Ay-johtaja haukkuu yli 100 kansanedustajaa maan rakoon: ”Heitä ei kiinnosta pennin vertaa…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Iso ryhmä kansanedustajia haluaa, että työvoiman niin kutsutusta saatavuusharkinnasta luovutaan. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

Kansanedustajia ei kiinnosta Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan lainkaan Suomessa asuvien mahdollisuus työllistyä omassa maassaan.

– Samoin heitä ei kiinnosta pennin vertaa, miten Suomessa asuvat voivat pysyä työpaikassaan elämiseen riittävällä palkalla. Kiky-sopimuksen hengessä runnotaan Suomen työpaikkoja kansainväliseen kilpailuun, ja näillä markkinoilla tunnetusti halvin tarjous voittaa.

Suokas arvostelee kovin sanoin yli sataa kansaneudustajaa, ”jotka haluavat vapauttaa Suomen työpaikat koko maailmalle, yli seitsemälle miljardille ihmiselle.”

– Tätä tarkoittaa selkokielellä työlupamenettelyn saatavuusharkinnasta luopuminen.

Kansanedustajat jättivät viime viikolle asiasta lakialoitteen. Sen ensimmäinen allekirjoittaja on vasemmistoliiton Anna Kontula.

Suokkaan mukaan lakiesityksen allekirjoittaneilla kansanedustajilla on erilaisia motiiveja.

– Osalla se lienee heltymätön into edistää rikkaiden asiaa. Osa ehkä haluaa auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia pakolaisia pysymään Suomessa. Karkotuksen estävä kynällä sepitetty työsuhde on monin verroin vaivattomampi hankkia kuin viranomaiset vakuuttava parisuhde, hän sivaltaa.

Suokas ottaa asiaan kantaa blogissaan.

Saatavuusharkinnan tarkoituksena on turvata Suomen työmarkkinoita ja kasvattaa suomalaisten työllistämismahdollisuuksia.

Työvoiman saatavuusharkinta jakaa mielipiteet.

Aloitteen on allekirjoittajien joukossa on lähes kaikkien puolueiden, myös SDP:n kansanedustajia.

Aloitetta on perusteltu sillä, että saatavuusharkinta hankaloittaa työperäistä maahanmuuttoa. Allekirjoittajien mukaan saatavuusharkinnan positiivisista vaikutuksista ei ole näyttöjä.

Tämä ristiretki ei osoita päättymisen merkkejä: ”Petteri Orpo, voidaanko sopia, että tämä käsittämätön kartelli puretaan?”

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Jos jossain esiintyy arvostelua apteekkareita kohtaan, siellä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myös vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Antero Vartia, maan ehkä tunnetuin ”apteekkari-kartellin” vastustaja.

Hänen niin sanottu ristiretkensä epäviisaaksi katsomaansa epäkohtaa vastaan on jatkunut pitkään myös julkisuudessa. Viimeisin Vartian sivallus ilmestyi luettavaksi maanantaina, kun vihreä kansanedustaja kirjoitti aiheesta omalla Twitter-tilillään.

Vartia kommentoi päivityksellään Helsingin Sanomissa julkaistua Helsingin Pakilan apteekin apteekkarin Jari Kokkosen mielipidekirjoitusta, jossa Kokkonen vaatii Espoon Jorviin apteekkia nopeasti. Espoon kaupunki on tehnyt aloitteen myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle.

”Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että apteekkarit voivat hidastaa uuden apteekin perustamista pitkään. Keväällä on odotettavissa tästä uudesta apteekkiluvasta valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun Fimean päätös on lainvoimainen, apteekkilupa tulee haettavaksi ja Fimea valitsee siihen apteekkarin. Tästä päätöksestä voi valittaa kuten perustamispäätöksestäkin. Espoon ­tekemästä aloitteesta voi mennä kuusi vuotta tai enemmän ennen kuin Jorvin sairaalan ­alueella on apteekki.”

Vartia kirjoittaa apteekkari Kokkosen tekstiin liittyen, että apteekit ovat apteekkareita varten.

”Miksi apteekkareille olisi muutoin annettu oikeus valittaa uusista toimiluvista hallinto-oikeuteen? Petteri Orpo, voidaanko sopia, että seuraavalla kaudella tämä käsittämätön kartelli puretaan? Veronmaksajat kiittäisivät.”

Kokkonen kirjoittaa, että hänen mielestään apteekki on ensi kädessä asiakkaita varten.

”Voin toki pidentää oman apteekkini auki­oloaikaa vielä muutamalla tunnilla, jotta yöllä apteekkipalveluja tarvitsevien espoolaisten ei tarvitse ajaa Töölöön asti.”

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Keskustelua aiheesta

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Kuva: Thinkstock

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Keskustelua aiheesta