Lukijaristeily2017

Yrittäjät polttivat päreensä: ”Posti pysyköön lestissään”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Suomen Yrittäjät eivät ottaneet innostuneena vastaan Postin uusinta aluevaltausta. Posti tiedotti tänään ostaneensa valtakunnallisen hoiva-alan yrityksen HR Hoivan.

Yrittäjäjärjestö pitää yrityskauppaa erittäin haitallisena.

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että Postin jakelutoiminta avattaisiin kilpailulle, ja että Posti vetäytyisi muusta liiketoiminnasta. Yrittäjien mielestä valtio-omisteisen Postin tulisi pitäytyä vain postipalveluiden järjestäjän roolissaan.

– Postin tunkeutuminen kilpailuille markkinoille yrityskaupalla on aivan muuta kuin toimintaa, jota kansa Postilta odottaa, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

Tällaista kehitystä ei valtion omistajaohjauksella pitäisi sallia lainkaan.

Hänen mielestään yrityskauppa ”oikein alleviivaa, miten aktiivisesti pyritään luomaan valtakunnallinen valtiovetoinen hoivatoimija”.

– Tällaista kehitystä ei valtion omistajaohjauksella pitäisi sallia lainkaan.

Yrittäjäjärjestö pitää uutista huonona myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta. Hallitus on kertonut haluavansa varmistaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyn paremmin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajiksi.

– Jos valtio-omistaja sallii, että Postin kautta luodaan valtakunnallinen valtiovetoinen iso toimija, vaarantuu tavoite kilpailun tuomista tehoista sote-palveluissa, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama korostaa.

Hänen mielestään on kyseenalaista, voiko aito valinnanvapaus ja markkinoiden toimivuus toteutua, jos julkissektorin omistama tuotanto saa vahvan markkina-aseman.

Urheilulehden taru loppuu – ”rouhii tuolta syvältä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sanoma Media Finland ostaa Urheilulehden A-lehdiltä. Kaupan myötä Urheilusanomat ja Urheilulehti yhdistetään.

Urheilulehden toimittajat eivät siirry Sanoman palvelukseen, kertoo Ilta-Sanomien kustantaja Tapio Sadeoja.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että tämän tulevan tuotteen tekevät Ilta-Sanomien ja Urheilusanomien toimitus.

Urheilulehden on toimittanut A-lehdille Närsäkkälän Viestintä. Lehteä on ollut tekemässä 15 henkeä, joiden työt loppuvat kaupan vuoksi. Nykyinen toimitus ei jatka lehden tekoa 22. kesäkuuta jälkeen, päätoimittaja Jukka Rönkä kertoi Twitterissä. Rönkä kertoi STT:lle, että tunnelmat toimituksessa olivat pettyneet, kun tieto lehden kaupasta tuli.

– Ei ole katkeruutta eikä mitään negatiivista A-lehtiä kohtaan. Mutta rouhii tuolta syvältä. Mutta emme meinaa jäädä tuleen makaamaan. Vielä me palaamme joku päivä.

Urheilulehti ilmestyy nykyisessä muodossa kesäkuun loppuun saakka. Uuden median nimi päätetään myöhemmin.

Painetun lehden lisäksi uusi urheilujulkaisu sisältää IS Extran, joka lähettää sekä suoria urheilulähetyksiä että urheilu-uutisia eri kanavissa.

A-lehdet päätti luopua Urheilulehdestä, koska yhtiö on tuonut markkinoille paljon uusia tuotteita, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Kun uutta tekee, jostain on pakko luopua. Tämän takia päädyttiin tämmöiseen ratkaisuun, niin vaikeaa kuin se onkin.

Blomster ei ottanut kantaa siihen, onko Urheilulehden tekeminen ollut A-lehdille kannattavaa.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Keskustelua aiheesta

Median irtisanomiset eivät lopu: Nyt vuorossa Svenska Yle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion ruotsinkielinen yksikkö Svenska Yle irtisanoo seitsemän työntekijää yt-neuvottelujen lopputuloksena. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi oli arvioitu 18 työntekijää.

Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten kertoo tiedotteessa, että irtisanomisten tarvetta vähensivät eläköitymiset ja toiminnan uudelleenorganisointi.

– Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta, af Björkesten sanoo.

Yt-neuvotteluissa Svenska Yle sopi 42 työtehtävän lakkauttamisesta ja 30 uuden tehtävän perustamisesta. Neuvottelujen piirissä oli yli 160 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna Yle on yt-neuvotellut Tuotannot ja Design -yksikössään sekä Julkaisut-yksikössään.

Ruotsin valtiovarainministeri DI:lle: Nordean lähtö ei toisi veromenetyksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin siirto pois Ruotsista ei aiheuttaisi verotulojen menetyksiä Ruotsin valtiolle, viestittää Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson talouslehti Dagens Industrille.

Dagens Industrin mukaan Nordea maksaa Ruotsin-toimintansa voitoista veroa Ruotsiin riippumatta siitä, missä konsernin pääkonttori sijaitsee.

Nordea on tällä tietoa siirtämässä pääkonttorinsa Suomeen tai Tanskaan. Taustalla ovat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkien vakausmaksuja.

Talouskasvu voi yltää 2–3 prosentin vauhtiin tänä vuonna, uskotaan LähiTapiolassa

Kuva: Getty Images

Suomen talous voi tänä vuonna yltää 2–3 prosentin kasvuvauhtiin, arvioi ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

– Jopa kolmen prosentin kasvutahti on mahdollinen, kunhan tärkeimmät kasvua kiihdyttävät palaset loksahtavat samanaikaisesti paikalleen, Vesala arvioi finanssiyhtiön tiedotteessa.

Vesalan mukaan Suomessa on pitkällä aikavälillä potentiaalia ehkä noin prosentin luokkaa olevaan kasvuvauhtiin, vaikka suhdanneluontoisesti kasvu voi olla rivakampaa.

Suomen talouskehitykseen vaikuttavat kansainvälisen talouden liikkeet. Vesalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa on ollut merkkejä talouslukujen huolestuttavasta heikkenemisestä.

Keskustelua aiheesta

Kysely: Pikkuasuntoja saatava rakentaa vapaasti

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta katsoo, että pieniä asuntoja pitäisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia. Pääkaupunkiseudun asukkaista 77 prosenttia olisi halukkaita vähentämään rajoitteita rakentaa pieniä asuntoja. Asia käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Enemmistön mielestä toimisto- ja tuotantotiloja asutuskeskuksissa tulisi nykyistä suuremmassa määrin muuttaa asunnoiksi. Vain viidesosa vastustaa ehdotusta. Ehdotus saa kannatusta etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Tutkimus tehtiin 14.–18. huhtikuuta, ja vastaajia oli 1 036.