SDP katsoo, että hallituksen esittämän vientivetoisen työmarkkinamallin sijaan sovittelujärjestelmää pitäisi kehittää aidon pohjoismaisen mallin mukaisesti. Siihen SDP esittää valtakunnansovittelijan toimiston resurssien vahvistamiseen 0,5 miljoonaa euroa.

SDP laajentaisi valtakunnansovittelijan toimiston roolia niin, että se voisi jo alkuvaiheessa auttaa työmarkkinaosapuolia muodostamaan yhtei­sen tilannekuvan tuottamalla puolueetonta tietoa esimerkiksi talous­, palkka­ ja tasa­-arvokehityksestä.

SDP katsoo, että valtakunnansovittelijan toimiston tuen lisääminen koko työehtosopimusneuvottelujen ajaksi antaisi osapuolille mahdollisuuden hakea sopua mahdollisimman pitkälle keskenään.

– Suomalainen työelämä tarvitsee yhdessä rakentamista, luottamusta ja sopimista. Oikeistohallituksen yksipuolisesti päättämät lainsäädännön heikennykset eivät lisää mitään näistä, päin vastoin. SDP:n mielestä työelämän muutokset täytyy jatkossakin neuvotella työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä, valtion tukien tätä prosessia omilla toimillaan, vaihtoehtobudjetissa todetaan.

Hallituksen esittämä malli paikallisen sopimisen laajentamiselle avaa SDP:n mukaan epäterveen kilpailun työehtojen heikentämiselle. Lisäksi se heikentää työnantajien järjestäytymisastetta, josta seuraa työehtosopimusten yleissitovuuden murentaminen.

SDP kannattaa paikallista sopimista, kun se tehdään työehtosopimusten sallimien määräysten mukaisesti.

– Paikallisen sopimisen lisäämisen tulisi tapahtua sopimusjärjestelmän puitteissa, ilman yksipuolista pakottavaa lainsäädäntöä, vaihtoehtobudjetissa linjataan.

SDP palauttaa vaihtoehtobudjetissaan työllistämismäärärahat kuntien valtionosuuksiin. Te-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle ensi vuoden alussa. SDP kritisoi, että lupauksista huolimatta kunnille ei siirry kaikkia niitä työttömyyden hoidon työkaluja, joita te-toimistoilla oli.

– Hallitus leikkaa työlli­syysmäärärahoja 37 miljoonalla eurolla ja samalla poistaa kuntien mahdollisuuden käyttää palkkatuettua työtä. Näillä toimilla hallitus vie tilannetta väärään suuntaan ja siksi SDP vastustaa niitä.

Osaajapulan paikkaamiseksi SDP esittää, että hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tilalle valmistellaan ”aikuiskoulutustuki 2.0”, jossa kaikilla on oikeus vähintään kuuden kuukauden kokoaikaiseen opiskeluun, joka tehdään ensisijaisesti työn ohessa, osa-­aikaisena ja pidemmällä jaksolla. Opiskelun tai työharjoittelun vaatiessa opiskelu voitaisiin muuttaa kokoaikaiseksi.

Täysiä tukikuukausia olisi kuusi. Toisella asteella tai alemmalla koulutustasolla sekä työvoimapula-aloilla olisi SDP:n mallissa oikeus 15 tukikuukauteen. Työllisyysrahasto vahvistaisi kyseessä olevat alat työvoimaviranomaisen lausunnosta. Tuki rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksusta ja hallinnoijana toimisi Työllisyysrahasto.

HARMAAN talouden torjuntaan SDP panostaa 2 miljoonaa euroa ja miljoona euroa aluehallintoviraston työsuojelun toimialaan miljoona euroa.

SDP moittii Orpon hallitusta työsuojeluviranomaisten resursseja heikentäneistä päätöksistä. SDP:n mukaan hallitus on toimillaan jopa helpottanut ja luonut tilausta työvoiman hyväksikäyttöön.

– Hallitus on aktiivisesti muuttanut työelämän pelisääntöjä ja karsinut työtekijöiden oikeuksia puolustaa taloudellisia ja sosiaa­lisia etujaan. Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta tekee myös Suomeen lähetetyistä työntekijöistä ryhmän, joiden työsuhteiden ehtojen valvonta tulee entistä vai­keammaksi.

SDP:n mukaan harmaata taloutta voitaisiin aidosti torjua puolueen lakialoitteilla järjestöjen kanneoikeudesta, tulkintaetuoikeudesta työehtosopimusriidoissa ja alipalkkauksen kriminalisoi­misesta.

Harmaan talouden torjunnassa viranomaisten tiedonsaanti ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niitä on edelleen parannettava.

SUURIN panostus SDP:n vaihtoehtobudjetin työllisyyteen ja kuntatalouteen liittyvässä osiossa on 10 miljoonaa euroa työperäisen maahanmuuton edistämiseen.

– Tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten osaajien puolisoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä, kehittää maahanmuuttajien integroitumista työelämään tukevaa työelämäpassia ja tukea Suomen markkinointia kansainvälisille osaajille, vaihtoehtobudjetissa kerrotaan.

SDP muistuttaa, että työperäisessä maahanmuutossa onnistuminen on yksi kohtalonkysymyksistä ikääntyvässä Suomessa.

– Orpon hallituksen toiminta työperäisen maahanmuuton osalta on kuitenkin karua katsottavaa. Onneton maastapotkulaki tiivistää hallituksen politiikan ytimen, kun Suomen jo va­linneet kansainväliset osaajat ollaan valmiita potkimaan pois lyhyiden työttömyysjaksojen tähden.

SDP:n mukaan työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii tuek­seen riittäviä keinoja työperäisen hyväksikäytön ehkäi­syyn. Työperäisen maahanmuuton tulee SDP:n mukaan olla hallittua ja lupaprosessien sujuvia. Samalla saatavuusharkinnasta on pidettävä kiinni.

– Suomessa työehtojen on oltava kaikille samat ja epärehellisesti toimivien yrittäjien ei pidä voida hakea kilpailuetua työehtojen polkemisella. Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tarvitaan myös uusia toimia, kuten alipalkkauksen kriminalisointia ja järjestökanneoikeutta.

SDP haluaa parantaa työelämää myös puuttumalla vastentahtoiseen osa-aikatyöhön, parantamalla osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon sekä torjumalla raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Viimeksi mainittuun SDP esittää tehostettua irtisanomissuojaa perhevapaalta palaavalle. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa olevan sekä raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän irtisanomissuojaa vahvistetaan.

Lisäksi SDP parantaisi ikääntyvien työntekijöiden työelämässä jatkamista jatkamalla työeläk­keen kertymää aina 75 ikävuoteen asti.

SDP säätäisi työnantajille velvoitteen sovittaa ikääntyvien työntekijöiden työtä sellaiseksi, että työssä pidempään jatkaminen on mahdollista. Puolue myös loisi verokannustimen, joka kirittäisi ikääntyneitä jatkamaan pidempään töissä ja tekemään osa-aikaisesti työtä eläkkeen ohessa.