Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) arvioi tuoreessa indeksissään Kreikan lehdistönvapauden tilan EU:n heikoimmaksi toista vuotta peräkkäin.

Kreikan heikkoa sijoitusta selittää osaltaan viime vuonna paljastunut vakoiluskandaali, jonka kohteena oli esimerkiksi toimittajia. Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka lehdistönvapautta maassa rapauttaa.

- Ihmiset pelkäävät, että jos ilmaisee erilaisen mielipiteen kuin hallituksella, voi tulla ongelmia. Pahinta on itsesensuuri. Pelko, että saa potkut, jos ei seuraa hallituksen linjaa, kuvailee STT:n haastattelema kreikkalaistoimittaja.

KREIKKALAISEN Documento-lehden mukaan yhteensä noin 33 merkittävää kreikkalaista olisi vakoiltu vakoiluohjelma Predatorin avulla. Kreikan viranomaiset ovat myöntäneet yhden poliitikon ja yhden toimittajan seurannan, mutta kiistäneet toimineensa laittomasti tai käyttäneensä Predatoria. Tiedustelupalvelun johtaja erosi skandaalin myötä.

Documenton mukaan vakoilusta olisi ollut vastuussa pääministeri Kyriakos Mitsotakis. Ministeri kiisti tienneensä asiasta, vaikka Kreikan tiedustelupalvelu on hänen kautensa alusta lähtien vastannut toiminnastaan suoraan pääministerin kanslialle.

Uutisointi vakoiluskandaalista alkoi Kreikassa hitaasti, sanoo STT:lle toinen kreikkalaistoimittaja Daphne Tolis. Asiasta raportoi laajasti toimittajaverkosto Reporters United, joka ei saa rahoitusta Kreikan valtiolta. Muissa kotimaan medioissa oli kuitenkin Tolisin mukaan monta viikkoa hiljaista asian tiimoilta, vaikka ulkomailla siitä uutisoitiin.

Mitsotakisin hallitus on asettanut yleisradioyhtiö ERT:n ja uutistoimisto ANA-MPA:n hallintoelimen pääministerin kanslian suoran valvonnan alle.

STT:n haastattelemien toimittajien mukaan poliittiset nimitykset julkisen median johdossa ovat olleet käytäntönä myös aiemmissa hallituksissa. Nyt julkinen media on kuitenkin tuotu virallisesti pääministerin valvontaan.

Poliittinen vaikutusvalta ulottuu kreikkalaistoimittajan mukaan myös yksityisen median puolelle.

- Kaikki kansalliset tv-kanavat kannattavat Mitsotakisin hallitusta.

On jopa tapauksia, joissa toimittaja on työskennellyt samaan aikaan mediassa ja ministeriössä.

TOIMITTAJIEN työtä on pyritty häiritsemään myös nostamalla oikeusjuttuja esimerkiksi vakoilu- ja korruptiouutisoinnista.

EU oli viimevuotisessa oikeusvaltioraportissa huolissaan muun muassa toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä sekä valtion rahoituksen jakautumisesta.

Vuonna 2020 jaettu pandemiaan liittynyt rahoitus valui Kansainvälisen lehdistöinstituutin mukaan epäsuhtaisesti hallitukseen myönteisesti suhtautuneille medioille.

Daphne Tolis pitää journalistisen työn suurimpana uhkana Kreikassa sitä, että hallitusta kritisoivat mediat leimataan puolueellisiksi ilman perusteita. Esimerkiksi työn menettämistä tai vankilaan joutumista hän ei kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä.

Tolis uskoo, että kriittisiä ääniä mahtuu jatkossakin Kreikan mediakentälle pienempiin mediahankkeisiin ja blogeihin. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että tärkeitä aiheita jää etenkin valtavirtamediassa uutisoimatta.

- Ihanteellisessa maailmassa Kreikassa olisi enemmän riippumattomasti rahoitettuja medioita, jotka olisivat vapaita poliittisista siteistä ja yritysten intresseistä.

STT / Maiju Ylipiessa