– Asiaa ei voi sivuuttaa. Tilanne huolettaa ja tekee epävarmaksi. Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen, Mäkinen pohti avatessaan kirkolliskokousta.

Hän viittasi eurooppalaiseen historiaan, joka osoittaa, ettei mikään takaa sitä, että pelkkä lakeihin ja järjestykseen nojaaminen turvaa oikeudenmukaisuuden.

Kirkon rooli on puhuttanut turvapaikka-asioissa. Mäkinen korosti, että ei ole eroa, mikä on ihmisen tausta tai status, kun apua tarvitaan.

– Kirkon näkökulmasta, Jumalan läsnäoloa vasten katsottuna, aina on kysymys ihmisistä. Ihmiset voivat saada aikaan hyvää, mutta myös pahaa, tahtoen tai tahtomattaan.

Hän muistutti kuitenkin, ettei sinisilmäisyyteen ole syytä:

–. Ei turvapaikanhakijoiden kohdalla, ei poliittisten päätöksentekijöiden, ei viranomaisten, ei pappien tai piispojen kohdalla, ei kirkolliskokouksenkaan.

Arkkipiispa peräänkuulutti avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista.

– On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.