Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Yllättävä tutkimustulos julki: tämä joukko vastustaa kaikkein voimakkaimmin maahanmuuttoa

Maahanmuuton voimakkaimmat vastustajat eivät ole heikossa asemassa olevia köyhiä tai työttömiä, vaan monen mittarin mukaan kaikkein etuoikeutetuimpia henkilöitä, selviää tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 18-29-vuotiaiden asenteita vuoden 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Demokraatti

Demokraatti

“Tulos kyseenalaistaa syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisen yhteyden. Ne, joilla on eniten menetettävää yhteiskunnallisissa mullistuksissa, ovat kaikkein epäluuloisimpia toisia kohtaan”, tutkijatohtori Rasmus Mannerström sanoo tiedotteessa.

Tämä vastaajien “eliitti” muodostuu suhteellisen hyvin koulutetuista, korkeatuloisista ja henkisesti hyvin voivista henkilöistä. He puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa, tutkimus kertoo.

Tutkimusta varten asenteita mitattiin kaksi viikkoa ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tutkimus toteutettiin internet-paneelina. Otos oli laaja ja suhteellisen edustava sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja tulojakaumaltaan, vaikka kaupunkilaiset olivat hieman yliedustettuina.

Tutkimus osoitti, että sosiaaliset arvot, etenkin maahanmuutto, määrittivät ja polarisoivat vastaajien poliittista ideologiaa voimakkaammin kuin talouskysymykset.

“Maltilliset “tolkun ihmiset” olivat harvassa, ja vastaajat sijoittuvat vahvasti joko kannattamaan tai vastustamaan maahanmuuttoa.”

Mitattaessa asenteita tuloeroihin, sosiaalietuuksiin, maahanmuuttoon, ympäristöön ja puolustusvoimien vahvuuteen löytyi neljä tyypillistä yhdistelmää eli niin kutsuttua asenneprofiilia: vasemmisto- ja oikeistoliberaalit sekä vasemmisto- ja oikeistokonservatiivit.

Suurin ideologinen ryhmittymä olivat oikeistoliberaalit (44 %), jotka suhtautuivat myönteisesti niin maahanmuuttoon kuin tuloeroihinkin mutta kielteisesti sosiaalietuuksiin sekä neutraalisti ympäristönsuojeluun ja puolustusvoimien vahvuuteen. Mielipiteiltään tämä ryhmä oli kaikkein maltillisin.

Toiseksi suurin ryhmä olivat oikeistokonservatiivit (23 %), jotka kannattivat tuloeroja ja vahvaa armeijaa mutta suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon, ympäristönsuojeluun ja sosiaalietuuksiin.

Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat puolestaan vasemmistokonservatiivit (18 %), jotka oikeistokonservatiivien tavoin suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon mutta toisaalta kannattivat sosiaalietuuksia, vastustivat tuloeroja ja olivat suhteellisen maltillisia ympäristönsuojelua ja vahvaa armeijaa koskevissa kysymyksissä.

“Siinä missä vasemmistokonservatiivit tuntevat yhteenkuuluvuutta heikossa asemassa olevien suomalaisten kanssa ja ovat sitä mieltä, että meidän on ensi sijassa pidettävä huolta suomalaisista maahanmuuttajien sijaan, oikeistokonservatiiveilta tämä puuttuu. He ovat erittäin hierarkkisia eivätkä tunne myötätuntoa heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien jäseniä kohtaan riippumatta siitä, ovatko nämä suomalaisia vai eivät.”

Pienimmän ryhmän muodostivat vasemmistoliberaalit (15 %), jotka olivat vahvasti maahanmuuttomyönteisiä, kannattivat ympäristönsuojelua ja sosiaalietuuksia ja suhtautuivat kielteisesti tuloeroihin ja vahvaan armeijaan.

Kun ryhmien koostumusta tarkastelee tarkemmin, huomaa, että miehistä joka kolmas oli oikeistokonservatiivi ja ainoastaan joka kymmenes vasemmistoliberaali. Naiset olivat puolestaan yliedustettuina vasemmistoliberaalien ryhmässä ja aliedustettuina oikeistokonservatiivien ryhmässä.

Kun tutkimuksen tuloksia jaotellaan puoluekantojen perusteella, tutkimus löytää selvän eron “vanhojen” ja “uusien” puolueiden välillä.

Kokoomus, keskusta, SDP ja vasemmistoliitto näyttäytyvät perinteisinä “talouspuolueina”, sillä puolueiden kannattajat jakaantuivat talouskysymyksissä puolueiden linjojen mukaisesti vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin, mutta hajaantuivat arvoliberalismin ja -konservatismin kesken. Vastaavasti vihreät ja perussuomalaiset näyttivät ensi sijassa olevan “arvopuolueita”, koska näiden kannattajat olivat vahvasti joko liberaaleja tai konservatiiveja arvokysymyksissä, mutta täysin jakaantuneita talouskysymyksissä.

– Nähdäkseni syy perussuomalaisten suureen suosioon tällä hetkellä on nimenomaan, että he profiloituvat ainoana voimakkaasti konservatiivisena mutta sekulaarina puolueena. Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin perussuomalaiset, mutta osin myös vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista, Mannerström sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE