Kotimaa

Ateneumille vaateita: Väinämöinen koetaan törkeäksi ahdistelijaksi – teos pysyy silti seinällä

Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander

Akseli Gallen-Kallelan maalaama triptyykki Aino-taru vuodelta 1891 pysyy Ateneumin seinällä, kirjoittaa museonjohtaja Susanna Pettersson blogissaan.

Näin siitä huolimatta, että #metoo-ilmiön myötä museot maailmalla ovat kohdanneet vaateita ongelmallisiksi koettujen teosten poistamiseksi seiniltä.

Petterssonin mukaan häneltä on aika ajoin kysytty, eikö Aino-taru pitäisi poistaa näkyviltä.

– Kysyjät kokevat Väinämöisen törkeäksi ahdistelijaksi, ja Ainokin on kuvattu alastomana, hän kirjoittaa.

Teoksen poistaminen ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen.

Petterssonin mukaan ahdisteluun, seksuaalisuuteen ja alaikäisten alastomuuteen liittyvät aiheet ovat viime aikoina kuumentaneet museokenttää. Esimerkiksi Manchester Art Gallery poisti hiljattain ripustuksestaan J. W. Waterhousen teoksen Hylas and the Nymphs vuodelta 1896, sillä sen arveltiin loukkaavan joitakin katsojia.

– Teoksen poistaminen ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Hurraahuutojen sijaan museota syytettiin sensuroimisesta, ja teko rinnastettiin natsien rappiotaidejahtiin, kuvailee Pettersson.

Petterssonin mukaan liiallinen poliittinen korrektius ja taiteen poistaminen näkyvistä on vaarallista. Museoiden pitää toimia monimuotoisten tulkintojen areenoina.

– Tämän hetken olennaisin kysymys onkin suhteellisuudentajun ja historiatietoisuuden säilyttäminen. #Metoo-kampanja esittää oikeita kysymyksiä, mutta niitä ei voi soveltaa takautuvasti teoksiin, jotka ovat oman aikansa ja syntyhetkensä ilmentymiä, kirjoittaa Pettersson.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat