Turva – Hymy

”Yöunet menivät, kun uutinen tuli” – Kiky leikkasi tuntipalkkaisen maanrakennusammattimiehen ja kotitalousopettajan lomarahoista 30 prosenttia

Kuva: Kari Hulkko
– Kaikesta muusta voidaan säästää, mutta ei ruoasta eikä lasten harrastuksista, Essi Tukkimies sanoo. Etualalla Artturi ja Emma, takana keskellä Aleksanteri ja Lauri. Oikealla Jussi Tukkimies.

Lumen ja jään peittämällä pihalla kolme lasta laskevat mäkeä, osa kelkalla, yksi liukurilla. Ilta on hämärtymässä ja perheen kuopus, kuusivuotias Emma, esittelee porukalla tehdyn lumihevosen.

– Sille tehtiin vielä sarvi. Se on ihan liukas sivuilta.

Tässä taloudessa pelkästään maitoa kuluu viikossa reilut 30 litraa, sillä perheessä on kuusi lasta. Kun Essi Tukkimies kävi alkuillasta kaupassa, hän otti 14-vuotiaan esikoisensa, Laurin, mukaan kantoavuksi. Pelkästään 12 maitolitran kantaminen vaatii lihaksia.

– Ruoasta meillä ei säästetä, eikä lasten harrastuksista, Essi Tukkimies sanoo ja Jussi Tukkimies nyökkää vieressä.

Kuuden lapsen uusperheessä mietitään rahankäyttö tarkkaan. Lapsille annettavat taskurahat opetetaan käyttämään vain siihen, mitä oikeasti tarvitsee. Kauppaan ei mennä shoppailemaan. Essi Tukkimiehen mukaan tämän osaavat jo kaikki, tosin yhdellä on vielä opeteltavaa.

Hän kehuu, että onneksi Vihdissä poikien harrastevälineitä pystyy kierrättämään hyvin. Yksi perheen pojista, 12-vuotias Artturi, harrastaa salibandya.

– Tuntuu, että hän kasvaa koko ajan. Välillä polvisuojat jäävät pieniksi, välillä kengät. Onneksi kukaan lapsista ei halunnut pelata jääkiekkoa tai harrastaa taitoluistelua. Olisi joutunut sanomaan, ettei onnistu.

Jussi Tukkimiehen tavoin kolme perheen pojista harrastaa vapaapalokuntaa, yksi sähkökitaran soittoa, vanhemmat ja molemmat tytöt kilpa-cheerleadingiä.

Keittiön pöydän päässä seinällä on liitutaulu, johon perheen iltapäivä- ja iltamenot kirjoitetaan. Menneet pyyhitään pois sekaannusten välttämiseksi. Ainoa kokonainen kotipäivä näyttää olevan lauantai.

– Niin, jos kellään ei ole kilpailuja, Jussi Tukkimies sanoo.

– Torstai on kyllä horrori-päivä, sillä silloin on viidet harjoitukset, Essi Tukkimies toteaa.

Reilun tonnin lovi tuloihin.

Jos muissa perheissä lapset saivat paljon joululahjoja, tässä perheessä tyydyttiin vähempään. Kun lapset toivovat jotain suurempaa lahjaa, he saavat säästää itse osan. Pari vuotta sitten toiveena oli PlayStation. Jokainen lapsista säästi peliin, ja vanhemmat antoivat lopun.

Nykyisin raha on entistä tiukemmassa. Kiky leikkasi Vihdin kunnalla työskentelevien tuntipalkkaisen maanrakennusammattimiehen ja kotitalousopettajan lomarahoista 30 prosenttia. Jussi Tukkimies sanoo yöuniensa menneen, kun uutinen tuli. Palkankorotus oli viime vuonna nolla prosenttia.

– Minulta leikattiin lomarahoista 606 euroa ja vaimolta noin 500 euroa. Se oli reilun tonnin lovi tuloihin.

Leikkaus on edessä vielä vuosina 2018 ja 2019, ellei neuvottelupöydissä muuta sovita. Vaikuttaa siltä, ettei leikkausta peruta.

– Ihmettelen, että näihin leikkauksiin osallistuivat vain julkisen sektorin työntekijät.

Koko kilpailukykysopimus kummastuttaa pariskuntaa.

– Ymmärrän, että jos rahat on loppu, niin kaikkien pitää osallistua leikkauksiin. Eri asia on, onko leikkausten hyöty oikeassa suhteessa kuntien pienipalkkaisille tulevaan haittaan, Essi Tukkimies sanoo.

– Enemmän minua on tökkinyt se työajan lisäys. En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, miten julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden työaikaa pidentämällä saadaan Suomen vienti nousuun, hän puuskahtaa.

– Se aika on perheeltä pois. Meillä opettajilla ylimääräistä tehdään pidentämällä työpäivää kolmella tunnilla muutaman kerran vuodessa. Se pistää meidän harrastuskuljetuspaletin kokonaan uusiksi, mikä vaatii hurjasti erilaisia järjestelyjä. Se turhauttaa ja niin motivaatio ylimääräisten tuntien tekemiseen on pieni.

Lomarahojen leikkaus tuntuu.

Lomarahojen leikkaus supisti reilusti kesän suunnitelmia. Perinteisestä uimarannalle menosta ja yhteisestä hampurilaisateriasta pidettiin kuitenkin kiinni.

– Se on aikamoinen sirkus, kun kahdeksan hengen tilauksia jätetään. Se menee monta kertaa uusiksi, Jussi Tukkimies naurahtaa.

Linnanmäet ja muut huvipuistot jätettiin suunnitelmista. Vasta loppukesästä katsottiin, olisiko huvituksiin varaa, sillä pääsy- ja laitelippujen hinnat ovat iso menoerä.

– Kesäisin muutenkin perheiden menot kasvavat, kun lapset eivät syö koulussa tai päiväkodissa. Vaatteitakin kuluu ja pyykkiä pestään useammin, kun liikutaan enemmän ulkona, Essi Tukkimies kertoo.

– Lomaraha on tasoittanut hyvin kesällä ihan normaalista elämisestä tulevia lisäkuluja.

Tässä perheessä etelänmatkoille lähdetään harvakseltaan ja silloinkin vain osa porukasta. Muut tietävät, että heidän vuoronsa tulee myöhemmin.

Vuodenvaihteessa Artturilla on kilpamatka Ruotsiin. Hän sai matkan joululahjaksi.

Jussi Tukkimiestä lomarahojen leikkaus korpeaa siksikin, että rintamamiestalossa riittäisi tekemistä.

– Tapetointia, lattioita, seiniä, listat ja kylpyhuoneet uusiksi, yläkerta kuntoon, hän luettelee.

– Joka tapauksessa kuistille tehdään yksi huone, vanhemmat sanovat.

Neljä poikaa jakaa nyt yhden huoneista, koska he äänestivät aikoinaan, että toinen huone meni nykyisin 14-vuotiaalle Nellille ja hänen kaneilleen. Lasten varttuessa yksityisen tilan tarve kasvaa.

– Lapset käyvät myös toisen vanhempansa luona, mutta jostain syystä he tuntuvat viihtyvät enemmän täällä, Essi Tukkimies sanoo.

Perheen kuopus, kuusivuotias Emma, on Essi ja Jussi Tukkimiehen yhteinen. Emma kertoo, mitä he ovat tehneet päiväkodissa ja kysyy pöydällä olevista vieraiden tuomista karkkipusseista. Kun hänelle kerrotaan, että vanhemmat jakavat ne myöhemmin, Emma valaisee, miten kuuluu toimia:

– Äiti laittaa karkit kattilaan ja siitä saa ottaa yhden kerrallaan.

Ruoasta tingittäisiin seuraavaksi, mutta ei lasten harrastuksista.

Vaikka talossa riittäisi kunnostamista ja rahat ovat tiukassa, Tukkimiehet vaikuttavat tyytyväisiltä.

– Minulla on vakituinen virka, jota ei monella nuoremmalla ole, täydet tunnit ja minulle kertyy vuosisidonnaisia lisiä. Palkkakehitys on ollut ylöspäin, Essi Tukkimies kertoo.

– Nuorempana oli paljon tiukempaa. Sain esikoiseni opiskeluiässä, 20-vuotiaana ja toisen parin vuoden kuluttua. Silloin oli pakko tulla toimeen todella vähällä. Siitäkin selvittiin, vaikka palkka meni melkein kokonaan päiväkotimaksuihin ja auton kuluihin. Jäin satasen tai vähän yli voitolle siihen verrattuna, että olisin jäänyt kotihoidontuella kotiin.

Hän pohtii, että jos tulot olisivat olleet joskus suuremmat, nykyinen tiukkuus tuntuisi varmaan ahdistavalta.

Jussi Tukkimiehen tuloihin vaikuttaa, kuinka monta arkipyhää viikkoon osuu. Niiltä päiviltä ei tuntipalkkaiselle tule lainkaan tuloja.

Pahoja päiviä ja yllätysmenoja varten on pakko säästää. Kun Jussi Tukkimiehen polvi jouduttiin leikkaamaan, säästöt hupenivat kuukausien sairausloman takia kovaa tahtia. Puskurin kasaaminen takaisin vei aikaan.

– Kyllä sitä välillä ihmettelee kavereiden tilavia, valtavilla tonteilla olevia omakotitaloja, että miten heillä on varaa. En kuitenkaan osaa kaivata sellaista, Essi Tukkimies hymähtää.

– Harvalla meidän ystävistä on lapsia tai lapsia on vain yksi tai kaksi, Jussi Tukkimies sanoo.

Pariskunta miettii hetken, kun heiltä kysyy, mistä he tinkisivät, jos olisi pakko.

– Varmaan jättäisin kampaajalla käynnit, Essi Tukkimies vastaa.

– Mun ei tartte, kun leikkautan tukan kotona, mies hymähtää.

– Sun ei tarvi. Sen kuin vetää karvat ylös ja ajaa koneella sivuista, vaimo nauraa.

Ruoasta tingittäisiin seuraavaksi, mutta ei lasten harrastuksista.

– Olen niin tyytyväinen, että heillä on järkevää tekemistä ja he ovat motivoituneita. Maksan enemmän kuin mielelläni siitä, että he tekevät jotain fiksua, vaimo aloittaa.

– Eivätkä ole rikkomassa paikkoja, mies täydentää.

Päivähoitomaksuihin meni rahaa.

Suurperheen arkea auttaa, että pariskunnan vanhemmat asuvat lähellä.

– Mun vanhemmat ovat vielä suhteellisen nuoria. Heidän kanssaan pitää sopia hyvissä ajoin, jos viedään lapsia mummolaan, Essi Tukkimies kertoo.

Arjen pyöritys on hänen mukaansa nyt paljon helpompaa, kun vaipoista ja pilttipurkeista on päästy eroon.

– Ja kohta viimeisestäkin päiväkotimaksusta. Ne ovat nousseet koko ajan. Välillä meillä oli samaan aikaan päiväkodissa kolme pojista, Tukkimies kertoo.

Nyt voidaan mennä porukalla retkelle vaikka lähimetsiin.

Suurperheen rahankäytön periaatteet ovat selvät:

– Lainarahalla ei rempata, eikä luottokortille osteta kuin aivan poikkeustapauksessa. Lapset ovat oppineet, että tavaroita ei saa sormia napsauttamalla, vaan kotitöistä maksetaan viikkorahaa. Niistä maksetaan höpöostokset, esimerkiksi karkit, Essi Tukkimies sanoo.

– Jostain pitää pystyä luopumaan, Jussi Tukkimies toteaa.

Reilun vuoden kuluttua kaksi vanhinta lasta päättää peruskoulun. Lauri aikoo ammattikouluun, mutta Nelli ei ole vielä päättänyt, pyrkiikö lukioon. Olipa päätös mikä tahansa, koulutus maksaa.

– Sitten eletään sen hetken mukaan. Koulutus on ensisijainen juttu. Siihen satsataan, vanhemmat puhuvat miltei yhtä aikaa.

– Kulkemisesta tulee lisäkuluja, sillä ammattikoulua ei ole meidän kylällä. Se on pakkokulu ja varmaan jostain muusta pois. Aika näyttää, mistä.

Asioilla on kumma tapa järjestyä, Essi Tukkimies pohtii.

Kumpikaan ei ryhdy ennakoimaan, mitä kaikkia menoeriä lasten varttuessa saattaa tulla eteen. Tärkeintä on lasten hyvä olo.

– Kunhan kaikilla on juuret ja siivet, että tietävät, mistä tulevat ja minne menevät. Toivottavasti tekevät sellaisia valintoja, että ovat onnellisia, Essi Tukkimies sanoo.

– Tähän asti ollaan ainakin onnistuttu antamaan sellaisia eväitä, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Varmaan vastakin.

Birgitta Suorsa–UP

Kuvateksti lisätty su klo 10.26.

”Tulee vain pahalle tuulelle ja jää ikävöimään Astrid Gartzia” – Tuomiojan mukaan tv-vaalikeskustelut eivät kohtele ehdokkaita tasapuolisesti

Kuva: Lehtikuva
Erkki Tuomioja.

– En yleensä seuraa vaalikeskusteluja televisiosta ja se koskee myös pressanvaaleja, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kirjoittaa Facebookissa.

– Niistä tulee vain pahalle tuulelle ja jää ikävöimään Astrid Gartzia. Tunnen ehdokkaat jo riittävän hyvin, ja jos jotain tärkeää sanotaan, sen kuulee muutenkin.

– Ihmettelen myös, miksei esittelyohjelmia ajoitettu niin, että ne olisi kaikki nähty ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Tämä ei ole nyt ehdokkaiden tasapuolista kohtelua, vaikka ei sillä tulokseen mitään vaikutusta olisikaan, Tuomioja päättää päivityksensä.

Yle on vetänyt presidenttiehdokkaiden yksilötenttejä TV 1:llä.

Niiden käynnistyminen on herättänyt kysymyksen, suosivatko Ylen presidentinvaalien yksilötenttien lähetysajat vaaleissa joitakin puolueita tai ehdokkaita.

Tänä vuonna Merja Kyllösen (vas.) tentti osui iltaan, kun ennakkoäänestys oli jo alkanut aiemmin samana päivänä. SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen tentti tulee Yleltä vasta tänään, kun ennakkoäänestys on ollut jo pari päivää käynnissä.

Demokraatti haastatteli tänään Yleisradiosta vaalien päätuottaja Petri Kejosta aiheesta.

Kejosen mukaan palautetta tulee Ylelle asiasta ja järjestyksestä eri suuntiin.

”Ihmettelen myös, miksei esittelyohjelmia ajoitettu niin, että ne olisi kaikki nähty ennen ennakkoäänestyksen alkamista.”

Kun Yle saa tietoon vaalipäivän, noin vuosi ennen vaaleja, se suunnittelee välittömästi vaalitenttien ja suurten vaalikeskustelujen ajankohdat. Käytännössä tällöin tarkastellaan vaalipäiviä edeltävien päivien ohjelmakaaviota ja sitä, mihin iltoihin tentit on ylipäänsä mahdollista sijoittaa.

Ylestä kerrotaan, että ennakkoäänestyksen alkamisajankohtaan ei tällöin kiinnitetä huomiota. Kejosen mukaan se ei ole mahdollista, koska ehdokkaiden tentit samoin kuin puolueiden puoluepäivät on pystyttävä sijoittamaan kohtuullisen ajan päähän ennen varsinaista vaalipäivää.

Astrid Gartz.

Tuomiojan FB-päivityksessä mainitsema Astrid Gartz (s. 1942) on pitkän linjan suomalainen toimittaja. Yleisradion palveluksessa hän oli vuosina 1966–2002 toimittajana, tuottajana ja TV1:n ohjelmajohtajana. Politiikan toimittajana hän veti myös vaalikeskusteluja.

