Yllätys Jämsästä: 14 valtuutettua vaatii kaupunginjohtajan eroa

nuija2

14 jämsäläistä kaupunginvaltuutettua on esittänyt vaateen kaupunginjohtajan Ilkka Salmisen erottamiseksi tehtävästään kertoo Keskisuomalainen. Vaatimus perustuu luottamuspulaan, mutta asiaa ei toistaiseksi ole yksilöity. Salminen tunnetaan pyrkimyksistään viedä Jämsää maakuntauudistuksessa kohti Pirkanmaata.

Demokraatti tavoitti asiaa kommentoimaan jämsäläisen kaupunginvaltuutetun Tuomo Alasen (sd.).

– Luottamus kaupunginjohtajaan on täydellisesti mennyt, Alanen vahvistaa Demokraatille, mutta ei halua tässä vaiheessa yksilöidä syytä.

Piritta Rantanen (kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sd.) antaa tästä sitten aikanaan tarkempaa lausuntoa.

Rantasen myöhemmin Keskisuomalaisessa antamien kommenttien mukaan hän on saanut kaupunginjohtajalta asiattomia kommentteja ulkonäöstään ja ehdotuksen käyttää kaupungin virkamiestä eduskuntavaalikampanjassaan apuna.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk.) kommentoi Keskisuomalaisessa että asiattoman käytöksen ja hämmennystä herättäneiden lausuntojen lisäksi myös Salmisen johtamistavassa on ollut ongelmia.

Ennen erottamisvaatimusta Salmiselle oli tarjottu mahdollisuutta irtisanoutua itse, mutta tämä oli omien sanojensa mukaan repinyt paperit. Mukana erottamishankkeessa on valtuutettuja yli puoluerajojen. Demokraatin saamien tietojen mukaan mukana on viisi SDP:n, keskustan ja kolme Uusi Jämsä -ryhmän valtuutettua. Jämsän kaupunginvaltuustossa on yhteensä 43 jäsentä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

JTY: ”Investointeja kaupunkeihin!”

L

Jyväskylän Työväenyhdistys ry otti syyskokouksessaan 23.11. kantaa kaupunkikehittämisen puolesta. JTY kehottaa maan hallitusta ja muita julkisia ja yksityisiä toimijoita hyödyntämään matalat korot ja taistelemaan korkeaa työttömyyttä vastaan käynnistämällä kannattavia investointihankkeita kaupunkiseuduilla. Investointeja niin Jyväskylässä kuin muissakin kaupungeissa tulisi tehdä liikenne- ja energiainfran korjaamiseksi ja kehittämiseksi, esimerkiksi energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä lisäämällä.

– Kaupungistuminen on tulevaisuudessa väistämätön megatrendi, eikä Suomella ei ole varaa jäädä sivuun, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.

– Poikkeuksellisen alhaalla olevat korot ja sitkeästi korkealla pysyttelevä työttömyys kertovat investointipulasta. Suomi tarvitsee piristysruiskeen, joka laittaa yritystoiminnan ja työllisyyden käyntiin sekä parantaa maan elinvoimaa ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Suomessa kaupunkien kehitys on JTY:n näkökulmasta ollut vaatimatonta ja varovaista. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittäminen vaatii Työväenyhdistyksen mielestä päättäväisiä ratkaisuita.

– Nyt on viimeinen aika ottaa vastuuta työllisyydestä ja rakentaa kaupungit vastaamaan 2000-luvun haasteita, puheenjohtaja Mäkinen linjaa.

– Koko maakunnan elinvoimaisuutta on tuettava, erityisesti merkittäviä hankkeita myös Jyväskylän ulkopuolella. Keskuskaupungin kehittäminen on kuitenkin koko ympäröivän maakunnan ja maan elinvoimaan vaikuttava tekijä, joka ei voi jäädä yksin kaupungin harteille, Mäkinen muistuttaa.

Jyväskylän Työväenyhdistys toivoo maan hallitukselta ja ensi vuonna alkavalta uudelta valtuustokaudelta rohkeita ja vastuullisia, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, jotka edesauttavat kaupunkien kasvua ja kehitystä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

OAJ suuttui Jyväskylän lukioleikkauksista

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150606 - Opettaja ja liitutaulu vantaalaisella ala-asteella perjantaina 20.11.2009 LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho Instructions: Politiikka, stt 118, Keskustan piireissä kritisoidaan koulutussäästöjä.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavasta säästää opettajanvirkojen määrässä. Koulutuskuntayhtymä ilmoitti lakkautavansa 20 opettajanvirkaa ja toteuttavansa niiden opetustyön jatkossa tuntiopetuksena.

Opettajien oli maanantaihin 28.11. aamukymmeneen mennessä määrä ilmoittaa, hyväksyvätkö he virkojensa vaihtamisen päätoimisiin tuntiopettajasopimuksiin. Lehtorit pakotettiin pohtimaan viikonlopun aikana, suostuvatko siirtymään tuntiopettajiksi vai tulevatko irtisanotuiksi. OAJ:n tiedotteen mukaan koulutuskuntayhtymän ratkaisu voi olla laiton.

– Käytännössä heidät pakotettiin allekirjoittamaan, koska toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanominen ja työttömyys. Viran lakkauttaminen edellyttäisi työtehtävien loppumista, mutta tässä näin ei ole käynyt, lukiokoulutuksen luottamusmies Juha Paananen huomauttaa.

OAJ:n mukaan opettajia ei ole kuultu asiassa ennen päätöksen tekemistä, eikä lakkautettavaksi valikoituneiden virkojen valintaperusteita ole asianmukaisesti avattu lehtoreille. Tuntiopettajasopimuksiin siirtymisillä saadaan säästöä heikentämällä lehtorien asemaa. Jatkossa työnantaja voi milloin tahansa ilman neuvotteluja pudottaa päätoimisten tuntiopettajien tuntimäärät 16 tuntiin, joka on päätoimisuuden raja, OAJ:n tiedotteessa kerrotaan. Opettajan palkka saattaa pudota jopa 30 prosenttia kertaheitolla tämän seurauksena.

Luottamusmies Paananen kertoo tarjonneensa kuntayhtymälle myös toista, opettajien kannalta reilumpaa mallia asian ratkaisemiseen, mutta se ei kelvannut.

– Tällä olisi saavutettu sama kustannusvaikutus, ja opettajat olisivat ymmärtäneet perustelut. Tästä huolimatta työnantaja halusi ehdottomasti hoitaa asian edellä kuvatulla tavalla, Paananen ihmettelee OAJ:n tiedotteessa.

Lukio-opettajien tapaus juontaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka päättyivät 14.11. Kuntayhtymän hallitus päätti toimista 22.11.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE Keski-Suomi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jyväskylän talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti

Jyväskylän kaupungintalo. Kuva: Pekka Helin/Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän kaupungintalo Kuva: Pekka Helin / Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28.11. 2016 yksimielisesti kaupungin talousarvion vuodelle 2017.

– Edellisestä kerrasta onkin kulunut vuosikymmeniä, kommentoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) sivuillaan Facebookissa.

– Neljän vuoden uurastuksen jälkeen kaupungin talous on viimein tasapainossa. Vuosikate kattaa investointien alaiset poistot ja pääsemme lyhentämään velkaa, ylijäämääkin syntyy, Mäkinen avaa tilannetta.

Talousarvio hyväksyttiin kaupungin tiedotteen mukaan ennätysnopeasti, vain 10 minuutin käsittelyn jälkeen. Ainoan puheenvuoron keskustelussa piti valtuutettu Riitta Tynjä (skp), joka esitti useita muutosesityksiä talousarvioon. Kannatuksetta jääneet esitykset kuitenkin raukesivat. Historiallisen talousarviosovun taustalla on valtuustokauden mittaisen sinnikkään tasapainotusohjelman toteuttamisen ansiosta parantunut yleinen tilanne. Tämä mahdollisti aiemmin syksyllä esiin nousseiden massiivisten leikkausten laajan perumisen ilman oikeiston vastustamia korotuksia kunnalliseen tuloveroon.

– Mikä tärkeintä, pystymme vastaamaan perusturvan ja sivistystoimen esityksiin lisämäärärahoista, kirjoittaa kaupunginhallituksen Mäkinen.

– Helppoa ei varmasti tule olemaan kuntakentällä tulevinakaan vuosina, mutta kivijalka, jolta ponnistamme ei ole hutera.

Mäkinen muistuttaa, että työttömyyden kasvun pysähtymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on vakava ongelma. Valtion työllisyyspolitiikan muutoksetkaan eivät hänen mukaansa auta tilanteen helpottamisessa. Jyväskylän osalta Mäkinen haluaa kuitenkin kiittää poliittisia ryhmiä ja luottamustehtävissä toimia.

– Yhteistyössä on voimaa, hän päättää kirjoituksensa.

Jyväskylän kaupungin ensi vuoden budjetissa on katetta 50,7 miljoonaa euroa. Poistot katetaan 100 % saakka, lainakantaa lyhennetään puolella miljoonalla ja ylijäämää jää 300 000 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Teollisuusliittojen demarit koolla Jyväskylän Paviljongissa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160523 Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala teollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. tammikuuta 2015, jossa esitettiin keinoja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI Instructions: stt 252, Metsäteollisuus ja Paperiliitto sopuun kilpailukykysopimuksesta
Paperiliiton Petri Vanhala piti ajankohtaiskatsauksen teollisuusliittojen demareille Jyväskylässä.

Kuluneen viikon lauantaina kokoontui 15 keski-suomalaista teollisuusliittojen sd-ryhmän edustajaa ryhmätapaamiseen Jyväskylä Paviljonkiin. Edustajia oli paikalle saapunut niin hallinnosta kuin työpaikoiltakin. Kokouksessa käytiin läpi suunnitteilla olevaa liittofuusiota ja ryhmätoimintaa valtakunnallisesti ja erityisesti Keski-Suomen näkökulmasta, sekä kartoitettiin ryhmätyön mahdollisuuksia ja jatkotarpeita. Ajankohtaiskatsauksen esitti tilaisuudessa vieraillut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Keski-Suomessa on tietä nyt tasoitettu myös maakunnallisesti liittofuusiolle, ja tapaamisia on tarkoitus jatkaa myöhemmin myös laajemmalla osallistujajoukolla.

Fuusioitumista suunnitteleviin Metalli-,  Team-,  Puu- ja Paperiliittoihin kuuluu lähes 300 000, suurelta osin vientiteollisuudessa työskentelevää jäsentä. Toteutuessaan suurliitto nostaa edunvalvontatyön ja sopimustoiminnan kokonaan uuteen painoarvoon nykytilanteeseen verrattuna.

Pekka Häkkinen
kirjoittaja on Keski-Suomen SDP:n piirihallituksen jäsen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keski-Suomen puoluekokousedustajat on valittu

keski-suomi-keski-suomen-vaakuna

SDP:n Keski-Suomen piirihallitus vahvisti puoluekokousedustajavaalin 4.11. käydyssä kokouksessa. Puoluekokousedustajat SDP:n 45. puoluekokoukseen valittiin kolmesta vaaliyhtymästä seuraavasti

Vaaliyhtymä 1(Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi,Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski)
Varsinaiset
Seppo Ruotsalainen, Äänekoski
Rolf Nyholm, Äänekoski
Veli-Pekka Nieminen, Äänekoski
Kari Kiiskinen, Äänekoski
Sonja Kekkonen, Viitasaari
Taisto Urpelainen, Viitasaari
Sami Tuominen, Saarijärvi
Tomi Jämsen, Pihtipudas
Juha Manni, Karstula
Varalla
Marko Tuhkanen, Äänekoski
Esa Vihtonen, konnevesi
Sisko Linna, Viitasaari
Maija Piitulainen, Äänekoski
Mauno Autio, Kannonkoski

Vaaliyhtymä 2 (Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka)
Varsinaiset
Jorma Poti, Jämsä
Tuomo Alanen, Jämsä
Tuula Peltonen, Jämsä
Jani Kokko, Muurame
Pekka Pasanen, Jämsä
Eija Arvaja, Jämsä
Arto Liikanen, Muurame
Leo Niinikoski, Joutsa
Paula Keteli, Toivakka
Ulla Salmi, Kuhmoinen
Varalla
Maija Kajosmäki, Keuruu
Ilkka Terimäki, Laukaa
Leena Kalmari, Laukaa
Helena Pihlajasaari, Laukaa
Tarmo Pekonen, Laukaa
Kati Hattunen, Kuhmoinen
Paula Vulli, Petäjävesi
Raisa Kinnunen, Petäjävesi
Meeri Pirttinen, Laukaa
Esko Tammenoja, Laukaa

Vaaliyhtymä 3 (Jyväskylä)
Varsinaiset
Riitta Mäkinen
Kimmo Ojala
Jari Blom
Reijo Laitinen
Jukka Hämäläinen
Jasmin Saloranta
Ahti Ruoppila
Kimmo Suomi
Eetu Kinnunen
Juha Hjelt
Tony Melville
Pertti Sarja
Tarja Viikari
Mika Kelander
Varalla
Tero Vuorimies
Annu Komulainen
Kaija Haapsalo
Petri Jussila
Aila Kruus
Paavo Luukkonen
Jarno Kemiläinen
Pekka Tamminen
Marja-Liisa Tuikkanen
Marjatta Hynynen
Jani Närhi
Virpi Kuoppala

Onnittelut kaikille valituille!

Keskustelua aiheesta