Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Ulosottoon saapuu yli kolme miljoonaa asiaa vuodessa. Viime vuonna jo noin 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, joka vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. On tärkeää uskaltaa keskustella velkaantumisesta, joka on laaja yhteiskunnallinen ongelma.

VIIME vuosina olen useampaan kertaan ottanut yhteyttä eri kansanedustajiin ja kysynyt, miksi ihmisiä rangaistaan ja tehdään arvottomaksi vuosia kestävällä luottotietojen menetyksellä, vaikka ihminen olisi maksanut kaikki ulosottonsa ja velkansa pois?

En ole ymmärtänyt, miksi heillä velan maksun jälkeen säilyy maksuhäiriömerkintä. Tällainen henkilö ei saa vuokra-asuntoa, puhelinta, verkkopankkitunnuksia eikä sähkösopimusta.

Eduskunnan laatima uusi laki luottotietolain muuttamisesta astuu voimaan ja maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden sisällä siitä, kun luottotietorekisteriä ylläpitävä yritys on saanut tiedon velan maksusta. Lain myötä maksuhäiriömerkinnät eivät myöskään enää vaikuta toisiinsa eli uusi merkintä ei pidennä enää aiemman merkinnän kestoa.

MUUTAMA vuosi sitten sata kansanedustajaa eri puolueista allekirjoitti lakialoitteen, jonka tarkoitus oli muuttaa luottotietolakia ja ulosottokaarta niin, että maksuhäiriömerkinnät poistuisivat luottotietorekisteristä aina, kun velka on suoritettu, vanhentunut tai velan peruste on poistunut. Edellinen eduskunta ei halunnut viedä asiaa eteenpäin.

Nykyinen hallitus ja eduskunta oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonin (rkp.) johdolla hoiti monien ihmisten elämään vaikuttaneen lakimuutoksen. Laki on nyt inhimillisempi ja oikeudenmukaisempi. Nyt monella suomalaisella on mahdollisuus saada oma elämänsä tasapainoon, kun luottohäiriömerkintä on poistunut.

Kiitos tästä hyvästä teosta kuuluu koko eduskunnalle!

Kirjoittaja on Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja.