Akavalaisten työuupumusriski on tutkimuksen mukaan kasvanut. Nyt suurta tai melko suurta työuupumuksen riskiä koki 52 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 heitä oli 38 prosenttia.

Pirin mukaan eniten kuormitusta tutkimukseen vastanneille aiheuttavat usean asian tekeminen yhtä aikaa, kiire ja kireät aikataulut, häiritsevät keskeytykset ja liiallinen työmäärä. Seuraavaksi kuormittavimpia olivat johtamiseen liittyvät tekijät, organisaatiomuutokset sekä tietojärjestelmät ja ohjelmisto.

– Tuloksissa näkyy huomattava ero haitallisen kuormituksen aiheuttajissa korkean ja matalan koetun työuupumusriskin ryhmien välillä. Korkean uupumusriskin ryhmässä kaikki kuormitustekijät ovat selvästi korkeammalla tasolla: kiire, epävarmuus ja työn läikkyminen vapaa-ajalle ovat selvästi yhteydessä korkeaan työuupumusriskiin, samoin tyytymättömyys esihenkilötyöhön ja organisaation stressinhallintakulttuuriin, Piri sanoo.

Korkeasti koulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko sanoo tiedotteessa, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan täsmällisempää lainsäädäntöä ja johtajien ja esihenkilöiden osaamisen vahvistamista.

– Asiantuntijatyön psykososiaalinen kuormitus jää liian usein huomiotta ja sitä aiheuttavat, työstä johtuvat tekijät korjaamatta, hän sanoo.

Savinko huomauttaa, että sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu asetusluonnos psykososiaalisesta kuormituksesta. Sillä täsmennettäisiin ja selkeytettäisiin työnantajan ennalta ehkäiseviä velvollisuuksia, jotka liittyvät työn psykososiaalisiin haitta- ja vaaratekijöihin.

– Olemme Akavassa pettyneitä, että asetus ei näytä etenevän tällä hallituskaudella ja vaadimme, että asetusluonnos viedään eteenpäin seuraavalla hallituskaudella, Savinko sanoo.

Akava Works –työolotutkimukseen osallistui 30 Akavan jäsenliittoa ja siihen tuli noin 4 000 vastausta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2026.