x

Ylivieskan kirkon tuhopoltto varjosti pääsiäisen viettoa

Kuva: Lehtikuva
Ylivieskan kirkon palon sammutus jatkuu tiistaina alkavaan palopaikan tutkintaan saakka.

Ylivieskan kirkon tuhopoltto leimasi pääsiäisen viettoa. Palosta epäillään kolmikymppistä suomalaismiestä, jota tutkinnanjohtaja esittää vangittavaksi.

Palo alkoi lauantai-iltana. Paikalle saapuneet palomiehet eivät voineet tehdä mitään kirkon pelastamiseksi. Sammutus jatkuu aina tiistaina alkavaan palopaikan tutkintaan asti.

Pääsiäisen paluuliikenne sujui Liikenneviraston Tieliikennekeskuksen mukaan hyvin. Liikennemäärät olivat suunnilleen kesän sunnuntailiikenteen veroisia.

Pääsiäisen turmissa on tiettävästi kuollut kolme henkilöä. Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa rekan kanssa Pirkanmaan Juupajoella maanantai-iltana.
Moottorikelkkailija kuoli Kangasniemellä ajettuaan järvellä sulaan veteen sunnuntai-iltana. Salossa kuoli keski-ikäinen mies rivitalon palossa perjantaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Muistathan siirtää kellosi kesäaikaan

Suomi siirtyy taas ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Vaikka monet laitteet osaavat siirtyä kesäaikaan automaattisesti, kannattaa siirtyminen varmistaa aamulla.

Myös liikennevälineiden aikataulujen muutokset kannattaa tarkistaa, jos on liikkeellä kellojen siirtämisen aikaan.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Näin EU kehittyy jatkossa – Lue tästä uuden Rooman julistuksen pääkohdat tiivistettynä

Kuva: Getty Images

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen. Se linjaa unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen. EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää.

Pääkohdat EU-maiden Rooman-julistuksesta, jossa linjataan tulevaisuutta Britannian eron jälkeen ovat seuraavat:

– EU:sta tehdään vahvempi. Tämä tapahtuu jäsenmaiden paremmalla sitoutumisella, solidaarisuudella ja noudattamalla yhdessä sovittuja sääntöjä.

– Yhtenäisyys on välttämätöntä. EU-maat toimivat yhdessä, mutta eri tahtiin, kun se on tarpeellista. Tämä tehdään perussopimuksia muuttamatta ja siten, että jokainen ensin sivuun jäänyt maa voi liittyä mukaan myöhemmin.

– EU voi vastakin ottaa uusia jäseniä, jotka kunnioittavat sen arvoja.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n halutaan olevan turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävä ja sosiaalisesti vastuullinen.

– Vapaasta liikkumisesta pidetään kiinni. Ulkorajoista huolehditaan. Turvapaikkapolitiikka on vastuullista, kestävää ja tehokasta.

– Talous- ja rahaliiton viimeistelyä jatketaan.

– Kansainvälisistä suhteista niin lähialueilla kuin kauempana pidetään huolta.

– Puolustusteollisuuden kilpailukykyä parannetaan. Puolustusyhteistyötä kehitetään sekä jäsenmaiden kesken että Naton kanssa.

Kysely: Uusi vuokrantanajien sukupolvi noussut – vuokratuotto jopa 2 prosenttiyksikköä parempi

Kuva: Kari Hulkko

Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yksi tai kaksi asuntoa.

Nuoremmissa ikäluokissa on kuitenkin nousemassa uusi vuokranantajien sukupolvi. Nuoremmat vuokranantajat tavoittelevat korkeampaa tuottoa ja panostavat Suomen Vuokranantajat ry:n mukaan myös asiakassuhteen vaalimiseen.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja2016-kyselystä, johon vastasi yli 3000 yksityistä vuokranantajaa. Kyselyn mukaan nuoremmat, alle 40-vuotiaat vuokranantajat ovat selvästi ensisijaisesti asuntosijoittajia, joilla on muuta sijoitusvarallisuutta vain vähän.

– Suomi on asuntosäästäjien maa. Asuntosijoittamista pidetään turvallisena ja varmatuottoisena sijoituskohteena. Nuoret näyttävät heränneen tähän mahdollisuuteen ja sijoittavan jo suhteellisen pieniäkin säästöjä suoraan asuntoihin. Pitkäjänteinen sijoitustoiminta on myös kyselyn mukaan avain vaurastumiseen, sanoo Suomen Vuokranantajien asiantuntija Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Nuoret etsivät parempaa kannattavuutta ja käyttävät vähemmän välittäjiä

Nuoremmilla vuokranantajilla bruttovuokratuotto on yleisimmin 5-7 prosentin välillä ja vanhemmilla vuokranantajilla bruttovuokratuotto on 3-5 prosentin välillä.

Kyselyn mukaan nuoremmat vuokranantajat ovat huolissaan talouden tilanteesta, työttömyyden kasvusta ja verotuksen kiristymisestä. Myös vanhemmat vuokranantajat yhtyvät näihin näkemyksiin. Yksityisten vuokranantajien on entistä haastavampi löytää hyviä kohteita.

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.