Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti. Malli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa. Myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.

Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia.

Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella. Aktiivimalli alensi työttömyysetuutta yli kolmanneksella kaikista työttömistä. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kasvoi, mutta tarkkaa lukua ei pystytä antamaan.

Työministeri Timo Harakka kiittää tutkijaryhmää huolellisesta työstä.

”Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin.”

Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.

”Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille.”

Harakan mukaan työttömyysturvan vastikkeellisuus säilyy jatkossakin.

”Parhaillaan valmistelussa on työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhentymistä ja kannustaa työnhakuun. Tämä yksilöllisen työnhaun tuen malli rakennetaan siten, että työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat siinä tasapainossa.”

”Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa esityksen syksyllä 2020. Tämä uudistus valmistellaan lisäksi siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida.”