Eron taustalla on hänen Open VLD -puolueensa heikko vaalimenestys sekä EU-vaaleissa että maan parlamenttivaaleissa. Vaalitulos tarkoittaa, ettei De Croon nykyinen hallituskoalitio saa enemmistöä maan parlamenttiin. Pääministerin ero astuu voimaan maanantaina.

Eurovaalien kyljessä järjestetyissä parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi näytti yleisradioyhtiö VRT:n mukaan suoriutuvan Flanderin perinteinen oikeistopuolue N-VA, kun äänistä valtaosa oli laskettu. Äärioikeistolainen Vlaams Belang oli jäämässä kakkoseksi. VRT:n mukaan N-VA oli saamassa 24 parlamenttipaikkaa ja Vlaams Belang puolestaan 20.

De Croo onnitteli N-VA ja Vlaams Belang -puolueita niiden menestyksestä.

Mielipidetiedusteluissa Vlaams Belangia oli ennustettu suurimmaksi puolueeksi, ja se kasvattikin ääniosuuttaan viime vaaleista. Kasvu oli kuitenkin ennakoitua pienempi. Flanderin alueen itsenäisyyttä ajava ja tiukan maahanmuuttovastainen puolue on tähän asti pidetty poissa hallituskoalitioista.

Eurovaalien osalta sekä N-VA että Vlaams Belang olivat molemmat saamassa kolme meppiä. Vlaams Belang oli saamassa noin 23 prosenttia äänistä ja N-VA puolestaan noin 22 prosenttia, kun äänistä oli laskettu noin 98 prosenttia.

VAALIEN odotetaan johtavan taas Belgiassa tuttuun poliittiseen umpisolmuun ja tuskaiseen uuden hallituksen rakennusprosessiin.

De Croon johtaman seitsemän puolueen hallituskoalition synnyttäminen vei 493 päivää. Ennätys on vuosilta 2010-2011, jolloin hallituksen muodostaminen kesti peräti 541 päivää eli noin puolitoista vuotta.

-  Tämä ennätys saatetaan hyvinkin rikkoa nyt, sanoi brysseliläisen CRISP-tutkimuslaitoksen tutkija Benjamin Biard uutistoimisto AFP:lle.

Belgian poliittinen järjestelmä on mutkikas ja heikosti toimiva, koska maassa vallitsee varsin jyrkkä kahtiajako hollanninkielisen ja ranskankielisen väestön välillä. Tämänkertaisissa vaaleissa tilannetta vaikeuttaa äärilaidan puolueiden nousu.

Toiseksi vaalivoittajaksi ennakoitiin ennen vaaleja marxilaista PTB-PVDA -puoluetta, joka toimii koko Belgiassa yli kielirajojen.

Nämä kaksi äärilaitojen puoluetta ovat saamassa ennakkoarvioiden mukaan yhteensä noin 45 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Koska molemmat halutaan todennäköisesti pitää poissa hallitusvastuusta, jää muille puolueille entistä vähemmän liikkumatilaa toimivan koalition muodostamisessa.

DE CROOSIN johtamana vuodesta 2020 hallinneen seitsemän puolueen koalition on ollut laajapohjaisuutensa vuoksi vaikea saada aikaan merkittäviä uudistuksia, mikä on syönyt sen suosiota. Viime vuonna hallitus esimerkiksi luopui yrityksestä uudistaa Belgian vanhentunutta ja byrokraattista verojärjestelmää.

Asiantuntijoiden mukaan äänestäjät näkevät keskenään riitelevät hallituspuolueet helposti yhtenä kokonaisuutena, mikä ruokkii äärilaitojen puolueita.

De Croo on kuitenkin painottanut vaalikampanjassa, että vaikeuksista huolimatta hallitus on luotsannut Belgian onnistuneesti läpi kansainvälisten kriisien sävyttämien vuosien. Belgian talous esimerkiksi kasvaa tällä hetkellä Euroopan keskiarvoa nopeammin.

Belgian ohella myös Bulgariassa äänestettiin sunnuntaina EU-vaalien lisäksi parlamenttivaaleissa. Unkarissa puolestaan järjestettiin paikallisvaalit samanaikaisesti EU-vaalien kanssa.

Ilmo Ilkka/STT