Viime vuonna palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna vähiten ansaitsivat 17–30-vuotiaat naiset, keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsivat puolestaan nelikymppiset miehet, keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miesten ansiokehitys on tasaista 20–40 ikävuoden välillä, jonka jälkeen se pysähtyy.
Naisten ansiokehitys pysähtyy 30 ikävuoden tienoilla, ja nousu jatkuu 35 ikävuoden jälkeen. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto arvioi, että taustalla vaikuttaa perheellistyminen ja lasten saaminen.

Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan naisten ansiokehitykseen selvästi enemmän kuin miesten. Kannisto pitää eroa suurena.

Miesten keskiansio neljänneksen suurempi kuin naisten

Miesten 3 260 euron työeläkevakuutettu keskiansio oli 800 euroa eli neljänneksen suurempi kuin naisten 2 470 euron keskiansio.
Ero tuloissa on selvä kaikissa tuloluokissa ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat. Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 200 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on noin 5 600 euroa.

Miesten ja naisten tuloeroja selittävät vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat.

Eläketurvakeskuksen mukaan naisten heikompi työmarkkina-asema näkyy rahallisen arvostuksen lisäksi myös määräaikaisina työsuhteina. Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Myös pienten lasten hoito on edelleen enemmän naisten harteilla.

Urakkatyöt taittavat ansioiden nousun

Asiantuntija- ja esimiestehtävissä ansioiden nousu jatkuu pidempään kuin työntekijäammateissa, usein lähelle eläkeikää asti.

Kanniston mukaan palkkojen keskimääräisen nousun taittuminen 40–50-vuotiaana johtuu muun muassa urakka-ansioiden kasvun tyssäämisestä. Urakkaluonteista työtä tehdään esimerkiksi rakennustyömailla.

– Yli viisikymppisenä fyysinen suorituskyky heikkenee eikä jaksa enää painaa urakkaa samaan tahtiin kuin nuoremmat. Myöskään pitkä kokemus ei luultavasti enää kehitä osaamista fyysisesti raskaissa töissä samalla tavalla kuin monissa asiantuntijatehtävissä, Kannisto arvioi.

Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettuna tehty työ, myös epäsäännölliset työt, jotka voivat olla kestoltaan lyhyitä tai osa-aikaisia.