“Tämä on kokonaisuus, joka kyllä sisältää kielteisiä yksityiskohtia, mutta kokonaisuudessaan vie työttömien asemaa merkittävästi parempaan suuntaan ja todennäköisesti myös parantaa työllisyyttä.”

Kontula listaa blogissa, mistä on päätetty:

• TE-toimistojen resursseihin lisätään 70 miljoonaa työnhaun tuen vahvistamiseksi. Näistä pääosa käytetään yksilöllisen palvelun lisäämiseen.
• Henkilökohtaisessa työllistämissuunnitelmassa sovitaan jatkossa työnhakuvelvoite. Työttömän tulee hakea 0-4 työpaikkaa kuukaudessa, riippuen omasta työkyvystä ja alueen työmarkkinatilanteesta. Työnhausta raportoidaan kuukausittain.
• Työttömyysturvan sanktioihin tehdään iso remontti. Jatkossa työnhakuun ja palveluihin liittyvissä laiminlyönneissä seuraamuksena on ensimmäisellä kerralla huomautus, toisella viiden ja kolmannella kymmenen päivän karenssi, eli etuuden menetys (tällä hetkellä ensimmäisestä kerrasta 15-60 päivän karenssi). Muiden karenssien maksimipituus olisi 45 päivää (tällä hetkellä 90 päivää). Työssäolovelvoite säilyy.
• Palkkatuen tasoja korotetaan, järjestelmää yksinkertaistetaan, käyttöä lisätään ja jaksoihin kytketään enemmän tukea helpottamaan jatkoyöllistymistä. Jatkossa työttömyyden keston perusteella myönnetty palkkatuki olisi 50 prosenttia palkkauskustannuksista (nyt 30-50 %) ja osatyökykyisten palkkatuki nousisi 70 prosenttiin (nyt 50 %). Kolmannen sektorin sadan prosentin palkkatuki säilyy ennallaan.
• Helpotetaan osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille uuden välityömarkkinatoimijan avulla. Mallina käytetään Ruotsin Samhall -yhtiötä. Ideana on siis yhtiö, jonka kautta henkilöt voivat työllistyä avoimien työmarkkinoiden kaltaisiin tehtäviin, mutta riittävillä tuki- ja sopeutustoimilla.
• Kaikenlaista muuta sälää – uudistetaan, kehitetään, kotoutetaan, mahdollistetaan jne. Nämä ovat sinällään kannatettavia mutta melko tavanomaisia, ympäripyöreitä neuvottelukirjauksia.

“Toisesta muutoksesta on vaikea keksiä mitään positiivista. Jos oletamme työttömien jo nykyään hakevan töitä kykyjensä mukaan, raportointivelvoite tarkoittaa vain kontrollin lisäämistä. Uudistus lisännee yritysten hallinnollista taakkaa, kun ne joutuvat käsittelemään oikeiden ja motivoituneiden hakijoiden lisäksi myös kiintiöhakemuksia, joiden lähettäjä ei kyseistä työpaikkaa todellisuudessa halua (näin kävi hakupakon myötä korkeakouluissa). Toisaalta, maksimissaan yhden hakemuksen tekeminen viikoittain ei työkykyiselle ihmiselle ole kohtuuton vaatimus. Uudistus on ehkä typerä, mutta ei kohtalokas.”

Kolmas kohta on sen sijaan Kontulan mukaan iso ja vuosien ajan pohjustettu voitto.

“Suomessa langetetaan todennäköisesti vuosittain noin 100 000 karenssia (tilastot eivät ole yksiselitteisiä). Yksistään huomautuksen käyttöönotto vähentää sanktioiden määrää 10-20%. Yksittäisten karenssipäivien määrän pitäisi vähentyä reippaasti yli puolella. Tavoitteena on sanktiojärjestelmän kohtuullistaminen, mutta itse uskon uudistuksella olevan myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Tiedetään nimittäin, että kun ihmiset karenssien myötä putoavat työttömyysturvalta ja usein toimeentulotuelle, he poistuvat myös työvoimapalveluiden piiristä. Toimeentulotuelle joutuminen lisää yksilöön kohdistuvaa kontrollia ja lähes nollaa työnteon taloudelliset kannustimet. Karenssijärjestelmä on keskeisin syy sille, miksi ensisijaisesti toimeentulotuen varassa elävien kotitalouksien määrä on kasvanut merkittävästi.”

Kontula on työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja.