– Tämän myötä Suomi ei voi täysimääräisesti vaikuttaa EU-päätöksiin oman etunsa mukaisesti, Kumpula-Natri toteaa tiedotteessa. Hän eduskunnan EU-asioita hoitavan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja ja pitkäaikainen meppi.

EU on julkaissut viime aikoina neljä merkittävää tulevaisuusraporttia sekä komission puheenjohtajan suuntaviivat tulevalle kaudelle.

Huhtikuussa ilmestyi Enrico Lettan sisämarkkinaraportti, syyskuussa sekä Mario Draghin kilpailukykyraportti että Peter Strohschneiderin maatalousraportti ja viimeisimpänä lokakuussa presidentti Sauli Niinistön raportti liittyen Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen.

– Hallitus ei ole kyennyt lukuisista pyynnöistä huolimatta toimittamaan eduskunnalle Suomen kokonaisnäkemystä raporteista, sillä emme ole käsitelleet vastausta tai tiedonantoa yhdestäkään raportista. Menemme aivan rimaa hipoen eduskunnan tiedonsaantivelvollisuudessa, kun kuulemme siellä täällä yksittäisiä kommentteja esimerkiksi Draghin raportista ministerikuulemisten yhteydessä.

KUMPULA-NATRI kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) eduskunnan salikeskustelussa 24. syyskuuta, eikö kannattaisi tehdä koko Suomen edun nimissä työtä EU-vaikuttamisessa. Eduskunta ei ole hänen mukaansa saanut lupausta hallituksen EU-linjojen päivittämisestä myöskään valiokunnassa.

– Raportteja ei ole käsitelty tai analysoitu kansallisesta kulmasta, vaikka raporttien sisältö muuttuu lainsäädäntöehdotuksiksi pian. Olemme pöyristyttävästi myöhässä vaikuttamisessa, sillä hallituksen suunnitelmissa on antaa eduskunnalle näkemys vasta ensi vuoden puolella. Siinä vaiheessa komission työohjelma on jo valmis. Näinkö vähän hallitus haluaa tai kykenee linjaamaan Suomen ennakkovaikuttamiskantoja Brysseliin vietäviksi, Kumpula-Natri harmittelee.

Suuri valiokunta vieraili hiljattain Brysselissä. Matka teki hänen mukaansa selväksi, että komission tuleva työ perustuu raporttien hahmottamille kehityspoluille.

– Ei tässä ole aikaa hukattavaksi. Uusi komissio aloittaa sunnuntaina. Juuri nyt raporttien sanomaa hiotaan, kehitetään ja tiettyjä osia vastustetaan. Olisi erityisen tärkeää olla kansallisia näkemyksiä jo etukäteen, jotta EU-vaikuttaminen osuu oikeaan aikaan. Paljon puhuttu ennakkovaikuttaminen, jota hallitus lupaili parantavansa, on jäänyt lähtökuoppiin kaikkein kriittisimpänä aikana.

Hallituksen saamattomuus asiassa vaikeuttaa Suomen edun ajamista hyvinkin konkreettisella tavalla, Kumpula-Natri varoittaa.

– Myöskään Suomen mepeillä ei ole käytössään punnittuja näkemyksiä Suomen kansallisista kannoista uusimpiin ehdotuksiin. Lisäksi liuta suomalaisia tapaa viikoittain Brysselissä tulevaa kautta valmisteleva tahoja. Aika noloa on sanoa, että ei meillä ole tähän tai tuohonkaan asiaan kansallista kantaa.

EU-KESKUSTELUSSA korostuvat nyt talouskasvun ja kilpailukyvyn haasteet sekä turvallisuuskysymykset. Kumpula-Natri pitää vaarana sitä, että kilpailukykypolitiikkaa hoidetaan Suomelle epäedullisella tavalla.

– Suomen kannalta on tärkeää sovittaa kansalliset erityispiirteemme yhteen EU:n talouspolitiikan, kilpailukyvyn ja investointitarpeiden kanssa. Miten varmistaa suomalaisten yritysten pärjääminen? Nämä ovat olennaisia kysymyksiä, joihin pitäisi olla vastauksia. Nyt muut vievät ja Suomi vikisee.

Kumpula-Natri jättää asiasta kirjallisen kysymyksen eurooppaministeri Joakim Strandille (r.).