”Yritystuet on päivitettävä säilyttämisestä uuden luomiseen” – Ihalainen: Painopistettä reippaasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin

Kuva: Kari Hulkko

Yritystukien yhteenlaskettu määrä oli vuonna 2016 noin viisi miljardia euroa. Suurin osa niistä muodostuu verotuista ja avustuksista, vähäisempi osa lainoista ja pääomasijoituksista. Näiden lisäksi maa-, metsä- ja kalatalouteen suuntautuu noin miljardin euron tuki.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on aikeissa arvioida syksyn budjettiriihessä yritystuille asetettavia tavoitteita ja karsimiskohteita.

Työ ei ole helppo ja tukien karsimisessa tulee edetä asteittain ja taata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin, painottaa SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Olisi perusteltua muuttaa yritystukien painopistettä vahvistamalla tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia. Tekesin rahoitus pitäisi palauttaa leikkauksia edeltäneelle tasolle, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

SDP on asettanut yritystukijärjestelmän uudelleenarvioinnille seuraavat tavoitteet:

  • – Siirretään tukien painopistettä T&K&I-tukiin.
  • – Kannustetaan uusia yrityksiä ja tuetaan pk-sektorin kasvua.
  • – Tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä.
  • – Karsitaan tarpeettomia tukia ja siirretään painopistettä asteittain suorista tuista lainoihin.
  • – Tukien tulee olla pääsääntöisesti määräaikaisia (pidempiaikaisia tukia tulee arvioida tapauskohtaisesti).
  • – Karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja.
  • – Tehostetaan ja luodaan kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin.
  • – Puretaan tarpeetonta byrokratiaa ja selkeytetään tukijärjestelmiä ja tukien hakemista.

Tehtyjen selvitysten perusteella osa yritystuista on Ihalaisen mukaan säilyttäviä, ei uudistavia, eivätkä ne tue innovaatioita, kasvua tai työllisyyttä.

– Kansainvälisten selvitysten perusteella erityisesti kp-sektorin tutkimus- ja kehitystoimiin suunnatuilla tuilla saavutetaan paras vaikutus. Pidemmän aikavälin tavoitteena – ei kertaheitolla – tulee olla yritystukien määrän karsiminen ja yritystuki- ja verojärjestelmien yksinkertaistaminen.

Ihalainen linjaa, että yritystukipolitiikassa on tarve siirtää painopistettä reippaasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin.

– Niillä koulutuspanostusten ohella luodaan osaamisperusteisia kasvun mahdollisuuksia. Tähän tavoitteeseen sopivat erittäin huonosti tutkimus- ja koulutusleikkaukset sekä Tekesin rahoituksen tuntuvat leikkaukset.

– Vientivetoisen kasvun nyt käynnistyessä on tärkeää, että erityisesti vientiin pohjautuvan teollisuuden ja palvelujen kustannuksia ei poliittisilla päätöksillä kasvateta. Kilpailukykysopimus paransi kustannuskilpailukykyä ja viennin edellytyksiä.

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta on hallituksen toimesta vähennetty ja palkkatuella työllistämisen edellytykset ovat heikentyneet.

SDP pitää perusteltuna, että palkkatukirahoituksesta huolehditaan. Vastaava tuki esimerkiksi Ruotsissa on noin viisinkertainen ja palveluresurssit moninkertaiset Suomeen verrattuna.

– Palkkatuettu työ ei aina johda pysyvään työllistymiseen, mutta sen avulla voidaan estää syrjäytymistä ja parantaa ihmisen valmiuksia päästä takaisin työmarkkinoille, huomauttaa Ihalainen, joka toivoo hallituksen tarttuvan näihin esityksiin syksyn budjettiriihessään.

Lapsiasiavaltuutettu arvostelee poikkeuksellisen ankarasti poliitikkoja: ”Vastuutonta, arvotonta ja typeryyden osoitus”

Kuva: Jari Soini

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää vastuuttomana eduskunnan päätöstä vähittäismyyntiin sallitun alkoholin prosenttirajan nostosta 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7 prosentista.

