Anne Berner: ”Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja ja aitoa sitoutumista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Liikenteen päästöjä halutaan vähentää tukemalla vähäpäästöisempää liikennettä, tekemällä vero- ja sääntelymuutoksia sekä parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistämällä liikenteen palveluistumista, toteaa parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä väliraportissaan, joka on jätetty tänään.29.

– Esitetyillä toimenpiteillä lähdemme oikeaan suuntaan liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja ja aitoa sitoutumista. Päästövähennystoimet on pyritty kohdistamaan tasapuolisesti niin, että vaikutukset elinkeinoelämälle, eri alueille ja liikkujaryhmille olisivat kohtuulliset, kertoo työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän väliraportti ottaa kantaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian puitteissa liikenteen osalta tarvittaviin päästövähennystoimenpiteisiin.

– Haluan kiittää työryhmää tiiviistä yhteistyöstä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toivon, että jatkamme samassa hengessä liikenneverkon rahoittamista ja ylläpitoa koskevien kysymysten ratkomista, sanoo ministeri Berner.

Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä nopeimmin toteutettavissa ovat ministeriön mukaan tuet, joita käsitellään jo budjettiriihessä. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen siitä, miten hallituksen päättämä 16 miljoonan rahoitus kohdistettaisiin vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Rahoitus on osa julkisen talouden suunnitelmassa energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen vuosille 2018–2021 varatusta 25 miljoonan euron vuosittaisesta summasta. Työryhmä esittää, että jatkossa toimenpiteisiin tulisi varata nykyistä suurempi rahoitus.

Työryhmän jäsenistä vihreät jättivät väliraporttiin täydentävän lausunnon. Perussuomalaiset jättivät väliraporttiin eriävän mielipiteen.

Työryhmä esittää muun muassa, että biopolttoaineiden osuus kasvatetaan 30 prosenttiin aiempien päätösten mukaisesti. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla vuosina 2018-2021 täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain.

Esityksessä lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi työryhmä haluaa selvittäää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi.

Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan vuosina 2018-2021 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.

Työryhmä esittää että vähäpäästöisten autojen hankintaa edistettäisiin myös verotuksen keinoin.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Päästövähennystoimenpiteitä koskevan työnsä aikana työryhmä piti kirjallisen kuulemiskierroksen, jossa saatiin yhteensä 40 lausuntoa.

Lisäksi työryhmän työssä hyödynnettiin muun muassa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman yhteydessä laadittuja selvityksiä. Selvitykset ja vaikutusarvioinnit täydentyvät syksyn ja alkuvuoden aikana ja niihin palataan vielä loppuraportin yhteydessä.

Työryhmän toimikausi päättyy 28. helmikuuta 2018.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.

IS: ”Arhinmäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.