– Me suomaiset aina ensimmäisenä keksitään miksi joku ei toimi, Pelkonen nauraa.

Seuraavaksi hän kysyy miksi uudistuksesta piti tehdä näin suuri.

– Miksi ei korjattu pala palalta?

– Valtionvarainministeriöstä tuli tietoa, että kolme miljardin säästötavoite on saavutettavissa mutta menorajoitusten kautta, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että kustannuksissa säästetään. Kun rahaa ei anneta, pienemmällä rahalla ei voi tarjota niitä palveluita mitä tarvitaan. Se oli vähän kummallinen arvio ja tuli kovin myöhään, hän sanoo ja viittaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen kohuttuun kustannuslaskelmaan.

Pelkonen mainitsee myös EU-komission notifioinnin, joka jätettiin väliin, ja kysymyksen valinnanvapauden perustuslaillisuudesta, jota parhaillaan arvioidaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

– Olemme hyvin jännässä vaiheessa. On hyvin todennäköistä, että maakuntavaaleja ei pystytä pitämään suunnitellusti.

Pelkonen pohtii olisiko parempi, että koko uudistushanke kaadetaan monien rempallaan olevien asioiden vuoksi ja aloitetaan uudestaan vai syntyisikö siitä vielä pahempi kaaos.

– Jos koko yritys sortuu, se on noloa ja moraalisesti ongelmallista. Jos jatketaan niin kuin ennenkin (nykyisessä järjestelmässä), niin tämähän on hurjan hyvä järjestelmä, kansainvälisesti arvioiden maailman parhaita. On vaikea sanoa mikä olisi viisasta, mikä tule onnistumaan, mikä ei ja missä ollaan ensi syksynä.

Erikoissairaanhoito saatiin Pelkosen mukaan pelastettua, kun valinnanvapautta rajattiin viime kesän perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen uudelleen. Nyt hän on huolissaan perustasosta.

– Erikoissairaanhoito on meillä maailman parhaita, se mikä kärsii eniten on perusterveydenhuolto, jota ryhdyttiin alun perin korjaamaan.

Pelkosen mukaan palveluketjujen yhtenäisyys ja integraatio eivät toteudu sote-esityksessä alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtenä syynä on valinnanvapausmalli.

– Vanhojen ihmisten määrä kasvaa koko ajan ja heillä on paljon erilaisia vaivoja. Jotta niitä voitaisiin järkevästi hoitaa perustasolla, pitää kansalaisen ja lääkärin välillä olla ihannemallissa pysyvä suhde. Jos tulee tarve erikoissairaanhoitoon, käydään siellä ja palataan taas takaisin. Tärkeä kumppanuussuhde säilyy. Sama juttu on myös ongelmanuorten kohdalla.

Pelkonen pitää ongelmana myös kuntien aseman heikentymisen maakuntauudistuksen myötä. Kun kunnilta viedään rahat, kunnat Pelkosen mukaan autioituvat.

– Kaikki se mitä tehdään terveydenhuollon hyväksi tapahtuu nyt kuntatasolla, kouluissa, liikunnassa ja kulttuurissa. Jos se takkuilee, siitä maksetaan kalliisti myöhemmin, kun nuoret eivät elä terveyttä edistävässä ympäristössä.

Sote-uudistuksen yhteydessä on Pelkosen mukaan unohdettu myös keskustella tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

– Ilman tutkimusta ei ole hyvää opetusta. Jos ei ole opetusta ei ole hyviä lääkäreitä eikä sairaanhoitajia. Tämä on jäänyt keskustelun ulkopuolelle. Kun lääkäreiden määrää lisätään mutta ei lisätä koulutusvaroja, se ei toimi pitkällä tähtäimellä.

Pelkonen muistuttaa myös yritysten innovaatiorahoituksen vähentyneen.

– Siinä on valtava lasku, se näkyy myös terveydenhuollossa.

Vaikka arkkiatri ei löydä haastattelun aikana hallituksen sote-uudistuksesta mitään myönteistä, hän haluaa kuitenkin päättää haastattelun hyväntahtoisesti.

– Uskotaan, ei lyödä kokonaan lyttyyn.