Hän arvostelee poikkeuksellisen ankarasti poliitikkoja.

– Päätös kertoo maan hallituksen ja eduskunnan enemmistön tahdon. Se on vastoin lapsen etua. Maa, jonka parlamentin päättäjien enemmistö rikkoo räikeästi lapsen etua, lisää perheiden kärsimyksiä ja sälyttää tästä aiheutuvat kasvavat kulut kansalaisille, on vailla pitävää pohjaa. Nämä päättäjät ovat vastuuttomia ja heikentävät Suomen ja sen lasten tulevaisuutta. Nämä päättäjämme eivät vaivaa itseään tosiasioilla ja lasten elämällä, Kurttila moukaroi.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti lausunnossaan huomiota Kouluterveyskyselyn tuoreisiin tuloksiin (2017), jotka kertovat viikoittaisen alkoholinkäytön lisääntyneen yläasteikäisillä, lukiolaisilla että ammatillisessa koulutuksessa olevilla.

– On kuvaavaa, että pääministeri Juha Sipilä, maan hallitus ja eduskunnan enemmistö päättävät lisätä alkoholin saatavuutta ja vahvuutta tilanteessa, jossa nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy. Vastuutonta, arvotonta ja typeryyden osoitus.

Lapsiasiavaltuutettu pitää välttömättömänä, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen lisämäärärahoista lastensuojeluun, koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltoon, poliisille, turvakodeille sekä päihdepalveluille.

– Tässä puhutaan satojen miljoonien korjaavien kulujen kasvusta. Häpeällistä, Kurttila päättää.

HS: 1200 km pitkään Nord Stream -kaasuputkeen on mahdollista asentaa erilaisia tiedustelujärjestelmiä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN MACDOUGALL

Helsingin Sanomien haltuunsa saaman asiakirja-aineiston mukaan Nord Stream -kaasuputkihanke huolestutti Suomen turvallisuusviranomaisia viime vuosikymmenen loppupuolella.

Sotilastiedustelu arvioi viime vuosikymmenen loppupuolella, että 1 200 kilometriä pitkään kaasuputkeen ja sen huoltotorneihin liittyy sotilaallisia näkökohtia: putkeen on teknisesti mahdollista asentaa erilaisia tiedustelujärjestelmiä, lehti kirjoittaa. Myös huoltotornit mahdollistavat jatkuvan tiedustelun.

HS sai haltuunsa asiakirja-aineistoa, joista paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Yksi huolta herättänyt hanke oli Itämeren pohjassa kulkeva kaasuputki Venäjän Viipurista Saksan Greifswaldiin. Nord Streamina tunnettu hanke mietitytti viime vuosikymmenen loppupuolella sekä Suomen sotilastiedustelussa että suojelupoliisissa.

Sotilastiedustelu ei lopulta pitänyt mahdollista tiedustelua tarkoituksenmukaisena

Sotilastiedustelu pohti Nord Stream -asiaa salaisessa analyysissään jo loppuvuonna 2006, vaikka putken rakentaminen alkoi vasta vuonna 2010. HS:n mukaan sotilastiedustelu kuitenkin päätyi lopputulokseen, jonka mukaan asia ei ole sotateknisesti, sotilaallisesti eikä taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Tiedustelu muun muassa edellyttäisi yhteistyötä Saksan kanssa.

Vielä myöhemminkin samoja huolia oli siviilitiedustelusta vastaavalla suojelupoliisilla. Supon huolet liittyivät signaalitiedusteluun. Putkirakennelmat antaisivat Venäjälle mahdollisuuden tiedustella Viroa. Lehti kertoo, että sotilastiedustelun arvio oli päinvastainen: putken rakennusvaiheessa lisääntyykin länsimaiden tekemä sotilastiedustelu.

Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta tiedustelulakia. Tikkakosken Viestikoekeskus ja muu tiedustelulaitos saa oikeuden valvoa internetliikennettä, jos eduskunta hyväksyy tiedustelulait. Tiedustelulakiluonnosten toinen versio saattaa edetä eduskuntaan ensi vuoden alussa.

Keskustelua aiheesta

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.