Gartz sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 1977. Vuonna 2012 Astrid Gartz palkittiin elämäntyöstään Kultaisella Venlalla.

Otsikkoa muokattu klo 16.08.

Länsimetron matkustajamäärien laskemisessa kävi moka – tulivat tuplana

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metron tuoreet matkustajamäärät ovat selvästi pienempiä kuin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) aiemmin ilmoittamat luvut. Syynä on järjestelmän vika, jonka myötä uusien metroasemien Matinkylän, Tapiolan ja Niittykummun matkustajamäärät näkyivät alkuperäisissä tilastoissa kaksinkertaisina.

Asia havaittiin, kun Matinkylässä laskettiin matkustajia käsin aiempien koneellisesti kerättyjen tietojen sijaan.

HSL:n korjatun tilaston mukaan metron uusilta asemilta on matkustettu arkisin keskimäärin noin 50 000 kertaa päivässä sen jälkeen, kun Espoon ja Lauttasaaren uudet bussilinjat on otettu käyttöön.

Uusista asemista vilkkain on edelleen Matinkylä, josta on noustu kyytiin keskimäärin 18 000 kertaa arkipäivinä. Matinkylän matkustajamäärä on sama kuin HSL:n ennen liikenteen käynnistämistä tekemässä ennusteessa.

Ruuhkaisuuden tuntua asemalla selittää HSL:n mukaan muun muassa se, että matkustajat ovat pakkautuneet junan alkupäähän, kun asemalla on käytössä vain yksi sisäänkäynti normaalin kahden sijasta.

Metron uuden osuuden kokonaisnousijamäärä 50 000 taas on ennustetta (60 000) pienempi.

Bussiliikenteessä näkyy odotettu muutos.

Helsingin keskustassa Kampin aseman nousijamäärät ovat pudonneet noin kolmanneksella, kun taas Rautatientorin luvuissa näkyy pientä nousua.

– Metro on parantanut Kampin itäpuolella sijaitsevien kohteiden saavutettavuutta, ja lännen suuntaan menijät näyttävät nousevan metron kyytiin myös muilta asemilta. Toisaalta osa Kampin vanhoista matkustajista on noussut metron kyytiin jo Espoossa tai Lauttasaaressa, HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila arvioi.

Bussiliikenteessä näkyy odotettu muutos: busseihin noustaan kokonaisuudessaan metron vaikutusalueella noin 108 000 kertaa arkivuorokaudessa, kun vanhalla linjastolla kuljettiin ennen metroa noin 155 000 kertaa arkivuorokaudessa. Osa aiemmista bussimatkustajista voi nyt kulkea koko matkan metrolla.

Espoon sisäisillä bussilinjoilla nousujen määrä on yli kaksinkertaistunut ennen metron laajennusta olleesta 35 000:sta 78 000:een. Muutos selittyy ennen muuta metron liityntäliikenteellä, joka on sisäistä bussiliikennettä.

Pelkkien nousijamäärätietojen perusteella ei HSL:n mukaan kuitenkaan voi selvittää aukottomasti, miten matkojen määrät esimerkiksi Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan ovat muuttuneet, vaan tämä vaatisi erillisen tutkimuksen.

12 paikkakuntaa käyty, 9 jäljellä – ”Parasta vaalityössä on ihmisten kohtaaminen”

Kahvi ja hyvät keskustelut lämmittävät SDP:n teltalla.

Vaalipäivän lähestyessä lähdimme SDP:n Keski-Suomen piiritoimistosta kiertämään maita ja mantuja presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaaliautolla. Paikkakuntia on käyty nyt tusina. Kiertueemme alkoi Muuramesta ja Toivakasta. Lisäksi olemme käyneet Keuruulla, Saarijärvellä, Karstulassa, Kuhmoisissa, Jämsässä, Uuraisille, Multialla ja eilen Joutsassa ja Luhangassa.

Olemme saaneet hyvän ja innostuneen vastaanoton mihin tahansa olemme pysähtyneet sekä iloisia vilkutuksia kun olemme liikkeellä. Meidät huomataan, hyvä niin.

Maanteiden kuningatar Keski-Suomessa

Olemme tavanneet paljon ihmisiä ja käyneet hyviä keskusteluja. Useasti juttu on alkanut edellisen illan vaalitentistä ja jatkunut sitten joko oman kunnan asioihin tai valtakunnan politiikkaan. Sote on ollut suosituin puheenaihe joka kunnassa. Puheeksi on noussut myös maakuntavaalit, unohtamatta taitettua indeksiä. Parasta vaalityössä onkin ihmisten kohtaaminen.

Sää on suosinut meitä pienellä pakkasella ja kovalla tuulella, mutta lämmin höyryävä kahvi ja aatteen palo pitävät meidät lämpimänä.

Koko piirin kattavan kiertueen olemme tehneet yleensä vain eduskuntavaaleissa, mutta koemme todella tärkeäksi ihmisten kohtaamisen koko maakuntamme alueella, ja tämä on paras tapa siihen. Monissa pienissä kunnissa olemme saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja paikalliset demarit ovat olleet iloisia, että heidän vaalityötään tullaan tukemaan.

Tänään torstaina on Tuula Haataisen vaalitentti Ylellä, joten huomisen puheenaiheen jo arvaa. Peukkuja Tuulalle!

Huomenna ajelemme pohjoiseen Keski-Suomeen ensin klo 11.00 Viitasaarelle ja klo 14.00 Pihtiputaalle.

Vaalikiertueemme jatkuu ensi viikolla:
Ke 24.1. klo 10.00 Kannonkoski ja Kyyjärvi
To 25.1. klo 11.00 Kinnula ja klo 14.00 Kivijärvi
Pe 26.1. klo 11.00 Hankasalmi ja klo 14.00 Laukaa
La 27.1. klo 11.00 Jyväskylän kävelykatu

Muistakaa käydä äänestämässä!
Ennakkoäänestys 17.-23.1.2018
Vaalipäivä 28.1.2018
Toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.-6.2.2018

Keskustelua aiheesta

Kahden ehdokkaan tv-tentit vasta ennakkoäänestyksen alettua – sorsiiko Yle?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle on vetänyt ennen presidentinvaaleja presidenttiehdokkaiden yksilötenttejä TV 1:llä. Ohjelmat ovat olleet valtavan suosittuja. Esimerkiksi Sauli Niinistön tentin keskimääräinen katsojamäärä oli yli miljoonan.

– Katsojamäärät ovat vaihdelleet 550 000:stä yli miljoonaan. Ne ovat todella kiinnostaneet ja ihmiset katsovat lähetykset loppuun asti, vaalien päätuottaja Petri Kejonen kertoo.

Jonkinlainen ikuisuuskysymys on, suosiiko Ylen puoluepäivien tai presidentinvaalien yksilötenttien lähetysajat vaaleissa joitakin puolueita tai ehdokkaita. Tänä vuonna Merja Kyllösen (vas.) tentti osui eilisiltaan, kun ennakkoäänestys oli jo alkanut aiemmin samana päivänä. SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen tentti tulee Yleltä vasta tänään, kun ennakkoäänestys on ollut jo pari päivää käynnissä.

Onko niin, että Kyllönen ja Haatainen kärsivät siitä, etteivät he ole vielä päässeet esiintymään jättisuositussa Ylen yksilötentissä? Toisaalta voidaan pohtia niinkin päin, että heille saattaa olla jopa hyötyä siitä, että heidän tenttinsä tulevat keskellä ennakkoäänestystä ja toisaalta he esiintyvät näin ollen myös lähempänä varsinaista vaalipäivää.

Petri Kejonen kertoo, että palautetta tulee Ylelle asiasta ja järjestyksestä eri suuntiin. Sitä ei tosin tule paljon. Nyt Kejonen on saanut henkilökohtaisesti vain yhden palautteen.

