Nykyisellään kotiopetus on ilmoitusasia eikä siihen liity lainkaan viranomaisharkintaa.

Adlercreutz kertoi pyrkivänsä edistämään asian valmistelua tällä kaudella mahdollisimman pitkälle, mutta mahdolliset lakimuutokset jäävät aikataulusyistä tulevan hallituksen tehtäväksi.

MYÖS kotiopetukseen siirtymisen hyväksyttäviä perusteita tulee Adlercreutzin mukaan selvittää. Nykymallissa huoltajan ei tarvitse perustella valintaansa millään tavalla.

– Minulla on ymmärrystä terveydellisille syille, voi olla kiusaamista, voi olla tilapäistä ulkomailla asumista. Osittain nämä syyt ovat sellaisia, joita tulisi pystyä hoitamaan koulun puitteissa jo tänään, niin voi perustella miksi kotiopetukseen siirrytään näistä syistä.

Ideologisiin ja uskonnollisiin syihin Adlercreutz suhtautui varauksellisemmin. Esimerkiksi peruskoulun arvomaailma ei ministerin mukaan ole hyvä perustelu jäädä kotiopetukseen.

Myös kotiopetuksen valvonta pitäisi ministeriön mukaan yhdenmukaistaa. Nykymallissa valvonta vaihtelee suuresti kunnasta toiseen.

Suomessa on kotiopetuksessa runsaat tuhat oppivelvollista. Määrä on 0,2 prosenttia oppivelvollisista. Kotiopetus on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Yleistymisen taustalla on ministeriön mukaan muun muassa koronapandemian aikaiset kokemukset etäopiskelusta ja vanhempien etätöiden yleistyminen.

Nykyisen kotiopetusta koskevan sääntelyn on arvioitu mahdollistavan tilanteita, joissa oppivelvollisen oikeus opetukseen ei kaikilta osin toteudu. Selvitys julkaistiin 19. lokakuuta.

KOTIOPETUKSEEN siirrytään ministeriön selvityksen mukaan esimerkiksi lapsen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvistä tai uskonnollisista tai aatteellisista syistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kotiopetukseen liittyy merkittäviä yhdenvertaisuuskysymyksiä. Opetuksen laatu riippuu huoltajan osaamisesta ja resursseista. Kotiopetuksessa oppivelvollisella ei ole järjestetyssä opetuksessa olevien oppivelvollisten tavoin pääasiassa oikeutta esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, maksuttomiin oppimateriaaleihin tai kouluruokailuun.

Kotiopetuksessa olleilta ei nykyisin vaadita myöskään päättötodistusta.

– Jokaisen kotikoulun läpikulkevan pitää saada päättötodistus peruskoulusta, jotta sivistykselliset oikeudet oikeasti toteutuisivat ja oikeasti olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä eteenpäin koulupolulla, Adlercreutz sanoi.

Kunnilla pitäisi ministerin mukaan olla muitakin välineitä kotiopetuksen ongelmiin puuttumiseen kuin lastensuojelu- tai rikosilmoitus.

– Sikäli, kun opetus ei edisty, sikäli kun havaitaan selviä puutteita ja väärinkäytöksiä, niin meillä tulee olla oikeus keskeyttää kotiopetus.

Päivitetty klo 14.45.