– Julkinen keskustelu sekä päätösten taustojen ja perustelujen kysyminen lisäävät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jotka ovat aina olleet suomalaisen poliittisen järjestelmän vahvuuksia, hän kirjoittaa blogissaan.

Huovinen muistuttaa, että viranomaisten toiminnan on nojattava näihin periaatteisiin myös silloin, kun kyseessä ovat poliittisesti herkät asiat.

– Niukka tiedotuslinja ei lisää vakautta, turvallisuuden tunnetta tai yhteiskunnan eheyttä.

– Miten käännytettyjä ihmisiä on informoitu prosessista? Miksei virallinen avustaja ole ilmeisesti saanut tavata ihmistä ennen lähtöä ja miksi poliisi on ilmeisesti hakenut jonkun ilman, että paikalla on ollut tulkkia?

Huovinen muistuttaa blogissaan, että pakolaiseksi lähteminen ei koskaan ole laitonta.

– Suomessa olevat turvapaikanhakijat nauttivat kansainvälisen oikeuden ja oman perustuslakimme suojaa riippumatta siitä, millaisissa olosuhteissa he ovat maahan tulleet tai missä vaiheessa heidän hakemuksensa käsittely on. Ihmisen saapuminen ilman matkustusasiakirjoja tai henkilöpapereita ei tee hänen oleskelustaan Suomessa laitonta.

Hän korostaakin, että oikeusvaltion tulee kantaa vastuuta paitsi Suomen kansalaisten, myös täällä muulla perusteella oleskelevien turvallisuudesta ja asianmukaisesta kohtelusta.

– Maltillinen keskustelu ja toimintatapojen selkeyttäminen edistävät molemminpuolisen ymmärryksen vahvistumista.

Tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa yli 75 % irakilaisten turvapaikanhakijoiden päätöksistä oli kielteisiä, kun samana vuonna koko EU-alueella 61 % irakilaisista sai myönteisen päätöksen.

Huovinen ymmärtää sen, että turvapaikanhakijat ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä, kun ”tilanne esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa on kaoottinen, väkivaltainen ja sodankaltainen”, ja samalla Suomen tulkintalinja on tiukentunut.

– Syntynyt epävarmuus on seurausta siitä, että kiristyneet linjauksemme eivät tosiasiallisesti kestä lähempää ihmisoikeuspoliittista tarkastelua, Huovinen arvioi.

Hänen mielestään poliittisten päättäjien olisi laajalla rintamalla vakavasti tarkasteltava, ovatko arviot esimerkiksi Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteesta tällä hetkellä todellisen tilanteen tasalla, ja miksi tulkintamme on erilainen suhteessa muihin Euroopan maihin.

– Samalla Maahanmuuttovirasto on kertonut, että tänä vuonna yli sata yksin Suomeen tullutta alle 18-vuotiasta turvapaikanhakijaa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Jokainen äiti ja isä, mummo ja pappa voi miettiä, miltä oman nuoren käännyttäminen takaisin väkivallan keskelle tuntuisi.

Huovinen kehottaa katsomaan peiliin:

– Onko 100-vuotias Suomi todella maa, jolla ei ole varaa antaa turvaa niille, jotka sitä täältä hakevat? Palautuskieltosäännön mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. Tähän kansainvälisen oikeuden kirjaukseen myös Suomi on sitoutunut. Oiva ohjenuora ovat myös heikommista huolehtiminen, inhimillinen kohtelu ja jakamaton ihmisarvo, Susanna Huovinen kirjoittaa blogissaan.