Yllätys Jämsästä: 14 valtuutettua vaatii kaupunginjohtajan eroa

14 jämsäläistä kaupunginvaltuutettua on esittänyt vaateen kaupunginjohtajan Ilkka Salmisen erottamiseksi tehtävästään kertoo Keskisuomalainen. Vaatimus perustuu luottamuspulaan, mutta asiaa ei toistaiseksi ole yksilöity. Salminen tunnetaan pyrkimyksistään viedä Jämsää maakuntauudistuksessa kohti Pirkanmaata.

Demokraatti tavoitti asiaa kommentoimaan jämsäläisen kaupunginvaltuutetun Tuomo Alasen (sd.).

– Luottamus kaupunginjohtajaan on täydellisesti mennyt, Alanen vahvistaa Demokraatille, mutta ei halua tässä vaiheessa yksilöidä syytä.

Piritta Rantanen (kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sd.) antaa tästä sitten aikanaan tarkempaa lausuntoa.

Rantasen myöhemmin Keskisuomalaisessa antamien kommenttien mukaan hän on saanut kaupunginjohtajalta asiattomia kommentteja ulkonäöstään ja ehdotuksen käyttää kaupungin virkamiestä eduskuntavaalikampanjassaan apuna.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk.) kommentoi Keskisuomalaisessa että asiattoman käytöksen ja hämmennystä herättäneiden lausuntojen lisäksi myös Salmisen johtamistavassa on ollut ongelmia.

Ennen erottamisvaatimusta Salmiselle oli tarjottu mahdollisuutta irtisanoutua itse, mutta tämä oli omien sanojensa mukaan repinyt paperit. Mukana erottamishankkeessa on valtuutettuja yli puoluerajojen. Demokraatin saamien tietojen mukaan mukana on viisi SDP:n, keskustan ja kolme Uusi Jämsä -ryhmän valtuutettua. Jämsän kaupunginvaltuustossa on yhteensä 43 jäsentä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Jyväskylän Työväenyhdistys vihki aurinkovoimalan käyttöön

JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala tyytyväisenä aurinkovoimalaa käynnistämässä. Kuva: Jyväskylän Työväenyhdistys

Jyväskylän Työväenyhdistys ry on asentanut omistamansa Kauppakatu 30 kiinteistön katolle aurinkovoimalan. Aurinkovoimala otettiin käyttöön torstaina 5. tammikuuta 2017. Paneeleiden tuottamaa sähköä on jo kulutettu kiinteistössä.

– Jatkossakin kaikki tuotettu sähkö tulee menemään omaan käyttöön, kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla.

– JTY haluaa olla suunnannäyttäjä myös ympäristöasioissa ja pienenergiantuotannossa, kehittämässä päästötöntä ja puhdasta Jyväskylää, JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala hehkuttaa Demokraatille.

Aurinkopaneeliratkaisun taustalla ovat yhdistyksen mukaan paitsi ympäristölliset, myös taloudelliset perustelut: 30-40 vuoden käyttöikäennustella 89 paneelia tuottaa vuositasolla 20-25 tuhatta kilowattia ja kattaa joitakin prosentteja JTY:n kiinteistöjen sähköntarpeesta. Investoinnin tuottama säästö maksaa itsensä sähkön hinnasta riippuen takaisin 8-12 vuoden aikana ja alkaa sen jälkeen säästää selvää rahaa.

Voimalan rakensi JTY:n yhteistyökumppanina lahtelainen Lem-Kem oy ja rakentamiseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä taloudellista avustusta. Yhdistyksen toimitusjohtajan mukaan vielä toistaiseksi lyhyet päivät ja paneeleihin kertyvä jää pitävät tuoton vaatimattomalla tasolla. Kevään edetessä aurinko-olosuhteet kuitenkin paranevat ja tuoton oletetaan vastaavan pitkien päivien ansiosta jopa eteläeurooppalaista tasoa.

– Kyseessä on huomattava taloudellinen satsaus tulevaisuuteen, jolla haluamme myös näyttää esimerkkiä muille Jyväskylän kiinteistönomistajille, Ojala kertoo.

Keskustelua aiheesta

Sdp:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja tahtoo Timo Harakan pj-kisaan

 

Sdp:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toivoo, että kansanedustaja Timo Harakka asettuu  Sdp:n puheenjohtajaehdokkaaksi Lahden puoluekokouksessa 3.-5.2.2017.

Timo Harakan eurovaalikampanjaa vuonna 2014 johdettiin Keski-Suomesta käsin ja viimeistään tuolloin Timo Harakka osoitti olevansa kyvykäs hoitamaan isoja tehtäviä myös SDP:ssä. Harakan talouspoliittinen osaaminen on erinomaista sekä kansainvälisesti että kotimaisesti.

Keski-Suomessa Timo tunnetaan karismaattisena, kotiseuturakkaana kosmopoliittina, jolla on paljon annettavaa sekä SDP:n että koko Suomen tulevaisuudelle.

-Timo Harakka on kotoisin pieneltä teollisuuspaikkakunnalta Äänekoskelta ja Timon elämäntarina on kuin kuvaus suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Täällä kotiseudulla tiedämme, että Timo on helposti lähestyttävä, tavallisen palkansaajan arkea ymmärtävä ihminen. Hän tekee tarmolla työtä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän on uudistaja, joka tulee puheenjohtajana nostamaan SDP:n uuteen nousuun kunnioittaen puolueen hienoa historiaa,  sanoo Rolf Nyholm

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

JTY: ”Investointeja kaupunkeihin!”

Kuva: Thinkstock

Jyväskylän Työväenyhdistys ry otti syyskokouksessaan 23.11. kantaa kaupunkikehittämisen puolesta. JTY kehottaa maan hallitusta ja muita julkisia ja yksityisiä toimijoita hyödyntämään matalat korot ja taistelemaan korkeaa työttömyyttä vastaan käynnistämällä kannattavia investointihankkeita kaupunkiseuduilla. Investointeja niin Jyväskylässä kuin muissakin kaupungeissa tulisi tehdä liikenne- ja energiainfran korjaamiseksi ja kehittämiseksi, esimerkiksi energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä lisäämällä.

– Kaupungistuminen on tulevaisuudessa väistämätön megatrendi, eikä Suomella ei ole varaa jäädä sivuun, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.

– Poikkeuksellisen alhaalla olevat korot ja sitkeästi korkealla pysyttelevä työttömyys kertovat investointipulasta. Suomi tarvitsee piristysruiskeen, joka laittaa yritystoiminnan ja työllisyyden käyntiin sekä parantaa maan elinvoimaa ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Suomessa kaupunkien kehitys on JTY:n näkökulmasta ollut vaatimatonta ja varovaista. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittäminen vaatii Työväenyhdistyksen mielestä päättäväisiä ratkaisuita.

– Nyt on viimeinen aika ottaa vastuuta työllisyydestä ja rakentaa kaupungit vastaamaan 2000-luvun haasteita, puheenjohtaja Mäkinen linjaa.

– Koko maakunnan elinvoimaisuutta on tuettava, erityisesti merkittäviä hankkeita myös Jyväskylän ulkopuolella. Keskuskaupungin kehittäminen on kuitenkin koko ympäröivän maakunnan ja maan elinvoimaan vaikuttava tekijä, joka ei voi jäädä yksin kaupungin harteille, Mäkinen muistuttaa.

Jyväskylän Työväenyhdistys toivoo maan hallitukselta ja ensi vuonna alkavalta uudelta valtuustokaudelta rohkeita ja vastuullisia, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, jotka edesauttavat kaupunkien kasvua ja kehitystä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

OAJ suuttui Jyväskylän lukioleikkauksista

Kuva: Lehtikuva

Opettajien ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavasta säästää opettajanvirkojen määrässä. Koulutuskuntayhtymä ilmoitti lakkautavansa 20 opettajanvirkaa ja toteuttavansa niiden opetustyön jatkossa tuntiopetuksena.

Opettajien oli maanantaihin 28.11. aamukymmeneen mennessä määrä ilmoittaa, hyväksyvätkö he virkojensa vaihtamisen päätoimisiin tuntiopettajasopimuksiin. Lehtorit pakotettiin pohtimaan viikonlopun aikana, suostuvatko siirtymään tuntiopettajiksi vai tulevatko irtisanotuiksi. OAJ:n tiedotteen mukaan koulutuskuntayhtymän ratkaisu voi olla laiton.

– Käytännössä heidät pakotettiin allekirjoittamaan, koska toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanominen ja työttömyys. Viran lakkauttaminen edellyttäisi työtehtävien loppumista, mutta tässä näin ei ole käynyt, lukiokoulutuksen luottamusmies Juha Paananen huomauttaa.

OAJ:n mukaan opettajia ei ole kuultu asiassa ennen päätöksen tekemistä, eikä lakkautettavaksi valikoituneiden virkojen valintaperusteita ole asianmukaisesti avattu lehtoreille. Tuntiopettajasopimuksiin siirtymisillä saadaan säästöä heikentämällä lehtorien asemaa. Jatkossa työnantaja voi milloin tahansa ilman neuvotteluja pudottaa päätoimisten tuntiopettajien tuntimäärät 16 tuntiin, joka on päätoimisuuden raja, OAJ:n tiedotteessa kerrotaan. Opettajan palkka saattaa pudota jopa 30 prosenttia kertaheitolla tämän seurauksena.

Luottamusmies Paananen kertoo tarjonneensa kuntayhtymälle myös toista, opettajien kannalta reilumpaa mallia asian ratkaisemiseen, mutta se ei kelvannut.

– Tällä olisi saavutettu sama kustannusvaikutus, ja opettajat olisivat ymmärtäneet perustelut. Tästä huolimatta työnantaja halusi ehdottomasti hoitaa asian edellä kuvatulla tavalla, Paananen ihmettelee OAJ:n tiedotteessa.

Lukio-opettajien tapaus juontaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka päättyivät 14.11. Kuntayhtymän hallitus päätti toimista 22.11.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE Keski-Suomi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jyväskylän talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti

Jyväskylän kaupungintalo Kuva: Pekka Helin / Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28.11. 2016 yksimielisesti kaupungin talousarvion vuodelle 2017.

– Edellisestä kerrasta onkin kulunut vuosikymmeniä, kommentoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) sivuillaan Facebookissa.

– Neljän vuoden uurastuksen jälkeen kaupungin talous on viimein tasapainossa. Vuosikate kattaa investointien alaiset poistot ja pääsemme lyhentämään velkaa, ylijäämääkin syntyy, Mäkinen avaa tilannetta.

Talousarvio hyväksyttiin kaupungin tiedotteen mukaan ennätysnopeasti, vain 10 minuutin käsittelyn jälkeen. Ainoan puheenvuoron keskustelussa piti valtuutettu Riitta Tynjä (skp), joka esitti useita muutosesityksiä talousarvioon. Kannatuksetta jääneet esitykset kuitenkin raukesivat. Historiallisen talousarviosovun taustalla on valtuustokauden mittaisen sinnikkään tasapainotusohjelman toteuttamisen ansiosta parantunut yleinen tilanne. Tämä mahdollisti aiemmin syksyllä esiin nousseiden massiivisten leikkausten laajan perumisen ilman oikeiston vastustamia korotuksia kunnalliseen tuloveroon.

– Mikä tärkeintä, pystymme vastaamaan perusturvan ja sivistystoimen esityksiin lisämäärärahoista, kirjoittaa kaupunginhallituksen Mäkinen.

– Helppoa ei varmasti tule olemaan kuntakentällä tulevinakaan vuosina, mutta kivijalka, jolta ponnistamme ei ole hutera.

Mäkinen muistuttaa, että työttömyyden kasvun pysähtymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on vakava ongelma. Valtion työllisyyspolitiikan muutoksetkaan eivät hänen mukaansa auta tilanteen helpottamisessa. Jyväskylän osalta Mäkinen haluaa kuitenkin kiittää poliittisia ryhmiä ja luottamustehtävissä toimia.

– Yhteistyössä on voimaa, hän päättää kirjoituksensa.

Jyväskylän kaupungin ensi vuoden budjetissa on katetta 50,7 miljoonaa euroa. Poistot katetaan 100 % saakka, lainakantaa lyhennetään puolella miljoonalla ja ylijäämää jää 300 000 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta