Akava esitteli ehdotustaan medialle keskiviikkona. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että Suomen pitkän aikavälin kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa myös ulkomailta.

Nykyisen työnantajavetoisen maahanmuuttojärjestelmän pulmana Akavan mukaan on, että se vastaa lyhytaikaisiin työvoimatarpeisiin ja on myös suhdanneherkkä.

Löfgrenin mukaan Akavan mallin viesti on, että Suomeen kannattaa tulla, koska tänne voi myös pysyvästi asettua, kun täyttää tietyt kriteerit.

Löfgren huomautti, että kun Euroopassa ja maailmassa – erityisesti Yhdysvalloissa – on nähtävissä maahanmuuttopolitiikan kiristymistä, olisi Suomella nyt erinomainen paikka profiloitua.

– Nyt juuri meidän kannattaisi tehdä uusi, moderni systeemi, jolla saamme ihmiset kiinnostumaan Suomesta – että tänne kannattaa tulla ja asettua. Kun kasvu käynnistyy on yksi kasvun todella nopeasti leikkaava ja vaarantava tekijä pula osaavasta työvoimasta, hän muistutti.

Löfgren nosti esiin myös Yhdysvaltojen huolestuttavan kehityksen, jonka myötä huippututkijat hakeutuvat maasta pois.

– Meillä olisi kyllä ollut täällä enemmänkin tilaa heille. Mielestäni Suomi on jäänyt jälkeen ja jalkoihin. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että meiltä on varoittavia esimerkkejä siitä, jossa ihmiset ovat tulleet Suomeen, mutta ovat joutuneet lähtemään jostakin nykyjärjestelmään perustuvasta seikasta johtuen.

Löfgrenin mukaan joistakin Akavan jäsenliitoista, erityisesti tekniikan puolelta, on kantaunut viestiä siitä, että ihmiset ovat varmistelleet selustaansa ja lähteneet Suomesta pois, kun kolmen ja kuuden kuukauden sääntö on tullut voimaan. Sääntö koskee aikaa, jossa työttömäksi jäävän pitää työllistyä, jotta ei joudu lähtemään Suomesta.

– On varauduttu siihen, että jos uutta työpaikkaa ei löydy, niin mieluummin tehdään päätöksiä vähän etupeltoon. Tämä on ikävä viesti.

– Ihmiset myös kertovat omille tuttavilleen, että ei kannata tulla, koska sääntely on kiristynyt tällä tavalla, Akavan erityisasiantuntija Jutta Linna täydensi.

AKAVAN mallissa pisteytysjärjestelmä mahdollistaisi pysyvän oleskeluluvan saamisen nopeammin. Se perustuisi arvioon hakijan osaamisesta ja kotoutumispotentiaalista. Arvioinnissa huomioitaisiin tekijöitä, jotka tukevat työllistymistä Suomessa sekä edistävät kotoutumista, työelämän oikeudenmukaisuutta ja Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.

– Mallissamme pysyvä lupa olisi mahdollista saada jopa ensimmäisenä lupana ja sen pisteytyskriteeristö olisi joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella voisi kompensoida toista osa-aluetta. Tässä mallimme eroaa nykyisistä pysyvän oleskeluluvan ehdoista, Linna kiteyttää tiedotteessa.

Linnan mukaan keskustelu joissakin muissa maissa käytössä jo olevista pisteytysjärjestelmästä pysähtyy usein siihen pohdintaan, että onko inhimillistä pisteyttää ihmisiä. Linnan mukaan olennaista on, että kriteerit eivät ole henkilöön meneviä. Hän huomauttaa, että jo nyt jokaisessa maahanmuuton mallissa tehdään valintoja, että täyttyvätkö tietyt ehdot.

– Nämä pisteytysjärjestelmiä käyttävät maat tekevät tämän valinnan julkiseksi. Kriteerit ovat julkisia, ennakoitavia ja sellaisia, että myös henkilö, joka on hakeutumassa tähän väylään, pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että saako hän esimerkiksi jostakin lisäpisteitä.

Akava on ottanut pisteytysjärjestelmässään mallia yleisesti muiden maiden järjestelmissä käytössä olevista kriteereistä, mutta tuonut rinnalle Suomen työmarkkinoiden kannalta tärkeitä kriteerejä. Lisäpisteitä voisi saada esimerkiksi työkokemuksesta Suomessa, työpaikan sijainnista kasvukeskusten ulkopuolella tai siitä, että työnantaja tarjoaa kielikoulutuksen.

AKAVAN mallissa siis vauhditettaisiin pysyvän oleskeluluvan saamista. Akavan mielestä esimerkiksi huippuosaajien tulisi tiettyjen kriteerien täyttyessä saada nykyisen neljän vuoden sijaan saada pysyvä oleskelulupa heti.

Järjestelmän pitää olla Akavan mukaan avoin myös muille kuin huippuosaajille. Muille tiettyjen kriteerien täyttyessä pysyvä oleskelulupa pitäisi myöntää nykyisen kuuden vuoden sijaan kolmessa vuodessa.

Akavan esimerkit siitä, miten huippuosaajien ja toisen asteen tutkinnon saaneiden pysyvän oleskeluluvan saanti ripeytyisi.

Linnan mukaan malli toisi kansainväliselle osaajalle psykologista turvallisuutta. Jos on työskennellyt Suomessa vaikka neljäkin vuotta ja jää työttömäksi, on uhkana joutua poistumaan maasta, jollei onnistu työllistymään uudestaan riittävän nopeasti. Kolme tai kuusi kuukautta voi olla liian lyhyt aika.

– Kyllä sinä silloin mietit sitä, että onko tämä paikka, jonne haluan tuoda perheeni, jos joudumme poistumaan täältä niin nopeasti. Haluanko ostaa asuntoa, koska voi olla, että sen joutuu myymään? Uskallanko kertoa kenellekään, jos työsuhteen ehdot ovat laittomat, koska olen niin riippuvainen työnantajasta, koska lupa on siitä kiinni, Linna luettelee.

Työnantajan kannalta malli olisi Akavan mukaan hyvä muun muassa siksi, että se vähentäisi lupabyrokratian tuomaa hallinnollista taakkaa.