Nyt 23-sivuiseksi paisuneen täydennyksen valmistelu aloitettiin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti haluavansa Grönlannin Tanskalta keinolla millä hyvänsä.

- Se on tosiasia, jota ei voi hyväksyä, että suvereenin maan koskemattomuutta ja rajoja kyseenalaistetaan. Tämä on ollut meidän politiikan periaatteemme, kun on ollut kyse vaikkapa Ukrainasta. Me emme hyväksy sielläkään rajojen siirtelyä vahvemman toimesta, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylellä tammikuussa.

Hänen mukaansa muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi oli välttämätöntä antaa eduskunnalle päivitys ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Samaan tapaan tehtiin vuonna 2022 Ukrainan sodan syttymisen jälkeen.

Selonteon täydennys lähetettiin torstaina eduskunnalle, joka antaa siihen kannanottonsa.

SELONTEOSSA nähdään huolena muun muassa se, että poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset ja kumppanit uuteen tilanteeseen. Sen mukaan Yhdysvallat arvioi liittolaisiaan hyödyn näkökulmasta.

- Transatlanttisessa toimintaympäristössä korostuvat nyt ennakoimattomuus, nopeat muutokset ja koventunut retoriikka, selonteossa todetaan.

Selonteossa painotetaan, että Yhdysvallat on edelleen Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen liittolainen ja monella alalla Suomen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on läheisempää kuin koskaan.

Amerikka ensin -lähestymistavassa keskeisimmilläkään liittolaisilla ei kuitenkaan välttämättä ole erityisasemaa.

- Yhdysvallat osoittaa myös aiempaa suurempaa valmiutta sotilaalliseen voimankäyttöön. Lisäksi nykyhallinto on osoittanut halunsa ottaa kantaa Euroopan valtioiden sisäpolitiikkaan, selontekoon on kirjattu.

VENÄJÄ on yhä pitkäkestoinen uhka, johon on varauduttava, vaikka sota Ukrainassa päättyisikin. Venäjää koskevat sanamuodot sinänsä eivät ole selonteossa paljon muuttuneet.

Venäjä jatkaa asevoimiensa kehittämistä ja vahvistamista myös Suomen rajojen läheisyydessä.

- Merkittävämpi vahvistaminen käynnistynee, kun tilanne Ukrainassa sen mahdollistaa, selonteossa ennakoidaan.

Selonteon mukaan Suomen tulee jossakin vaiheessa tarkastella poliittisen tason yhteyksien avaamisen tarvetta Venäjän kanssa, mutta paluuta vanhaan kahdenväliseen suhteeseen ei ole.

SELONTEKOON pantiin mukaan myös erikseen valmisteltu ydinaseita koskeva kirjaus, jonka pääministeri Orpo halusi lisätä siihen oppositiota lepytelläkseen.

Hallitus esittää ydinenergia- ja rikoslakeihin muutoksia, joilla halutaan poistaa lainsäädännölliset esteet tuoda ydinaseita Suomeen rauhan aikana.

Opposition kriittisen vastaanoton jälkeen selontekoon lisättiin kirjaus, jonka mukaan Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.

Tämä ei kuitenkaan esimerkiksi SDP:lle riitä.

LÄHI-IDÄN kriisin leviäminen mainitaan yhtenä riskitekijänä, samoin arktisen turvallisuuden nousu entistä vahvemmin kansainvälisen politiikan asialistalle on huomioitu.

Lopputulemana on, että toimintaympäristön epävarmuuksien voidaan odottaa jatkuvan, mutta Suomi on varautunut hyvin.

Suomi jatkaa etujensa mukaista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa laaja-alaisesti. Transatlanttista suhdetta Suomi lähestyy omista arvoistaan, intresseistään ja vahvuuksistaan käsin.

Suomi myös painottaa kansainvälistä oikeutta ja monenvälistä järjestelmää.

Pohjoismaiden sekä muiden kumppanien ja liittolaisten merkitys korostuu entisestään. Naton ulkopuolelta tärkeinä kumppaneina on mainittu muun muassa Australia, Japani ja Etelä-Korea.