Slovakian parlamentti ratifioi tiistaina Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset. Näin ollen 30 Nato-maasta nyt jo 28 on ratifioinut kummankin maan hakemukset ja jäljellä ovat enää Unkari ja kaikkein hankalimpana pidetty Turkki.

Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ovat ratifioineet Albania, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska, Tsekki, Viro, Slovakia ja Yhdysvallat.

Monen katseet ovat kiinnittyneet ennen kaikkea Turkkiin ja sen presidenttiin Recep Tayyip Erdoganiin, joka on viime keväästä lähtien antanut jyrkkiä lausuntoja erityisesti Ruotsin mutta sivussa myös Suomen hakemuksesta.

Vähemmälle huomiolle on lopulta jäänyt Unkari.

TUTKIJA Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo Demokraatille, että Suomen Nato-hakemuksen ratifiointi Unkarissa on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

– (Ulkoministeri) Pekka Haavistohan tuli vähän aikaa sitten takaisin Budapestistä ja sanoi, että kaikki on kunnossa ja odotetaan vain, että parlamentti alkaa käsitellä hakemusta. Tilanne on se, että Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto sanoi jo toukokuussa, että hän ei ole vakuuttunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja että Turkin herkkyys asiassa pitää ottaa huomioon.

Miklóssy huomauttaa, että Erdogan ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán ovat hyvissä väleissä keskenään.

– Kaiken lisäksi Szijjarto on tavallaan tällainen nukkehahmo, joka ei uskaltaisi sanoa mitään ääneen, jos sen takana ei olisi Viktor Orbánin mielipide. Se että tämä olisi läpihuutojuttu, miten Suomessa usein arvioitiin, ei pidä paikkaansa. Unkarin parlamenttihan on ollut toiminnassa kesällä vielä heinäkuun kolmannellakin viikolla ja siellä hyväksyttiin lakipaketteja ja jopa perustuslaillisia muutoksia. Hehän olisivat voineet käsitellä hakemuksen monen monta kertaa.

Miklóssy sanoo suoraan, että Unkari pelaa aikaa.

– Arvioin heti Unkarin huhtikuisten parlamenttivaalien jälkeen, ettei Unkarilla ole halua nopeuttaa tätä. Todennäköisesti Unkari katsoo, mitä Turkki tekee ja tekee sitten oman päätöksensä.

Siis että Unkari tekisi oman ratkaisunsa vasta Turkin jälkeen?

– Ainakin Unkari katsoo, mitä Turkki tekee ja pitää muistaa, että Unkari haluaa pitää hyvät välit Venäjään, koska kaasutoimitukset ovat siitä kiinni. Unkarilla on erioikeus kaasuun ja myös öljyyn ja Rosatom on rakentamassa ydinvoimalan laajennusta Unkarissa. Unkari on hyvin riippuvainen Venäjän hyvästä tahdosta ja sitä ei haluta vaarantaa.

SAMALLA Miklóssy pitää mahdollisena, että Yhdysvallat puuttuu jossain kohtaa tilanteeseen, ellei asia muutoin etene odotetusti. Etenkin nyt kun Yhdysvallat ja Suomi käynnistävät syksyn aikana neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta.

– Unkarihan on puolustuksessaan täydellisesti Naton varassa, onhan siinä vipuvarsi, jota ei ole vielä käytetty. Toisaalta liian liberaalina pidetty Bidenin hallinto ei ole kovassa huudossa Unkarissa.

Mutta Miklóssy tekee selväksi, että Unkari on arvaamaton ja sen läheiset suhteet Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin ovat tiedossa. Orban on tutkijan mukaan väläyttänyt jopa EU:sta lähtöä vastauksena sille, että Euroopan komissio on esittänyt suuria leikkauksia Unkarille annettaviin tukiin. Kuviossa on monta muuttujaa ja vaikutinta.

– Että tällä tasolla aletaan jo pelata kovaa peliä.

Miklóssy sanoo, että Unkarissa kuunnellaan herkällä korvalla sitä, mitä ja millä asenteella Suomi puhuu Unkarista muun muassa oikeusvaltiokysymyksiin liittyvissä asioissa.

TÄLLÄ viikolla uutisoitiin myös, että Unkarin oppositiossa istuva Demokraattinen koalitio on tehnyt aloitteen, jossa se vaatii Unkaria ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.

Miklóssy kommentoi uutista, että Orbanin Fidesz-puolueen 2/3 superenemmistöllä voi pyyhkiä oppositiolla pöytää parlamentissa.

– Esityksellä voi olla jopa hidastava vaikutus, koska oppositio vain ärsyttää Fidesziä.

Miklóssy huomauttaa lisäksi, että Unkarin vallanpitäjät väheksyvät Suomen hallitusta ja sen edustamia arvoja. Hän näkee, että Suomen mahdollisella hädällä ei ole Unkarille suurta merkitystä.

UNKARIN puolustusvoimien komentaja Romulusz Ruszin-Szendi puolestaan kannattaa voimakkaasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Hän kertoo radioasema SpiritFM:n videolla tavanneensa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien edustajia ja kertoo sotilas-diplomaattisten suhteiden olevan hyvät.

Ruszin-Szendin mukaan ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö Unkarin parlamentti ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän kertoo videolla myös Naton sotilasjohtajien syyskuisesta tapaamisesta Virossa, missä myös Suomen puolustusvoimien komentaja oli mukana.

Unkarilaiskenraalin mukaan sotilaiden välisessä keskustelussa oli käynyt selväksi, että Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja myös ratifioi hakemuksen.