Ylisuuret hallitukset tekevät huonoa demokratialle – tutkijat julkaisivat laajan teoksen vallasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Puolueiden jäsenmäärät ovat puolittuneet 30 vuodessa. Ne ovat pudonneet 600 000 jäsenestä 300 000:een.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo uskoo, että 20 vuoden kuluttua puolueissa on yhteensä 100 000 jäsentä.

Hänestä se ei ole kuitenkaan ongelma.

– Meillä on monia demokraattisia maita, joissa vain pari prosenttia aikuisväestöstä on mukana puolueiden toiminnassa ja kaikki edustuksellisen demokratian keskeinen päätöksenteko on silti puoluepohjaista päätöksentekoa.

– Suomessakin edustuksellinen demokratia, päätöksenteko, edellyttää välttämättä puolueita. Puolueet säilyttävät asemansa, vaikka niiden jäsenmäärät todennäköisesti vähenevät edelleen, Paloheimo ennustaa.

Poliittisen päätöksenteon asetelmat ovat kuitenkin muutoksessa. Tämä tarkoittaa Paloheimon mukaan esimerkiksi sitä, että uualla kansalaisyhteiskunnassa kuin puolueissa syntyy yhä enemmän keskustelua, siihen puolueet sitten reagoivat.

– Mutta puolueet säilyttävät asemansa, Paloheimo sanoi tänään Helsingissä eduskunnan Kansalaisinfossa, jossa julkaistiin Poliittinen valta Suomessa -kirja (Vastapaino. Toim. Mari K. Niemi, Tapio Raunio, Ilkka Ruostetsaari).

Eduskunnan valta korostunut Suomessa.

Kirjassa analysoidaan poliittista valtaa Suomessa. Vallankäytön kehitystä tarkastellaan 1970-luvulta nykytilanteeseen saakka.

Polttopisteessä ovat tärkeimmät valtiolliset instituutiot ja niiden väliset valtasuhteet ja valtasuhteiden muutokset – presidentti, hallitus, eduskunta, puolueet, oikeuslaitos. EU-jäsenyys on myös vaikuttanut tilanteeseen.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan monelle on epäselvää se, että kansainvälistyminen, kansainväliset sopimukset ja EU-asiat luovat hyvin paljon reunaehtoja kansallisen politiikan harjoittamiselle.

Suomessa eduskunnan valta on kohonnut viime vuosikymmeninä suhteessa presidenttiin. Perustuslain muutosten myötä presidentti ei enää esimerkiksi pysty hajottamaan eduskuntaa. Tarvitaan pääministerin aloite, eli ”kävely presidentin luokse”.

Eduskuntaryhmien rooli korostunut suhteessa puoluetoimistoihin.

Heikki Paloheimo toteaa myös, että Suomen liittyessä EU:hun, eduskunta onnistuttiin osallistuttamaan kohtuullisen aktiivisesti EU-työhön. Eduskunnassa suurella valiokunnalla on keskeinen rooli EU-asioiden käsittelyssä. Kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi EU-asioiden käsittelyä valtiollisessa instituutiossa.

Myös eduskuntaryhmien valta on kasvanut. Se on kasvanut myös suhteessa puoluetoimistoihin ja niiden järjestökoneistoon.

Tutkija Vesa Koskimaan mukaan eduskuntaryhmät ovat ottaneet huomattavasti aikaisempaa isomman roolin poliittisessa valmistelussa.

– Sen takia eduskuntaryhmät ovat huomattavasti vahvistuneet suhteessa puoluetoimistoihin, joissa 1970-80-luvuilla oli paljon poliittista valmistelua. Puoluekoneisto edusta jäsenistöä ja toimii edunvalvojana ja eduskuntaryhmät toimivat äänestäjien edunvalvojina, Koskimaa yksinkertaistaa.

Politiikka on oikeudellistunut.

Kirjassa nousee esiin myös politiikan oikeudellistuminen tai oikeuden politisoituminen. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari puhuu nimenomaan edellisestä tapahtuneena tosiseikkana.

Hän toteaa oikeuslaitoksen roolin vahvistuneen 1990-luvulta alkaen. Taustalla on muun muassa Suomen liittyminen EU:hun ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä perusoikeusuudistus. Nykyisin tuomioistuimet ottavat kantaa lakien perustuslainmukaisuuteen.

Oikeusistuimet ovat vieneet valtaa eduskunnalta, mitä Ruostetsaari pitää myös huolestuttavana. Jos valtiosääntötuomioistuin (perustuslakituomioistuin) perustettaisiin, sille siirtyisi todennäköisesti vielä enemmän poliittista valtaa.

Äänestäjän pitäisi ymmärtää, kuka on ollut hallitusvastuussa.

Suomessa on 1980-luvulta alkaen ollut likipitäen sääntö, että hallituksessa on enemmän puolueita kuin tarvittaiseen yksinkertaisen enemmistön saavuttamiseen. Puhutaan ylisuurista hallituksista.

Heikki Paloheimo katsoo tämän olevan demokratian kannalta huono asia. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, kuka on milloin ollut hallitusvastuussa ja mitkä ovat olleet politiikan vaihtoehdot. Ylisuuret hallitukset tekevät tämän asian hahmottamisen vaikeaksi äänestäjälle.

Paloheimon mukaan tällä on myös ollut vaikutuksensa äänestysaktiivisuuden laskuun. Toinen ongelma on se, että ylisuuret hallituskoalitiot jättävät opposition roolin kapeaksi.

Tällaiset ylisuuret koalitiot syntyivät Suomessa ikään kuin 1960-70-lukujen konsensuspolitiikan päälle ja jatkeeksi.

– Nyt olisi varmaan paikallaan keskustella, onko edellytyksiä siirtyä parlamentarismiin, jossa ei erityisesti etsitä ylisuuria koalitioita.

Ruotsissa VM:n virkamies saisi kenkää.

Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Marko Junkkari esitti kirjan kirjoittajille julkistamistilaisuudessa kysymyksiä. Esille nousi myös eduskunnan budjettivalta.

Hallitus ja valtiovarainministeriö käyttävät laajaa valtaa. Kansanedustajille paras paikka vaikuttaa budjettiiin on asioiden valmisteluvaihessa. Kun budjetti tulee eduskuntaan, siihen on mahdollista tehdä enää hyvin marginaalisia muutoksia.

Tapio Raunion mukaan ympäri demokraattista maailma budjettiprosessit ovat nykyisin yhä hallitus- ja valtiovarainministeriövetoisempia. Suomi ei ole poikkeus.

Kun Suomella menee huonosti, valtiovarainministeriön virkamiehet tulevat julkisuuteen ja tarjoavat lääkkeitään asioiden parantamiseksi. Samalla he suojelevat poliitikkoja ikävältä julkisuudelta.

Heikki Paloheimon mukaan tämä on omintakeinen suomalainen tapa. Jos Ruotsissa budjettiministeriön virkamiehet tekisivät vastaavanlaisia ulostuloja, he saisivat Paloheimon mukaan kenkää.

– Ruotsissa poliitikot ottavat enemmän vastuuta hankalista asioista.

– En sanoisi, että Suomesas virkamiehet ovat kaapanneet poliittista valtaa, vaan he ovat täyttäneet tyhjiön, jonka poliitikot ovat jättäneet, Ilkka Ruostetsaari sanoo.

Dosentti Mari K. Niemen mukaan virkamiesten vallan kasvuun on voinut vaikuttaa myös perussuomalaisten tulo eduskuntaan.

Monilla heidän kansanedustajistaan ei ollut paljon kokemusta parlamentaarisesta työstä eikä puolueella ollut vahvaa koneistoa takanaan. Jos poliittisessa vallassa tapahtuu nopeita siirtymiä, tämä voi lisätä virkamiesten valtaa.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

 

Vihreiden puheenjohtajalta tyly niitti hallituksen kaavailuille: ”Ei näe kevättä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi blogikirjoituksessaan hallituksen tänään esittelemää luonnosta laiksi soten valinnanvapaudesta.

– Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena piti olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen. Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita,  Aalto sanoo.

– On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu, hän jatkaa.

Aallon mukaan laajennettu asiakassetelijärjestelmä heikentää kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa ja sote-yhtiöillä on edelleen mahdollisuus kermankuorintaan markkinoinnin ja asiakasvalinnan kautta, hän sanoo.

– Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu, Aalto toteaa.

Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä. Nyt se Aallon mukaan heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.

– Hallitus näyttää luottavan siihen, että perustuslaki taipuisi sen esityksen edessä. Hallitus ei näytä ottaneen opikseen vaan ajaa täysillä kohti perustuslakiseinää, Aalto sanoo.

Twitterissä Aalto kirjoittaa, ettei hallituksen sote-malli näe kevättä.

Keskustelua aiheesta