Trump on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla, jos se ei lopeta hyökkäyssotaansa Ukrainassa tämän viikon loppuun mennessä. STT:n haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että edistysaskeleita tähän suuntaan tullaan viikolla näkemään.

Taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta pitää mahdollisena, että Yhdysvallat antaisi Venäjälle vielä lyhyen lisäajan ennen pakotteiden asettamista.

Hän kuitenkin uskoo, että pakotteita koskeva lakipaketti menisi Yhdysvalloissa nopeasti läpi sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

ULKOPOLIITTISEN instituutin tutkija Jyri Lavikainen kritisoi Trumpin yrityksiä Ukrainan sodan päättämiseksi varsin epäonnistuneiksi.

-  Oikeastaan katastrofaalisen huono suoritus ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, Lavikainen luonnehtii Trumpin suoriutumista.

Lavikaisen mukaan Venäjän kanssa neuvotellessa optimaalinen strategia olisi päinvastainen kuin mitä Trumpin kaudella on nähty.

-  Venäjä käy diplomatiaa hieman samalla tavalla kuin se käy sotaa. Ei Venäjä hae mitään kompromisseja, vaan se hakee diplomatian keinoin maksimaalisia tavoitteita. Trumpin hallinto ei tätä ole ymmärtänyt, Lavikainen sanoo.

Hänen mukaansa Trump on luopunut neuvottelupöydässä erittäin tärkeistä korteista, kuten Ukrainan tavoitteleman Nato-jäsenyyden toteuttamisesta.

Lavikainen sanoo Venäjän pakottamisen rauhaan olevan lähtökohtaisesti hyvin vaikeaa. Venäjälle kyse on vahvasti ideologisesta sodasta, mikä on hänen mukaansa unohdettu nykyisessä neuvotteluasetelmassa.

Lavikainen muistuttaa, että Venäjä ei ole luopumassa sodan alkuperäisistä tavoitteistaan. Ukraina taas ei voi niitä hyväksyä niin kauan kuin se pystyy vielä käymään tehokasta puolustustaistelua.

Ennen Trumpin aikarajan päättymistä Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin on tarkoitus vierailla Venäjällä.

Venäjä kuvaili maanantaina Witkoffin tulevaa vierailua tärkeäksi ja hyödylliseksi. Hän on aiemminkin käynyt Venäjällä neuvotteluissa.

Lavikainen ei odota edistysaskeleita Witkoffin vierailusta. Ongelmaksi Lavikainen näkee erityisesti sen, että Witkoff ei tunne Venäjää tai Ukrainan tilannetta kovin hyvin.

-  Venäjän taktiikka koko ajan on ollut viivytellä ja heilutella Trumpin edessä sellaista täkyä, että kohta voidaan sopia rauhasta, vaikka kuitenkaan kyse ei Venäjälle koskaan ole ollut siitä.

JOS YHDYSVALLAT määrää uhkaamansa noin sadan prosentin tullit paitsi Venäjälle myös sen kauppakumppaneille, Jari Elorannan mukaan suurin auki jäävä kysymys on Intia. Maa on Yhdysvalloille tärkeä turvallisuuspoliittinen kumppani ja toiseksi suurin venäläisen öljyn ja kaasun ostaja.

-  Intia on jo osoittanut, että he ovat valmiita neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa kaupasta ja siihen liittyvistä rajoitteista.

Eloranta arvioi, että pakotteet voisivat näkyä Venäjälle kauppakumppaneiden menetyksinä ja öljyn matalampana myyntihintana.

Elorannan mukaan Yhdysvalloilla olisi pakotteiden jälkeen edelleen mahdollisuuksia kiristää otettaan. Talouden eri sektoreihin, erityisesti finanssialaan, voitaisiin kohdistaa uusia toimia. Myös öljy- ja kaasuyhtiöiden toimintamahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla voitaisiin rajoittaa entistä voimakkaammin.

-  Ruuvia voi aina kiristää, mutta sillä on tietysti aina myös seurauksia. Se voi tuottaa vastareaktion toiselta puolelta, Eloranta sanoo.

SEURAAVA Trumpin askel voi Jyri Lavikaisenkin mielestä olla pakotteiden asettaminen. Omalla tavallaan ne merkitsisivät paluuta Joe Bidenin presidenttikauden aikaisiin Venäjän-vastaisiin pakotteisiin.

Eurooppalaiset Nato-maat ja Yhdysvallat ovat myös sopineet, että Nato-maat voivat ostaa Yhdysvalloilta aseita ja antaa niitä Ukrainaan.

Lavikaisen oletus on, että sota jatkuu nykyisen kaltaisena nähtävissä olevaan tulevaisuuteen pakotteista tai diplomaattisista pyrkimyksistä huolimatta.

Myöskään Eloranta ei näe merkkejä siitä, että Venäjä olisi valmis purkamaan konfliktia.

Pakotteiden vaikutukset näkyvät Lavikaisen mukaan vasta myöhemmin, mahdollisesti ensi vuonna.

-  Venäjän näkökulmasta strategia tässä sodassa on kestää pidempään kuin länsimaat. Vaikka pakotepaketti vaikeuttaakin Venäjän asemaa pitkällä aikavälillä, he eivät näe vielä sellaista tilannetta, jossa heidän olisi pakko lopettaa.

Teksti: STT / Anniina Korpela