Aktia-pankki vähentää yt-neuvottelujen jälkeen 55 henkilöä myyntiorganisaatiostaan. Yt-neuvotteluilla tavoiteltiin toiminnan tehostamista, kustannussäästöjä ja keinoja vastata digitalisaation haasteisiin.
Henkilöstövähennys jäi hiukan pienemmäksi kuin aluksi arvioitiin.
Henkilöstövähennyksestä syntyvän kustannussäästön lasketaan olevan vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa.
– Hallituksen työllisyyspaketissa kaavailtu ansiopäivärahan tasoporrastus ei mene läpi kolmikantaisessa työryhmässä, kertoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Joensuussa ilmestyvässä Karjalaisessa tänään.
Palola on muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa mukana työryhmässä, joka valmistelee työllisyyspakettia. Työryhmän on annettava ehdotuksensa syyskuun loppuun mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti syyskuun alussa työllisyyspakettia valmistelleen virkamiestyöryhmän loppuraportin, jossa ehdotettiin 18 toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi. Yksi työttömyyden lyhentämiseksi ehdotetuista toimenpiteistä oli, että ansiopäiväraha heikkenisi portaittain työttömyyden keston mukaan.
Kolmikantainen työryhmä asetettiin valmistelemaan pakettia budjettiriihen jälkeen syyskuussa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi on hankala kysymys.
– On vaikea saada palkansaajajärjestöjen piirissä ymmärrystä sille, että uudistus olisi leikkaava tai heikentävä. Heikennyksiä on tehty jo aiemmin, ja niiden vaikutusta työllisyyteen pitäisi arvioida, Palola korostaa.
– Työryhmässä on mietitty erilaisia vaihtoehtoja, mutta kun neuvottelut ovat kesken, en lähde avaamaan niitä enempää, Palola sanoo.
Myös muut keskusjärjestöt ovat ilmaisseet kielteisen kantansa työttömyysturvan porrastukseen. Ajatus pidetään huonona nykyisessä taloustilanteessa, jossa töitä ei kertakaikkiaan ole. Myös ammattiliitot ovat pitkin matkaa varoittaneet peukaloimasta enää työttömyysturvaa. Sitä heikennetään jo nyt, kun sen kesto lyhenee.
Kesko on kartoittanut hankintaketjunsa ihmisoikeusriskejä laajalla selvityksellä, jonka osana se on ensimmäistä kertaa käyttänyt ammattiliittojen yhteistyöverkostoa. SASKilta ( Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) tilattu vertailuaineisto neljästä riskimaasta antoi Keskon mukaan yhteneväisiä tuloksia yrityksen käyttämän BSCI-vastuullisuusjärjestelmän kanssa mutta paljasti myös aukkoja tarkastuskäynteihin perustuvassa järjestelmässä.
SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kiittää Keskon julkistamaa ihmisoikeusarviointia avoimuudesta ja katsoo sen osoittavan, että auditoinnit eivät takaa aukottomasti tuotannon vastuullisuutta ihmisoikeuskysymyksissä.
SASK selvitti yhteistyökumppaneidensa avulla työntekijöiden olosuhteita Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä.
Lähes kaikkialla havaittiin ongelmia työajoissa sekä ylityö- tai lomakorvauksissa. Käytännössä työpäivät ylitöineen ovat usein liian pitkiä eikä lomia kaikkialla kerry niin, että kuormituksesta ehtisi palautua. Esimerkiksi kiinalaisella mattotehtaalla suuri osa työskenteli joka päivä. Työvuotta kevensi ainoastaan kahden viikon palkaton loma.
Urakkapalkkaa ja eriarvoisuutta
Myös työsuhteissa havaittiin laajalti epävakautta, esimerkiksi vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyöntekijöitä eivät yleensä koske samat oikeudet kuin suoraan työnantajan palkkalistoilla olevia henkilöitä, mikä on iso ongelma ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Esimerkiksi filippiiniläisellä tonnikalasäilyketehtaalla valtaosa työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä, jolloin he eivät ole tehtaan työehtosopimusjärjestelmän piirissä. Lisäksi lähes neljännes tekee töitä urakkapalkalla.
Myös ammatillisen järjestäytymisen havaittiin olevan käytännössä estetty monin paikoin, vaikka yhdistymisvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka mainitaan jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Kahdessa maassa havaittiin myös viitteitä viranomaisten lahjonnasta.
SASKin selvitys on osa Keskon ihmisoikeuksiin liittyvää vaikutusarviointia. Siinä selvitettiin toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja arvioitiin niihin liittyviä riskejä sekä sovittiin seurannasta, mittareista ja korjaavista toimenpiteistä. Lisäksi Kesko on välittänyt saamansa tiedot BSCI-järjestölle auditointimenettelyjen kehittämiseksi.
Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton selviytyi selvästi vastaehdokastaan republikaanien Donald Trumpia paremmin kaksikon ensimmäisestä vaaliväittelystä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Trump vaikutti hyvin valmistautuneen ja vakuuttavasti sekä tyynesti esiintyneen Clintonin rinnalla höyhensarjalaiselta, Aaltola kuvailee STT:lle.
– Clinton hallitsi faktat, pystyi vastaamaan nopeasti Trumpille ja säilytti aloitteellisuuden.
Ennen väittelyä arvuuteltiin, pystyykö räväkästä esiintymisestä tunnettu Trump hillitsemään itsensä ja hilaamaan esiintymistään tyynemmän asialliseen “presidentilliseen” suuntaan. Aaltolan mukaan tämä ei republikaaniehdokkaalta onnistunut.
– Trumpilta odotettiin, että hän olisi tylsempi ja käyttäisi miedompaa kieltä, mihin hän aluksi pyrkikin. Nopeasti kuitenkin hänen luonteenlaatunsa tuli esiin ja hän alkoi rönsyämään vastauksissaan, Aaltola sanoo.
– Clinton taas oli tavattoman valmistautunut ja pääsi samalla tuomaan esiin yhtä kampanjansa keskusviesteistä, että hän on valmis astumaan myös presidentiksi kauden ensimmäisestä päivästä lähtien.
Trump astui Clintonin virittämiin ansoihin
Trump astui Aaltolan mukaan useaan Clintonin virittämään ansaan ja joutui käyttämään väittelyaikaa puhumalla itselleen epäedullisista aiheista kuten verotietojensa salailusta sekä monista loukkaaviksi koetuista kommenteistaan.
Clinton sen sijaan onnistui Aaltolan mukaan väistelemään itseensä kohdistettuja hyökkäyksiä paremmin. Trump iski Clintonia odotetusti muun muassa sähköpostiskandaalilla. Trump sanoi, että yksityisen sähköpostitilin käyttäminen ulkoministerikaudella oli Clintonilta “pahempaa kuin virhe” ja “tahallista”.
Clinton myönsi tehneensä virheen ja sanoi ottavansa asiasta vastuun.
Aaltolan mukaan asia kuittautui pahoittelulla, eikä Clintonin tarvinnut jäädä puhumaan itselleen epäedullisesta skandaalista pidempään.
Clinton nosti tapetille muun muassa Trumpin aiemmat, naisiin kohdistuneet vähättelevät kommentit. Tämä miellytti varmasti ainakin yhtä Clintonin pää-äänestäjäryhmistä, korkeasti koulutettuja naisia, Aaltola arvioi.
Maltti olisi valttia
Presidenttiehdokkaat kohtaavat väittelyssä vielä kahdesti ennen vaalipäivää.
Aaltolan mukaan Trumpin olisi jatkossa löydettävä esiintymiseensä “ronaldreaganmaista” rauhallisuutta. Nykyinen temperamenttinen esiintyminen vieraannuttanee suurta osaa äänestäjistä, hän arvioi.
Clintonin puolestaan pitäisi pystyä toistamaan ensiväittelyn kaltainen vakuuttavuus vaikuttamatta kuitenkaan robottimaiselta.
– Hänen suuri ongelmansa on ollut, että hänet koetaan vähän automaattimaiseksi.
Lopulta yksittäiset väittelyt tuskin käännyttävät kovin montaa puolensa jo valinnutta, Aaltola sanoo. Väittelyt vaikuttavat kuitenkin siihen, missä valossa ehdokkaiden kampanjat nähdään: kumpi ehdokkaista vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa ja kumpi lopulta vaikuttaa todennäköisemmältä voittajalta.
– Sillä on väliä, sillä Yhdysvalloissa on perinteisesti haluttu äänestää voittajaa.
Tulevissa väittelyissä ehdokkaat voivat toisiaan kampittaessaan vielä palata jo kertaalleen pureskeltuihin skandaaleihin – tai sitten esiin voi nousta jotain aivan uutta, Aaltola sanoo.
– Yhdysvalloissa on vielä edessä yllätysten lokakuu.
Salla Salmela, New York
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.
— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.
Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.
— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.
Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.
Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.
— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.
Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.
Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.
Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.
Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.
— Lupaan harkita vakavasti.
Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.
Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.
