Teatteri ja Tanssi
21.11.2017 09:31 ・ Päivitetty: 21.11.2017 09:31
Arvio Turun kaupunginteatterin Kybersieluista: Scifi-näytelmä tykittää kuvin muttei sanoin
Science fictionia teatterissa… Tällaiseen ei usein törmää. Miten tuo paremminkin elokuvista tuttu lajityyppi onnistutaan tuomaan näyttämölle?
Visuaalisesti Turun kaupunginteatterin ”Kybersielut” on miellyttävää katsottavaa. Teatteriverstaan taiturin, lavastaja Jani Uljaksen visiot ovat luotettavasti kohdallaan. Näyttämö muuttuu jatkuvasti ja saa uusien lattianostimien avulla tasoja ja syvyyttä. Myös takaosan täyttävät videoprojisoinnit videosuunnittelijana Sanna Malkamäki) vahvistavat elokuvallisuutta, erityisesti toimintakohtauksissa.
Teatterin peruskorjauksessa tehty satsaus näyttämötekniikkaan osoittaa näin mielekkyytensä.
Sekavaa pohdintaa ihmisyydestä
Puitteet ovat kunnossa, mutta itse teksti jää latteaksi ja etäiseksi. Kybersielut on sekava sekoitus eri tyylilajeja – mutta itse asiassa sellaisia monet science fiction -elokuvatkin ovat.
Näytelmässä perinteinen rakkaustarina yhdistyy maailmaparantajien lahkon selviytymiskamppailuun. Tieteisfiktiomaista on, että pääosan nainen on kyborgi ja loppupuolella nähdään överiksi vedetty tappokohtaus.
Turun kaupunginteatteri
Okko Leo, Marko Järvikallas ja Harri Virtanen: Kybersielut
Ohjaus Janne Reinikainen – Lavastus Jani Uljas – Puvut Tiina Kaukanen – Valot Petri Suominen – Videot Sanna Malkavaara – Äänisuunnittelu Mika Hiltunen – Musiikki Kimmo Gröhn – Rooleissa Pamela Tola, Lauri Tilkanen, Anna Victoria Eriksson, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson ja Kimmo Rasila
Esitys pohtii, missä menee ihmisen ja koneen raja. Maaseudulla luonnonvaraisesti elävä lahko onkin näpäytys nykyajan teknologian valtaa kohtaan. Lopulta kuitenkin raha ratkaisee ja ekologinen idylli paljastuu huijaukseksi.
Aihiot ovat mehukkaita, mutta eivät avaudu tarpeeksi. Esimerkiksi kohtaus, jossa Lauri Tilkasen hahmo Daniel parantaa sairaan naisen tekemällä hänelle aivoleikkauksen kiinankielisellä koneella, tuntuu enemmänkin scifi-parodialta.
Musiikin voima
Ohjaaja Janne Reinikainen on puhaltanut työryhmään hyvän hengen, mutta tuntuu, ettei käsikirjoitus päästä näyttelijöitä kunnolla vapautumaan.
Pääpari Pamela Tola ja Lauri Tilkanen keräävät varmasti katsojia, jo siksikin, että Tolaa on totuttu näkemään enimmäkseen vain elokuvissa ja tv-sarjoissa, ja Turusta lähtöisin oleva Tilkanen näyttelee ensimmäistä kertaa Turun kaupunginteatterissa.
Harvemmin kaikki näyttelijät ovat koko esityksen ajan lavalla. He nimittäin vastaavat muusikko Kimmo Gröhnin johdolla esityksen musiikista. Aluksi näyttelijät tuntuvat hieman epävarmoilta soitannastaan, mutta innostus kasvaa näytelmän edetessä. Tehokkain kohtaus on unikkopellolla, jossa niittotyöt tehdään rummuttamalla.
Gröhnin itsensä säveltämä musiikki on scifi-teemasta huolimatta hyvin maanläheistä. Musiikki tuokin esitykseen oman, kiinnostavan intensiteetin.
Olisi mielenkiintoista kuulla intohimoisten tieteisfiktiofanien kommentteja Kybersieluista. Vaikka itse en genrestä niin välitä, olisin siitä huolimatta toivonut näytelmän olevan vielä vahvemmin ja rohkeammin scifiä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.