– Se meni näin päin, että miksi on Haataisen tentti kun on ennakkoäänestys jo käynnissä ja ihminen ei ole vielä nähnyt Haataisen tenttiä. Kun ei ole nähnyt tenttiä, hän ei ollut vielä varma, voiko äänestää Haataista, Kejonen kuvaa.

Arvonta peltiämpärillä.

Kun Yle saa tietoon vaalipäivän, noin vuosi ennen vaaleja, se suunnittelee välittömästi vaalitenttien ja suurten vaalikeskustelujen ajankohdat. Käytännössä tällöin tarkastellaan vaalipäiviä edeltävien päivien ohjelmakaaviota ja sitä, mihin iltoihin tentit on ylipäänsä mahdollista sijoittaa.

Ennakkoäänestyksen alkamisajankohtaan ei tällöin edes kiinnitetä huomiota. Kejosen mukaan se ei ole mahdollista, koska ehdokkaiden tentit ja eri puolueiden puoluepäivät on pystyttävä sijoittamaan kohtuullisen ajan päähän ennen varsinaista vaalipäivää.

Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmakaavio näytti siltä, että yksilötentit olisi pitänyt aloittaa jo joulukuussa, mikäli ne kaikki olisi haluttu toteuttaa ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Kejonen muistuttaa myös, että kansalaiset pysyvät kiinnostuneina vaaleista, mikäli tenttejä tulee myös lähellä varsinaista äänestyspäivää.

Kejosen kännykällä on video vuosi sitten suoritetusta yksilötenttien päivämäärien arvonnasta. Videolla päätoimittaja Riikka Venäläinen nostaa lappuja vastaavan tuottajan pitämästä peltiämpäristä ja vaalien päätuottaja Petri Kejonen kirjaa arvonnan tuloksen, nimet ja päivämäärät paperille.

”Yleensä se kritiikki on tullut sitä kautta, että…”

Jos katsotaan viime vaaleja, vasemmistoliiton puoluepäivä tai ehdokkaan tv-esiintyminen on osunut arvonnassa aina ennakkoäänestyksen jälkeen. Vuoden 2012 kuntavaaleissa kahden puolueen, SDP:n ja vasemmistoliiton puoluepäivät lähetettiin vasta ennakkoäänestyksen alettua.

Eurovaaleissa 2014 ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen oli SDP:n, keskustan, RKP:n ja Vasemmistoliiton puoluepäivät. Vuoden 2015 jälkeen ennakkoäänestypäivänä oli vihreiden puoluepäivä ja sen jälkeen olivat vuorossa vielä vasemmistoliitto, RKP, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset.

– Yleensä se kritiikki on tullut sitä kautta, että miten voi olla jonkin puolueen tentti vielä silloin kun on ennakkoäänestys päällä, Kejonen kertoo.

Summa summarum, kuka hyötyy ja mistä, sitä on vaikea arvioida. Selvää lienee vain se, että jos tentissä esiintyy edukseen, se nostaa myös kannatusta.

Tuoreita presidenttiehdokkaiden gallupeja ei ole vähään aikaan julkaistu. Kejonen kertoo, että Yleltä tulee vielä yksi, se julkaistaan 25.1.

Tuula Haatainen on tänään Ylen presidenttitentissä TV 1:llä kello 21–22.

Keskustelua aiheesta

Sisällissodan uhreja muistetaan eduskuntatalossa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtioneuvoston kanslia järjestää sisällissodan muistohetken eduskuntatalon valtiosalissa ensi viikon perjantaina 26. tammikuuta. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat osallistuvat muistohetkeen.

Tilaisuudessa muistetaan Suomen sisällissodan uhreja ja vuoden 1918 tapahtumien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä.

Muistohetkeen on kutsuttu muun muassa puolueiden ja eduskuntaryhmien johtoa, sisällissodan tutkijoita ja poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.

Ohjelmassa on muun muassa hiljainen hetki sekä musiikki- ja lausuntaesityksiä. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu.