Yllätys: liikenne sujuu Turun moottoritiellä – suojavallia rakennetaan iltaan asti

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Turun moottoritie eilen Espoon Kirkkojärven kohdalla.

Turunväylälle ei ole kertynyt ruuhkaa iltapäivällä, kerrotaan Liikennevirastosta. Turun moottoritiellä Espoon kohdalla on käytössä vain yksi ajokaista molempiin suuntiin, koska tulvavettä nousi tielle tiistaina illalla.

– Turunväylä toimii ihan hyvin, ihmiset ovat ajoittaneet töistä lähtönsä aika hyvin. Meidän toiveissamme onkin ollut, että niin aamu- kuin iltaliikenteessä poikettaisiin hieman arkirutiinista ja lähdettäisiin vähän myöhemmin tai aiemmin, jos mahdollista, kertoo Liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen.

– Ihmiset käyttävät myös vaihtoehtoisia reittejä, esimerkiksi Länsiväylää, hän lisää.

Jaatinen arvioi, ettei nyt suljettuja ajokaistoja saada avattua ennen ensi viikon loppua.

– Ensi viikkoa ajatellen autoilijoille olisikin hyvä neuvo, että maanantaina töihin mennessä siellä on edelleen tämä tien pientareelle tehty suojavalli ja sitä kautta tämä liikennerajoitus, Jaatinen sanoo.
Jaatisen mukaan Liikennevirasto ja Puolustusvoimat ovat sekä jatkaneet että vahvistaneet suojavallia. Hiekkasäkeistä tehty suojavalli on tällä hetkellä noin 250 metriä pitkä, ja sitä on tarkoitus jatkaa 500 metriin saakka. Suojavallin korkeus on noin 40 senttiä.

– Haluamme varautua torstain ja perjantain välisen yön sateisiin, joiden kautta tulvavesi tulee nousemaan vähän viiveellä perjantaina ja lauantaina. Vesi lähtee nousemaan suhteellisen nopeasti, kun yöllä sataa kovemmin. Maa on sen verran märkää, että se ei hirveästi ime vettä.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.

Päätoimittaja vaihtuu Iltalehdessä – nykyinen jättää työnsä

Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala jättää tehtävänsä ja siirtyy pois yhtiön palveluksesta, kertoo Alma Media. Hakala on toiminut Iltalehden päätoimittajana vuosina 1995–2010 sekä 2014–2017. Hakala on myös työskennellyt Satakunnan Kansan kustantajana ja päätoimittajana.

Iltalehti on käynnistänyt uutispäätoimittajan haun marraskuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kaikki keinot käyttöön: Enontekiölle puuhataan seriffiä, joka takaa turvallisuuden

Enontekiön kunta suunnittelee seriffin toimen perustamista, sillä kunnan poliisivirat loppuvat vuodenvaihteessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo tiedotteessa, että kunta käyttää kaikki keinot, jotta poliisi säilyy Enontekiöllä.

Seriffin toimen perustamisen tavoitteena on tiedotteen mukaan taata turvallisuus kunnassa. Seriffi olisi kunnan työntekijä, ja toimi olisi voimassa, kunnes kuntaan saadaan jälleen poliisi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta