseen.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan monelle on epäselvää se, että kansainvälistyminen, kansainväliset sopimukset ja EU-asiat luovat hyvin paljon reunaehtoja kansallisen politiikan harjoittamiselle.

Suomessa eduskunnan valta on kohonnut viime vuosikymmeninä suhteessa presidenttiin. Perustuslain muutosten myötä presidentti ei enää esimerkiksi pysty hajottamaan eduskuntaa. Tarvitaan pääministerin aloite, eli ”kävely presidentin luokse”.

Eduskuntaryhmien rooli korostunut suhteessa puoluetoimistoihin.

Heikki Paloheimo toteaa myös, että Suomen liittyessä EU:hun, eduskunta onnistuttiin osallistuttamaan kohtuullisen aktiivisesti EU-työhön. Eduskunnassa suurella valiokunnalla on keskeinen rooli EU-asioiden käsittelyssä. Kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi EU-asioiden käsittelyä valtiollisessa instituutiossa.

Myös eduskuntaryhmien valta on kasvanut. Se on kasvanut myös suhteessa puoluetoimistoihin ja niiden järjestökoneistoon.

Tutkija Vesa Koskimaan mukaan eduskuntaryhmät ovat ottaneet huomattavasti aikaisempaa isomman roolin poliittisessa valmistelussa.

– Sen takia eduskuntaryhmät ovat huomattavasti vahvistuneet suhteessa puoluetoimistoihin, joissa 1970-80-luvuilla oli paljon poliittista valmistelua. Puoluekoneisto edusta jäsenistöä ja toimii edunvalvojana ja eduskuntaryhmät toimivat äänestäjien edunvalvojina, Koskimaa yksinkertaistaa.

Politiikka on oikeudellistunut.

Kirjassa nousee esiin myös politiikan oikeudellistuminen tai oikeuden politisoituminen. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari puhuu nimenomaan edellisestä tapahtuneena tosiseikkana.

Hän toteaa oikeuslaitoksen roolin vahvistuneen 1990-luvulta alkaen. Taustalla on muun muassa Suomen liittyminen EU:hun ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä perusoikeusuudistus. Nykyisin tuomioistuimet ottavat kantaa lakien perustuslainmukaisuuteen.

Oikeusistuimet ovat vieneet valtaa eduskunnalta, mitä Ruostetsaari pitää myös huolestuttavana. Jos valtiosääntötuomioistuin (perustuslakituomioistuin) perustettaisiin, sille siirtyisi todennäköisesti vielä enemmän poliittista valtaa.

Äänestäjän pitäisi ymmärtää, kuka on ollut hallitusvastuussa.

Suomessa on 1980-luvulta alkaen ollut likipitäen sääntö, että hallituksessa on enemmän puolueita kuin tarvittaiseen yksinkertaisen enemmistön saavuttamiseen. Puhutaan ylisuurista hallituksista.

Heikki Paloheimo katsoo tämän olevan demokratian kannalta huono asia. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, kuka on milloin ollut hallitusvastuussa ja mitkä ovat olleet politiikan vaihtoehdot. Ylisuuret hallitukset tekevät tämän asian hahmottamisen vaikeaksi äänestäjälle.

Paloheimon mukaan tällä on myös ollut vaikutuksensa äänestysaktiivisuuden laskuun. Toinen ongelma on se, että ylisuuret hallituskoalitiot jättävät opposition roolin kapeaksi.

Tällaiset ylisuuret koalitiot syntyivät Suomessa ikään kuin 1960-70-lukujen konsensuspolitiikan päälle ja jatkeeksi.

– Nyt olisi varmaan paikallaan keskustella, onko edellytyksiä siirtyä parlamentarismiin, jossa ei erityisesti etsitä ylisuuria koalitioita.

Ruotsissa VM:n virkamies saisi kenkää.

Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Marko Junkkari esitti kirjan kirjoittajille julkistamistilaisuudessa kysymyksiä. Esille nousi myös eduskunnan budjettivalta.

Hallitus ja valtiovarainministeriö käyttävät laajaa valtaa. Kansanedustajille paras paikka vaikuttaa budjettiiin on asioiden valmisteluvaihessa. Kun budjetti tulee eduskuntaan, siihen on mahdollista tehdä enää hyvin marginaalisia muutoksia.

Tapio Raunion mukaan ympäri demokraattista maailma budjettiprosessit ovat nykyisin yhä hallitus- ja valtiovarainministeriövetoisempia. Suomi ei ole poikkeus.

Kun Suomella menee huonosti, valtiovarainministeriön virkamiehet tulevat julkisuuteen ja tarjoavat lääkkeitään asioiden parantamiseksi. Samalla he suojelevat poliitikkoja ikävältä julkisuudelta.

Heikki Paloheimon mukaan tämä on omintakeinen suomalainen tapa. Jos Ruotsissa budjettiministeriön virkamiehet tekisivät vastaavanlaisia ulostuloja, he saisivat Paloheimon mukaan kenkää.

– Ruotsissa poliitikot ottavat enemmän vastuuta hankalista asioista.

– En sanoisi, että Suomesas virkamiehet ovat kaapanneet poliittista valtaa, vaan he ovat täyttäneet tyhjiön, jonka poliitikot ovat jättäneet, Ilkka Ruostetsaari sanoo.

Dosentti Mari K. Niemen mukaan virkamiesten vallan kasvuun on voinut vaikuttaa myös perussuomalaisten tulo eduskuntaan.

Monilla heidän kansanedustajistaan ei ollut paljon kokemusta parlamentaarisesta työstä eikä puolueella ollut vahvaa koneistoa takanaan. Jos poliittisessa vallassa tapahtuu nopeita siirtymiä, tämä voi lisätä virkamiesten valtaa.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.

Kansliapäällikkö syyttää professoria totuuden monopolisoinnista – ”Kunnianloukkauksen tasoa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toteaa Heikki Hiilamon aikaisemmin tänään julkaiseman kirjoituksen kuvastavan juuri sitä ongelmaa mikä Suomessa on yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa usein vikana:

– Yhdestä näkökulmasta kompleksisen kokonaisuuden tarkastelua niin, että  keskinäisriippuvuudet jätetään huomioimatta, Sillanaukee kommentoi Demokraatille sähköpostitse. 

Sillanaukeen vastaus liittyy Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon puheenvuoroon, joka julkaistiin aikaisemmin tänään Helsingin Sanomissa.

Hiilamo esitti kirjoituksessaan muun muassa, että sote-uudistuksen keväisessä valmistelussa valmistelijat jyräsivät asiantuntijat ja alemman tason virkamiehet, jotka olivat varoitelleet uudistuksen vaaroista.

– Sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät kaikkensa, ettei soten piiloagenda, sote-yritysten edun ajaminen, olisi paljastunut, Hiilamo kirjoitti, nimeämättä kuitenkaan ketään suoraan syytöksensä kohteeksi.

Esityksen siirryttyä puolestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, nähtiin siellä Hiilamon mukaan erikoinen näytelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee yritti kumota myös ministeriön omien asiantuntijoiden kritiikin, Hiilamo kirjoitti.

Jutussa yritetään monopolisoida totuutta.

– Hiilamon väite on kunnianloukkauksen tasoa ja jutussa yritetään monopolisoida totuutta, Sillanaukee puolestaan vastaa Demokraatille.

– Nykyinen sekava tilanne kunnissa on seurausta voimassa olevasta lainsäädännöstä eikä minun tai kenenkään muunkaan toimenpiteistä. Me yritämme sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä saada aikaiseksi lakia, joka velvoittaisi kaikkia palvelun tuottajia noudattamaan samoja sääntöjä ja velvoitteita maakunnan ja valtion ohjauksessa, niin että palvelun tarvitsija olisi se, jonka etu toteutuu.

Tällä hetkellä näin ei Sillanaukeen mukaan ole erityisesti paljon palveluita tarvitsevien kohdalla.

– Heidän palvelujaan tuottavat jatkossakin julkisen palveluntuottajan lisäksi monet järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Elämme jo nyt teknologisen murroksen aikaa, joka mahdollistaa muun muassa niin palvelujen tarvitsijalle kuin palvelujen tuottajalle saada parhaita palveluja tai parhaitten osaajien neuvoja muualtakin kuin oman kuntansa tai maakuntansa alueelta. Tämä on huomioitava sote-ratkaisua mietittäessäkin. 

Sillanaukee huomauttaa, että kaikkia palveluita ei ole missään päin Suomea mahdollista saada integroitua saman maakunnallisen tuotanto-organisaation sisään.

– Tämä kokonaisuus on saatava toimimaan niin, ettei palveluntuottajan etu ole ensisijainen vaan nimenomaan palvelujen tarvitsijan.

– Kolmannen sektorin järjestöt ovat hyvin pystyneet osoittamaan kehittäessään palveluja, miten potilaan tai sosiaalipalveluja tarvitsevan etu ei ole erilaisista syistä toteutunut sellaisessa mallissa, jossa keskitetään valta palvelun tuottajalle, oli se yksityinen tai julkinen.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä.

Sillanaukee huomauttaa vielä lopuksi, kuinka ”Hiilamon ajatus, että jätettäisiin sote nyt tekemättä, heijastaa ymmärtämättömyyttä siitä ympäröivästä maailmasta, jossa elämme”.

– Osalla asiantuntijoistamme näyttää olevan luulo, että sote on rakennettavissa kirjoituspöytäharjoituksena suljetussa systeemissä, jossa voitaisiin päättää muusta yhteiskunnan toiminnasta tai historiastamme riippumatta aikataulu ja sisältö, Sillanaukee kommentoi.

– Näin ei ole. Jos sote jälleen jäisi tekemättä, tilanne muuttuisi yhä sekavammaksi ja hallitsemattomammaksi.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä. Hän puolestaan esittää kirjoituksensa lopuksi, kuinka ”tilanne ei ole toivoton”.

Jutun ensimmäisessä kappaleessa sana ”ongelmana” vaihdettu sanoihin ”usein vikana” klo 18:59.