Vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat pitävät aiempaa harvemmin yhteyttä lapsiinsa ja vanhempiinsa. Myös heidän aikuiset lapsensa pitävät vähemmän yhteyttä isovanhempiinsa ja sisaruksiinsa.

Asiasta tiedottaa Väestöliitto.

Käytännön apua ja taloudellista tukea lapsilleen antavien osuus suurista ikäluokista on myös vähentynyt. Lapsenlapsiaan hoitavien määrä suurissa ikäluokissa on kuitenkin kasvanut. Käytännön apua ja taloudellista tukea vanhemmilleen antavien osuus aikuisista lapsista on kasvanut.

Yhä useampi suuriin ikäluokkiin sekä heidän aikuisiin lapsiinsa kuuluvista vastaajista kokee, että isovanhempien velvollisuus on hoitaa pieniä lapsenlapsia. Lisäksi aiempaa suurempi osuus suurista ikäluokista on samaa mieltä siitä, että isovanhempien velvollisuus on edistää lastenlastensa ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta.

Tulokset ilmenevät laajasta kyselystä, johon perustuva Sukupolvien suhteet -tutkimusraportti on julkaistu tänään. Kyselyssä selvitettiin avunantoa ja yhteydenpitoa suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa elämässä. Kyselyyn vastasi syksyllä 2018 yli 4 500 suomalaista, joista reilut 1 000 oli pitkittäisvastaajia eli he ovat osallistuneet kyselyihin vuosina 2007, 2012 ja 2018.

Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa tutkitaan kahta perhesukupolvea: vuosina 1945–1950-syntyneitä suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. Hankkeessa kerätään tietoa sukulaisten ja ystävien välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta noin viiden vuoden välein toteutettavin seurantakyselyin. Hankkeen kolmannen kierroksen päärahoittaja on Koneen Säätiö ja lisärahoitusta hanke on saanut Otto A. Malmin säätiöltä sekä Suomen Tietokirjailijat ry:ltä.

Sukupolvien suhteet -tutkimusraportin tiedot perustuvat Sukupolvien ketju -hankkeen vuoden 2018 aineistoihin sekä muutoksia koskevat tulokset vuosien 2007, 2012 ja 2018 aineistoihin.