Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanotun vähimmäispalkkadirektiivin kansallista täytäntöönpanoa on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä tämän vuoden aikana. Direktiivi oli pantava täytäntöön kansallisesti 15. marraskuuta mennessä.

Direktiivistä laadittiin työryhmämuistio, jonka perusteella täytäntöönpanon ei katsota aiheuttavan lainsäädännön muutostarpeita Suomessa. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät muistioon yhteisen eriävän mielipiteen.

– Samaan aikaan direktiivin täytäntöönpanon kanssa toteutettiin sen tavoitteita vakavasti vaarantavaa kansallista lainsäädäntöä. Täytäntöönpanoa koskevassa muistiossa ei silti kuvata lainkaan Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyviä hankkeita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja ammattiliittojen neuvotteluasemaa, STTK:n juristi Sanna Rantala toteaa tiedotteessa.

– Muistio antaa näin virheellisen kuvan Suomen tilanteesta.

EU-OIKEUDEN vakiintuneesta tulkinnasta seuraa, että direktiivin tavoitteita vakavasti vaarantavaa lainsäädäntöä ei Rantalan mukaan pidä antaa kansallisen täytäntöönpanon aikana.

– Tässä Suomen hallituksen toiminnassa on ilmeinen ristiriita.

Direktiivin alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, taata riittävä vähimmäispalkka ja edistää työehtosopimusneuvotteluja.

– Suomessa neuvottelujärjestelmää murentavat hallitusohjelmahankkeet, kuten paikallisen sopimisen laajentaminen yleissitovaan kenttään vaarantavat tavoitteet. Paikallisen sopimisen lakiuudistuksilla vähennetään työehtosopimusten kattavuutta direktiivin edellyttämien kattavuutta lisäävien toimien sijaan, Rantala huomauttaa.

Myös tukityötaisteluiden rajoittaminen, hyvityssakkojen korottaminen ja vientimallin tuominen lakiin heikentävät hänen mukaansa merkittävästi palkansaajajärjestöjen neuvotteluasemaa.